Mielipide Jollaksen kartanon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä idealuonnoksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut nähtävillä olevaan aineistoon ja toteaa siitä mielipiteenään seuraavaa.
Kaavahankkeen tavoitteista
Suhtaudumme hankkeen tässä vaiheessa neutraalin myönteisesti pääosaan kaavan tavoitteista eli yleisten rakennusten korttelialueen muuttamiseen puistoalueeksi, alueelle sopivan ja virkistyskäyttöä tukevan liiketoiminnan kehittämiseen sekä rakennusten suojelumerkintöjen ajantasaistamiseen. Varaukselle suhtaudumme siihen, että tontille tutkitaan myös pienialaista uudisrakentamista. Kielteisesti suhtaudumme arvoniittyjen muuttamiseen muotopuutarhaksi, kaupunkiviljelyalueeksi ja arvoniittypohjaisen omenapuutarhan laajentamiseen, jos se tarkoittaa niityn heikentämistä. Samoin yhdistyksen kanta on kielteinen kartanon ja rannan välissä olleen muotopuutarhan palauttamiseen rantametsään.
Alueelle kaavaillun liiketoiminnan osalta olennaista on lisäksi se, että se todella on alueelle sopivaa. Alueelle sopivan toiminnan määrittelyssä on korostetusti huomioitava myös hankealueen ja sen lähialueiden huomattavat ja moninaiset luontoarvot. Näiden arvojen luonne on kaavan jatkotyössä syytä nykyistä paremmin avata nähtäville laitettavissa kaava-aineistoissa. Keskeiset arvot on syytä todeta myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Hankealueen luontoarvoista
Jollaksen kartano sekä siihen liittyvät niitty- ja metsäalueet muodostavat ehyen ja harmonisen kokonaisuuden. Alueella on myös merkittäviä luontotyyppeihin ja lajistoon liittyviä luontoarvoja. Lisäksi hankealueella on oma selkeä roolinsa Laajasalon itäosan ekologisessa verkostossa.
Pääosa hankealueesta on rajattu osaksi Saunalahti-Tonttuvuoren arvoluokan I lepakkoaluetta. Aluekuvauksessa on todettu hankealueeseen osin kuuluvat Saunalahden länsipuolen rantametsät tärkeiksi viiksisiippametsiksi.
Kartanon etelä- ja länsipuoliset avoimet alueen on todettu kaupungin suunnitelmissa niittyinä sen verran arvokkaiksi, että ne on osoitettu arvoniittyjen hoitoluokkaan (B5). Arvoniittyjen kasvit ja hyönteiset tulee kartoittaa kaavahankkeen aloituksen yhteydessä. Samalla tulee selvittää myös kaava-alueen erilaiset niittytyypit, jotka tulee huomioida mm. niittyjen hoidossa. Edellisestä kartoituksesta yhdistyksellä ei ole tietoa. Tosin Helsingin yliopiston graduhankkeessa, Helsingin niityt -projektissa myös Jollaksen kartanon alueen kasveja ja hyönteisiä selvitettiin noin 15 vuotta sitten.
Arvoniityiksi ei kuitenkaan ole osoitettu kaikkia alueen luontoarvoja omaavia niittymäisiä alueita, mistä syystä tietopohjaa alueen niittyluontoarvoista on syytä kaavatyön yhteydessä lisätä. Samoin pientä kallioketoa, joka sijaitsee avokallion yhteydessä kaava-alueen länsiosassa, ei ole jostain syystä osoitettu kokonaan arvoniityksi. Se tulee kuitenkin kartoittaa kaavahankkeen yhteydessä ja huomioida sen säilyttäminen.
Kaava-alueen kaakkoisosa sisältää reuna-alueen merkittävästä Tonttuvuoren metsäkokonaisuudesta. Alue on osa laajaa metsäaluetta sekä metsäverkostoselvityksessä arvokkaaksi todettua metsäkokonaisuutta. Lisäksi sillä on merkittäviä METSO-elinympäristö- ja kääpäarvoja, jotka molemmat ovat selvityksistä kuluneiden vuosien aikana selvästi kehittyneet.
Olennaisena luontoarvona on syytä nähdä myös Saunalahden merkittävältä osin rakentamattomat rantametsät, joista osa sijaitsee hankealueella. Tällä hetkellä biotooppitason tietoa kartanon itäpuolisten ratametsien luonteesta ei ilmeisestikään ole (lahden eteläkaakkoispuolelta on), joten tietokatve tulee korjata kaavatyön osana.
