Lapinlahden suunnitteluun uusi suunta

Tämä kannanotto on lähetty kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille 20.4.

Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen tai varajäsen

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) on seurannut huolestuneena Lapinlahden sairaalan ja sen puiston kehittämistä sekä ideakilpailua. Jos kilpailun voittanut suunnitelma toteutuu, sairaalapuiston monimuotoinen ja arvokas kasvillisuus jää hotellihankkeen alle tai tuhoutuu lisääntyvän kulutuksen seurauksena. Viherympäristöä uhkaa myös teiden, rantasaunan ja ravintolaterassien rakentaminen sekä entistä tehokkaampi hoito. Samalla puiston virkistykselliset ja kulttuuriset arvot heikentyvät merkittävästi. Voittajaehdotus myös lopettaa sairaalan pitkän, 180 vuotta jatkuneen perinteen mielenterveyden ja hyvinvoinnin vaalijana,vaikka sille on paljon tilausta juuri tänään.

Arvokas kasvillisuus uhkaa tuhoutua

Helsyn kasviharrastajat ja -asiantuntijat tutustuivat Lapinlahden sairaalan puutarhan kasvillisuuteen muutamilla kartoitusretkillä viime kesänä. Silloin todettiin, että kallioalueen kedoilla ja niityillä on merkittäviä luontoarvoja ja suuri todennäköisyys tuhoutua lopullisesti, jos hotelli rakennetaan suunnitelmien mukaan. Kaupungin luontotietojärjestelmässä alue määritellään hyvin arvokkaaksi.

Olisi korvaamaton vahinko, jos puistoa 1800-luvulla suunnitellessa säästetty pala alueen alkuperäisestä, monimuotoista luontoa nyt menetettäisiin. Vaikka osa kallioalueesta on merkitty säästettäväksi, hotellin ja siihen liittyvien toimintojen rakennusvaihe ja sen jälkeinen kulutus todennäköisesti tuhoaisivat rakennusten ympäristön kasvillisuuden.

Kallioketokasvit muodostavat arvokkaan ryhmän, jossa löytyi viime kesänä muun muassa peltolemmikki, mäkilemmikki, mäkikuisma, viherjäsenruoho, pölkkyruoko, ruoholutukka, keto-orvokki, kalliokielo, lituruoho, ruotsinlituruoho, kevätkynsimö, haisukurjenpolvi, isomaksaruoho, kelta- ja valkomaksaruoho sekä uhanalainen kartioakankaali. Havaintojensa perusteella Helsy vaatii kaupunkia tai mahdollista alueen vuokraajaa kartoittamaan sairaalan koko viheralueen kasvillisuuden, koska myös muualla on huomattavia kasvillisuusarvoja, mutta vähintään hotellirakentamisen uhkaaman eteläpuolisen puiston, kalliokedot ja rannan kasvillisuuden ennen sairaala-alueen käytön etenemistä. Samoin puiston puut ja pensaat tulee kartoittaa nykytilanteen selvittämiseksi.

Rakentamisen sijaan arvokas kasvillisuusalue on suojeltava kulutukselta ja ohjattava kulku polkuja pitkin. Niittyjen ja nurmikoiden hoidossa tulee vaalia arvokasta kasvillisuutta. Viimeisimmän, vuonna 2000 tehdyn kasvillisuuskartoituksen tekijä FM Virpi Mustiala ja Lapinlahden sairaala-alueen suojelutavoitteiden ja jatkosuunnittelun tavoitteiden ohjeistuksen vuonna 2004 laatinut maisema-arkkitehti Gretel Hemgård ovat suositelleet puistoalueelle varovaista, ei liian tarkkaa nurmikoiden ja heinikoiden leikkaamista, jotta vanhat lajit säilyvät. Tällä hetkellä esimerkiksi kallioketojen ja niittyjen arvokas kasvillisuus on uhattuna myös Vallisaaren kaavaehdotuksessa ja Jollaksen kartanon alueen kaavahankkeessa. On kestämätöntä, että Helsingin kaavoitus väheksyy arvokkaita kasvillisuusalueitaan tuhoamalla ne ja lisäämällä näin luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Kuitenkin hyvällä suojelulla ja suunnittelulla kohteet voitaisiin säästää. Kasvien lisäksi on huomattava myös monet muut vaalittavat luontoarvot, kuten alueen hyönteiset.

Sairaala-alue puistoineen tukee hyvinvointia

Entinen sairaala ympäristöineen tulee säilyttää nykyisen kaltaisena keitaana ja avoimen kansalaistoiminnan keskuksena, jotka ovat vastapainoa voimakkaasti kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa. Monet ihmiset tulevat historialliseen puistoon ja rannoille virkistäytymään, koska Lapinlahden sairaalan puistossa on onnistuttu luomaan rauhallinen ja levähtämään kutsuva tunnelma läheisestä Länsiväylästä huolimatta. Puutarhassa työskentely ja luonnon läheisyys ovat kuuluneet sekä Lapinlahden mielisairaalan että nykyisen hyvinvointikeskuksen elvyttävään toimintaan. Luonnon ja viherympäristön positiivisista vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin tiedetään tänään enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Koko aluetta rakennuksineen tulee kehittää varovasti nykyisen kaltaisen toiminnan lähtökohdista sekä puistoa ja luontoa suojellen. Monesti on tuotu esiin hyvä ajatus, että rakennusten korjauskustannukset pysyvät maltillisina, kun se sovitetaan nykyisen kaltaiseen toimintaan sekä rakennusten säilyttämiseen terveinä ja käyttökelpoisina. Helsy pitää ajatusta hyvänä.

Yhdistys tukee Museoviraston näkemystä, että nykyinen suojelupäätös ja voimassa oleva asemakaava ovat tukeneet Lapinlahden sairaalan vaalimista kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaana kokonaisuutena, ja toisaalta mahdollistaneet entisen sairaala-alueen käyttämisen kansalaisten hyvinvointia laaja-alaisesti palvelevana alueena.

Helsy kannustaa kaupunkiympäristölautakuntaa hylkäämän valmistellun esisopimuksen, joka on lautakunnan esityslistalla 22.4. ja vaatimaan alueen suunnittelulle uutta suuntaa.