Muistutus Laajasalon ratikkakortteleiden asemakaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on antanut mielipiteen kaavahankkeesta sen luonnosvaiheessa. Esittämiämme perusteltuja näkökantoja sekä selvitystarpeita ei ole kaavatyössä kuitenkaan huomioitu käytännössä lainkaan, eikä ratkaisuja ole riittävästi vastineessa perusteltu. Joudumme siksi uusimaan pääosan aikaisemmista huomioistamme.
Yleistä hankealueesta ja kaavan toteuttamisen vaikutuksista
Kaava-alue on käytön, sijainnin ja maisemien osalta keskeinen ja vakiintunut osa erittäin suosittua Laajasalon liikuntapuiston, Reposalmenrannan rantametsän, Elsankallion sekä Degerön kartanoalueen muodostamaa uniikkia kokonaisuutta. Kyseisen aluekokonaisuuden säilyttäminen merkittävän lisärakentamisen ulkopuolella on perusteltua pelkästään sen koko ajan kasvavan virkistyskäyttöarvon takia.
Viheraluekokonaisuuden säilyttäminen nykyisessä laajuudessaan on tärkeää myös luontoarvojen kannalta. Isolla alueella on muun muassa paremmat mahdollisuudet sovittaa yhteen tehokkaamman urheilurakentamisen ja ulkoilun alueiden sekä monimuotoisten luontoalueiden säilyttäminen.
Kaava-aineistojen perusteella hankealueelta lakkautettavat toiminnot eli myös hiihtolatuna toimiva pururata, koirapuisto sekä leikkipaikka on sitouduttu siirtämään jonnekin muualle liikuntapuiston alueelle. Käytännössä leikkipuisto siirtyisi ilmeisesti varikkoalueen päälle, muut toiminnot jonnekin nykyisille luontoalueille. Tällaisesta sijoittelusta on esimerkkejä muualta ja hankesuunnittelussa tulisikin huomioida tällaisten uudelleensijoitusten aiheuttama vaikutusketju.
Alueen luontoalueille tarjotaan metsäisen mäen rakentamisen ohella myös uutta lisänakerrusta eli ns. Holmanmoisionkolmion monipuoliselle lehtimetsäalueelle esitetään kaavaehdotuksessa raskaampaa urheilurakentamista (VU/Y).
Pururadan ympäristön metsäisten alueiden rakentaminen esitetyllä tavalla ohjaa vastaavasti alueen nykyistä metsissä tapahtuvaa ulkoilua (koiranulkoilutus, maastopyöräily ja vastaavat toiminnot) Elsankallion sekä Reposalmenrannan metsiin lisäten niiden kuormitusta.
Maisemassa näkyvän metsäisen mäen rinteille esitetty tehokas rakentaminen aiheuttaa myös selkeitä ja merkittäviä maisemavaikutuksia liikuntapuistossa liikkuvien kannalta. Aika suuri osa alueen ulkoilijoista pitänee uutta lisärakentamista selkeänä maisemahaittana verrattuna nykyiseen tilan säilyttämiseen.
Rakentamisella on vaikutuksia myös Reposalmentien eteläpuolella sijaitsevaan valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristökokonaisuuteen, jonka muodostavat itsessään valtakunnallisesti arvokkaaksi todettu Degerön kartano sekä sen lähialueen RKY-kokonaisuus, hankealueen kattava maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristö sekä Helsingin omissa arvioinneissa arvokkaaksi todettu Holmanmoisionpolku. Hankealue koskettaa ja heikentää suoraan kahta viime mainittua. Kaavan toteuttaminen edellyttää muun muassa Holmanmoisionpolun siirtämistä yli 200 m matkalla, mitä ei voi pitää toimenpiteenä vähäisenä.
Kaavan liikenteelliset tavoitteet ja varikon sijoittaminen
Kaavaehdotuksen tausta-aineistoissa todetaan selvästi se, että pitkään esillä ollut raitiotieyhteys Vartiosaareen ja sitä kautta Ramsinniemeen ei ole voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Silti myönnetään se, että tekninen mahdollisuus raitiotieyhteyteen on edelleen olemassa.
Esitämme, että kaupunki lopullisesti hautaa Vartiosaareen tähyilevän raitiotieyhteysoption ja selvittää vielä kerran raitiovaunuvarikolle nyt esitettyä vähemmän haitallisen sijoituspaikan lännempää.
Kaava-alueen luontoarvoista
Kaupungin vuorovaikutusraporttiin sisältyvä vastine Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipiteestä vähättelee kaava-alueen luontoarvoja eikä huomioi edes tiedon tasolla myönteisesti toimittamiamme luontoarvotietoja.
Korostamme edelleen sitä, että hankealue sisältää Laajasalon mitassa arvokkaan lehtipuuvaltaisten reheväpohjaisten metsien keskittymän, joka on useimpien lajiryhmien näkökulmasta selvästi kytkeytynyt itä- ja kaakkoispuolisiin laajempiin luontoalueisiin.
Kaava-alueella sijaitsee myös Yliskylän suunnittelualueen ilmeisesti merkittävin luontaisesti kehittyneiden puumaisten vaahteroiden esiintymiskeskittymä. Kyseinen metsikkö sisältää mäen lakialueen sekä sen etelä-, kaakko-, itä- ja koillisrinteitä. Arviomme mukaan metsikköalue täyttää luonnonsuojelulain 29 § suojellun luontotyypin kriteerit. Lisäksi täyttyvät myös Uudenmaan liiton asiantuntijatyönä laatimien maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden kriteerit.
Alueella yhtenäisinä esiintyminä hahmottuvien puumaisten vaahteroiden kokonaismäärää ei ole luontojärjestöjen toimesta laskettu. Vuonna 2014 tehdyn maastokäynnin yhteydessä määrän arvioitiin olevan minimissään 70, maksimissaan noin 100 kpl. Vaahteraa runsaammin kasvavilla metsillä sekä niiden lähikuvioilla on luonnonsuojelullista arvoa myös lehtimetsinä, lehtovaltaisina alueina sekä osittain myös lahopuustoisina metsikköinä. Mielipiteemme liiteaineistoissa tarkemmin kuvatut luonnonarvot lienevät jonkin verran kehittyneet lahopuun esiintymisen sekä puumaisten, luontaisesti kehittyneiden vaahteroiden määrän osalta kuluneiden kuuden vuoden aikana.
Mielipidevaiheessa esittämistämme selvitystarpeista huolimatta kaupunki on kaavan yhteydessä parantanut luontotietoja vain lepakkojen esiintymisestä. Biotooppipuolen selvitykset ovat keskeisiltä osin edelleen puutteellisia. Erityisen outona pidämme sitä, että kaupunki ei ole selvityttänyt mielipiteemme liitteissä yksilöityä mahdollisen ls-lain 29 § suojeltavan luontotyypin esiintymistä ja arvoa, vaan tukeutuu edelleen kaavan luontotietopohjan osalta luontotietojärjestelmään. Kyseinen tietojärjestelmä on todettu toistuvasti etenkin jalopuumetsien osalta hyvin puutteelliseksi.
Tällainen luontotietojen osalta täysin ylimielinen kaavojen valmistelutapa ei kerro erityisen hyvää kaupungin kaavavalmistelun ja vuorovaikutuksen toimivuudesta. Lisäksi se ohjaa kaavat toistuvasti kaikkien osalta epätoivottavaan tilanteeseen, jossa osalliset joutuvat arvioittamaan kaavan juridiset perusteet muun muassa merkittävien luontovaikutusten riittävän selvittämisen osalta oikeusasteiden kautta. Vastaavia tapauskulkuja on kaupungin viime vuosien asemakaavoitus tuottanut usein varsinkin Laajasalon osalta. Jossakin vaiheessa ongelma olisi hyvä tiedostaa ja muuttaa kaupungin kaavoituskäytäntöä sellaiseksi, että myös asemakaavakohtaiset täsmäluontoselvitykset mahdollisesti merkittävien luontotyyppien ja lajiryhmien osalta muuttuisivat poikkeustapauksista rutiinitoiminnaksi.
Johtopäätökset
Esitämme, että kaupunki keskeyttää asemakaavan valmistelun. Kaavasta ei ole esitetyillä tavoitteilla ja kaava-alueen sijainnilla mahdollista saada luonto-, virkistys- ja maisema-arvojen sekä Helsingin kulttuuriperinnön kannalta minimisiedettävää, vaikka rakentamisen määrää ja sijoittumista hieman vähennettäisiin tai rakentaminen kohdennettaisiin uudella tavalla kaava-alueen sisällä.