Mielipide Jollaksentie 64:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja viitesuunnitelmasta
Kaavoitus ja rakentaminen ovat nakertaneet ja pirstoneet Itä-Jollaksen metsiä ja rantoja viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Viimeistään nyt kaavoituksessa tulee kiinnittää huomiota jäljellä olevien luonto- ja maisema-arvojen säilymiseen. Huomioitavaa on myös Itä-Jollaksen luontoalueiden runsas, jatkuvasti lisääntyvä virkistyskäyttö, joka johtuu muun muassa Kaakkois-Helsingin laajamittaisesta rakentamisesta ja metsäisten virkistysalueiden vähenemisestä.
Kaavahankkeen kohteena oleva yksityinen tontti yhdistää Tonttuvuoren ja Karoliininvuoren I METSO-arvoluokan kalliometsiä, joilla on myös merkittäviä maisemallisia arvoja. Se on myös itsessään arvokas metsäkohde. Kaiken kaikkiaan Itä-Jollas, joka käsittää Tonttuvuoren ja Karoliininvuoren lisäksi muun muassa Itäniityn ja Itäniitynniemen sekä kytkeytyy Villinkiin, on poikkeuksellisen vaihtelevaa ja luonnon monimuotoisuudeltaan rikasta saaristoluontoa.
Tontin ja Tonttuvuoren merkittävät luonto- ja kulttuuriympäristöarvot
Korkean luonnontilan sekä merkittävien luonto- ja maisema-arvojen perusteella tonttialue kuuluu niihin Tonttuvuoren säilyneisiin hienoihin arvometsiin, jotka tulisi kaikki suojella liittämällä metsät Itäniityn suojelualueeseen. I-arvoluokan METSO-metsä kattaa koko tontin. Se on myös osa III-luokan arvokasta lintukohdetta.
Kallioalue on puustoltaan luonnontilaisen kaltaista ja melko lahopuustoista kalliomaiden sekä kallioisten karumpien kangasmetsien mosaiikkia. Omassa kalliometsien sarjassaan hyvä ja edustava metsä kuuluu näiden osalta Helsingin parhaimpaan kymmenykseen. Metsässä on kilpikaarnamäntyjä, näkyvästi mäntylahopuuta sekä hieman kuusi- ja koivulahopuuta. Alueelta on havaittu syksyllä 2014 (suojeluasiantuntija Keijo Savolan kirjallinen tiedoksianto Riitta Malveelle 17.3.2020) luonnonsuojelullisesti arvokkaiden vanhojen metsien indikaattorilajeja kermakääpää, ruunikääpää sekä viinikääpää.
Metsäinen tontti toimii myös osana ekologista yhteyttä Tonttuvuoren sekä Jollaksentien toisella puolella sijaitsevien rantapuistojen, rantametsien ja metsäisten huvilatonttien välillä. Jollaksentien pohjoisreuna on tiiviisti rakennettu. Pihojen puustoisuus ja kasvillisuus on niukkaa.
Asemakaava-alue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä, joka liittyy Jollaksen kartanon valtakunnallisesti arvokkaaseen RKY 2009-alueeseen.
Viitesuunnitelma tuhoaisi luonto- ja maisema-arvoja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on erittäin huolissaan siitä, että viitesuunnitelman mukainen kerrostalorakentaminen uhkaa tuhota tontin arvokkaan kalliometsän ja heikentää Tonttuvuorelta Karoliininvuorelle jatkuvan kalliometsäalueen yhtenäisyyden. Jollaksentien ja Villinginsalmentien etäisyys on noin 120 metriä. Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti sijoittuu teiden välissä olevaan metsään niin, että sen etäisyys Villinginsalmentieltä on vain 30 metriä. Varsinainen arvokas kalliometsä osuu tontille. Sen seurauksena myös Tonttuvuoren ja Karoliininvuoren välinen paikallinen ekologinen yhteys heikkenee merkittävästi. Lisäksi tontin rakentaminen kaventaa ekologista yhteyttä Tonttuvuoresta rantametsiin. Luonnon menetyksissä on huomioitava myös rakennustyömaan haitat tontin lähialueella, jos sitä käytetään työmaan varasto- ja aputilana.
Tontin rakentaminen katkaisee todennäköisesti Poikasaarentieltä Jollaksentielle ja Karoliininvuorelle kulkevan vanhan, maisemaan istuvan ja nykyään runsaasti käytetyn polun. Sen siirtyminen pohjoisemmaksi kiertämään tonttia lisäisi Tonttuvuoren metsien kulumista.
Uudet kerrostalot tuhoaisivat paitsi kalliometsien sisäisiä maisemia ja myös todennäköisesti peittäsivät loputkin merinäkymistä, jotka ovat avautuneet Tonttuvuorelta retkeilijöille ennen Jollaksentien uudehkoja kerros- ja pientaloja. Lisäksi Jollaksentie 64:n kerrostalot häiritsisivät tunnelmaa herkässä, vanhasta huvilapuutarhasta muokatussa Porvariskuninkaanpuistossa, joka sijaitsee vastakkaisella puolella Jollaksentietä.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ehdottaa, että Jollaksentie 64:n tontin rakentamisesta luovutaan ja alue hankitaan kaupungille virkistysalueeksi.
Jos kaavahanketta kuitenkin jatketaan, rakentaminen tulee rajoittaa yhteen kerrostaloon, sijoittaa se Jollaksentien varteen ja jättää tontin pohjoisosa luonnontilaan. On kuitenkin huomioitava, että asekaava-alueen lounaisnurkka sijaitsee Santahaminan raskaiden aseiden meluvyöhykkeen (RAME) sisällä. Rame-alueen ulkoraja peittää kolmanneksen asemakaava-alueesta. Asemakaavan viitesuunnitelman läntisin ja eteläisin rakennus sijoittuvat RAME-alueen uloimman rajaviivan sisäpuolelle.
Muuta
OAS:n mukaan kaavamuutoksen seuraava vaihe on kaavaehdotus. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii sitä ennen kaavaluonnosta, jos kaavoitushanke etenee. Nyt tontin omistajan teettämä viitesuunnitelma vastaa tavallaan luonnosta. Näin vuorovaikutuksen merkitys ja osallisten mahdollisuus vaikuttaa kaavaan heikentyvät.