Hankealueeseen osin kuuluvilla Saunalahden etelä-, lounais- ja länsirannan metsille on myös selvää merkitystä Jollaksen ja Laajasalon metsäekologisten yhteyksien kannalta. Tämä arvo lisää perusteita huolehtia myös kyseisten metsien ekologisesta laadusta. Tämän on syytä näkyä muun muassa harkintana esitettävissä näkymäavauksissa sekä pidättymisenä sellaisista kehittämisideoista, jotka lisäisivät metsäalueiden metsänhoitopainetta.
Puutarhurin asunnon, pajarakennuksen sekä erillisenä alueena kaavahankkeeseen liittyvän Jolleby-rakennuksen pihapiirein luontoarvot tulee myös kartoittaa.
Oma lukunsa on vanhan kartanoalueen, joka käsittää koko kaava-alueen, vanhojen viljely- ja koristekasvien kartoittaminen. Vanhassa kartano- ja viljely-ympäristössä saattaa löytyä arvokkaita, vanhoja maatiaislajeja.
Ideasuunnitelmasta
Esitetyt mahdolliset uudisrakentamisen paikat sijoittuvat hankealueen länsiosaan Puutarhurin asunnon sekä Kivimakasiinien väliin. Pidämme rakennuspaikkojen puustoisia alueita selkeänä osana Jollaksen kartanon maisema- ja luontokokonaisuutta, joten esitämme rakentamiskaavailuista luopumista.
Ideasuunnitelmassa on esitetty myös näkymien avausta kartanoalueelta Saunalahdelle päin. Rantametsien luontoarvojen (ekologinen yhteys, muut metsäarvot, lepakot) vuoksi tällaisia näkymänavauksia ei tule kaavassa osoittaa. Alueella on jo harjoitettu järeiden rantapuiden kaatoa, mistä tulisi jatkossa päästä toimintana eroon.
Ideasuunnitelma esittää kaikki Saunalahden länsirannalla kasvavat rantametsät puoliavoimeksi puustoiseksi vyöhykkeeksi. Se koske myös METSO-metsää. Yhdistys on huolissaan rantametsien luontoarvojen heikkenemisestä puuston voimakkaan harvennuksen takia, koska ne ovat arvokkaita lintukohteita ja tärkeitä lepakkoalueita.
Ideasuunnitelma ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma eivät anna selvyyttä niittyalueelle suunnitelluista muutoksista. Ainoastaan kaava-alueen kaakkoiskulmassa oleva arvoniitty näyttäisi säilyvän. Puhelinkeskustelussa kaavasuunnittelija Laura Holmilan kanssa selvisi, että suunnitelmissa harkitaan muotopuutarhan palauttamista kartanon länsipuolelle arvoniitylle sekä kartanon ja rannan välissä sijaitsevalle metsärinteelle. Lisäksi lehmuskujan itäpuoleisille rinneniityille suunnitellaan kaupunkiviljelyä ja omenatarhan laajennusta.
Yhdistys pitää arvoniittyjen muokkaamista muotopuutarhaksi, palstaviljelyyn sekä arvoniityllä kasvavan omenatarhan laajentamista huonosti harkittuna, koska niittyjen merkitys on tunnistettu tärkeäksi muu muassa ekosysteemipalvelujen tarjoajina, pölyttäjien merkityksessä ja luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa. Samoin yhdistys vastustaa muotopuutarhan palauttamista rantametsään.
Sen sijaan ehdotamme, että maisema-arkkitehti Paul Ohlssonin suunnitelmat muotopuutarhat tuodaan esiin alueelle pystytettävässä infotaulussa, jolla on esillä muotopuutarhan piirrossuunnitelmien kopiot ja muutamia toteutetusta muotopuutarhasta säilyneitä valokuvia.
Omenatarhan laajennus on siinä tapauksessa mahdollinen, että sen pohja säilyy entisenlaisena arvoniittynä.
Mahdolliset tarkemmat suunnitelmat tulee laatia siten, että alueen arvoniityt, niiden niittyarvot sekä tukialueet säilyvät ja mielellään jopa lisääntyvät kaavan myötä.
Muuta
Luonto- ja maisema-arvojen puolesta lahdenpohjan metsikkö sekä siihen itäpuolelta liittyvät Tonttuvuoren metsät ovat niin korkeatasoisia, että niiden lakisääteinen suojelu olisi perusteltua.
Hankealueen arvokkaat niityt, kaakkoisosan metsänreuna sekä Saunalahden länsirannan metsät on perusteltua osoittaa kaavassa vähintäänkin luo-alueena. Kaakkoisosan metsäalueen asiallisen kaavoittamisen kannalta kaava-aluetta olisi siltä osin perusteltua jopa hieman laajentaa.
Yhdistys pitää tärkeänä, että kaavaluonnos tulee nähtäville ennen kaavaehdotusta, koska idealuonnoksen ja suunnittelijalta saatujen tietojen perusteella kaavaprosessi vaarantaa arvoniittyjen säilymisen.