Mielipide Laajasalon Hämeenapajankujan, Puhuritien ja Puuskakujan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitää tärkeänä sitä, että alueen kaavoitusta viedään eteenpäin siten, että Puhuritien eteläpuolinen arvokas sekametsä jätetään rakentamiskaavailujen ulkopuolelle. Itse kaavassa metsä on syytä osoittaa VL/luo-alueeksi kaavamääräyksellä, jolla varmistetaan metsän puuston mahdollisimman luonnontilainen kehitys jatkossa.
Helsingin luontotietojärjestelmän tarjoama luontotietopohja metsäalueen luontotyypeistä ja lajistosta on ilmeisen puutteellinen asiallisen ja juridisesti kestävän maankäytön suunnittelun kannalta. Alueelta puuttuu kokonaan luontotyyppitason luontotieto eli metsä on todettu arvokkaaksi vain luokan III lintualueen osana. Metsän arvoa niin luontokohteena kuin virkistysalueena lisää olennaisesti sen liittyminen lännessä suoraan merkittäviä metsäluontoarvoja omaaviin Iso-Sarvaston etelä- ja itäpuolisiin rantametsiin.
Mikäli kaavassa pyritään osoittamaan metsäalueelle rakentamista tai muuta muuttavaa maankäyttöä, on tietopohjaa metsäalueen luontoarvoista ja niiden merkittävyydestä pakko parantaa. Kuviolla on arviomme mukaan syytä tehdä vähintäänkin uhanalaisten luontotyyppien selvitys, METSO-arvojen selvitys sekä lahokaviosammalselvitys.
Puuskaniementien ja Hämeenapajantien risteysalueen ympäristön mahdollisessa täydennysrakentamisessa on syytä lisäksi huomioida Helsingin luontotietojärjestelmässä tunnistettu ekologinen runkoyhteys. Tällä osa-alueella runkoyhteys lähinnä osoittaa jo syntyneen ”pullonkaulakohdan”, jossa erillisten metsäisten alueiden kytkeytyneisyyttä ei saisi jatkossa yhtään enempää heikentää. Käytännössä nykyisellä pientaloalueella runkoyhteyden huomiointi tarkoittaa joko täydennysrakentamisesta pidättäytymistä tai vähintäänkin sitä, että uusien tonttien kaavamääräyksissä ja rakennusluvissa ohjeistetaan tonttien puuston säilyttäminen tai lisääminen peruskaavaa yksityiskohtaisemmin.