Kannanotto: Keskustatunneli ei kuulu kestäviin liikenneratkaisuihin
Pääkaupunkiseudun liikennepolitiikan pitää alentaa päästöjä eikä maanalaisen kokoojakadun l. keskustatunnelin suunnitelma tue tätä kehitystä. Se päinvastoin lisäisi henkilöautoliikennettä. Helsingin ja muiden kuntien pitää tehdä enenevässä määrin toimia henkilöautoliikenteen ja sen päästöjen vähentämiseksi. Keskustatunneli antaisi väärän signaalin – se olisi käytännössä henkilöautoilun tukea. Päästövähennysten pitäisi olla etusijalla punnittaessa liikennehankkeita ja niiden toteuttamista.
Tunnelilla tulisi olemaan myös haitallisia paikallisia vaikutuksia. Tunnelin liittymät tulisivat maan päälle useissa kohdissa ja varsinkin näissä kohdin ne lisäisivät autoilun aiheuttamien pienhiukkasten ja muiden päästöjen sekä melun määrää. Melu ja päästöt aiheuttavat jo nyt Suomessakin haitallisia terveysvaikutuksia. Tällaisia haittavaikutuksia pitää siis ehkäistä – ei lisätä.
Keskustatunneli olisi kallis investointi, joka sitoisi kaupungin ”kädet” ja niukkuutta jaettaessa saattaisi estää ilmastonmuutosta torjuvien hankkeiden rahoituksen. Useimmiten myös isojen hankkeiden hinta-arvio on ollut alakantissa ja kustannukset kasvavat arvioidusta. Tunnelin tai sen suunnittelun rahoittamisen sijaan tulisi tukea paremmin päästövähennystavoitteen kanssa linjassa olevia liikennehankkeita. Näitä ovat esimerkiksi poikittaisliikenne, liityntäliikenne ja -pysäköinti, raskaan liikenteen ja bussien sähköistäminen, pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Olettaen, että hankkeet eivät vähennä olemassa olevia luontoarvoja. Lisäksi pitäisi tutkia ratkaisuvaihtoehtoja, joilla ainakin osa raskaasta liikenteestä saataisiin siirrettyä keskustasta Vuosaaren satamaan.
Kävelykeskusta ei ole riippuvainen tunnelista, koska jo nyt suurin osa keskustan asiointimatkoista tapahtuu julkisilla, pyörillä tai jalan. Keskustan liikenneratkaisuissa tulee tutkia mahdollisuutta tietulleihin (esim. Tukholman malli). Niiden on todettu tehokkaasti vähentävän ruuhkia, jolloin tarpeellinen huolto- sekä muu välttämätön liikenne olisi sujuvampaa. Ruuhkamaksujen tuotto pitäisi voida käyttää paikallisesti eli pääkaupunkiseudulla joukkoliikennettä, kävelyä tai pyöräilyä tukevien hankkeiden rahoitukseen. Matkaketjujen sujuvuus ja edulliset lippujen hinnat kannustavat vaihtamaan henkilöauton julkisiin.
Allekirjoittaneet järjestöt ovat ilolla panneet merkille, että osa valtuustoryhmistä on jo ilmoittanut kielteisestä kannasta tunnelihankkeeseen. Kannustammekin päättäjiä suuntaamaan voimavarat todellisia päästövähennyksiä tuoviin liikennehankkeisiin.
Helsingissä 1.10.2019
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Antti Halkka, varapuheenjohtaja
Aapo Salmela, järjestösihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen, puheenjohtaja
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja