Kannanotto Lapinlahden alueen tulevaisuudesta

Tämä kannanotto on lähetetty Helsingin kaupunhallituksen jäsenille 18.6.2020.

Hyvä kaupunginhallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on huolestunut Lapinlahden sairaala-alueen, arvokkaiden vanhojen rakennusten, puiston ja luonnonvaraisen kasvillisuuden säilymisestä Nrep Oy:n uusimmassa ehdotuksessa, josta kaupunginhallitus päättää seuraavassa kokouksessaan 22.6..

Lähes 180 vuotias Lapinlahden entinen sairaala ympäristöineen ansaitsee pitkäjännitteisen kehittäjän ja toimijan jatkamaan alueen perinnettä kaupunkilaisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin vaalijana. Tähän kuuluu myös puiston ja luonnon vaaliminen.

Maisemapuiston kalliokedot vaarassa

Puistoa ryhdyttiin rakentamaan pian sairaalan valmistumisen jälkeen englantilaisen maisemapuiston ihanteen mukaan, jossa myös kallioilla ja alkuperäisillä luonnonkasveilla on paikkansa. Näin sairaalan eteläpuolella sijaitsevat arvokkaat kalliokedot säilyivät. Voimassa olevassa asemakaavassa se on merkitty säilytettäviksi.

Kallioketojen kasvillisuus kuten koko sairaalarakennuksen etelänpuolinen puisto ja rantaluonto ovat uhattuina Nrepin uudessa ehdotuksessa. Hotelli ja sen rannalle sijoittuva saunarakennus niihin liittyvine teineen ja lisääntyvä kulutus tuhoaisivat kalliokedot.

Hotelli muuttaa puiston ja luonnon yksityisemmäksi

Hotelli ja muu toiminta, jota Nrep ehdottaa, lisäävät myös puiston, kallioketojen ja rantojen yksityistä luonnetta, vaikka ne säilyisivät kaavassa viheralueina.

Tällä hetkellä Lapinlahden vanha sairaalapuisto on keidas, josta löytyy rauhallisia nurkkauksia. Koronakevään kriisiaikana se osoitti myös kykynsä huolehtia suuresta ulkoilijajoukosta. Lapinlahden puiston suosio epidemian aikana ja myös muulloin kertoo miten tärkeitä keskustan luonnontilaiset, vapaat ja rahalliset vihreät rannat ovat. Muutenhan keskustan koko rantaviiva Laajasalosta Lapinlahteen on rakennettu ja kivetty lukuun ottamatta saaria.

Lapinlahden entisen sairaalan tämän hetkiset toimijat korostavat ympäristön luonnon säilyttämistä ja terveysvaikutuksia. Yhdistyksemme on huolissaan, ettei kiinteistösijoittajalla ja – kehittäjällä, joka saattaa piankin myydä omistuksensa, ole riittävää herkkyyttä ja mahdollisuutta huolehtia näistä arvoista.

Puistoalueen säilymistä nykyisellään puoltaa myös Helsingin keskustan puistojen pinta-alan vähäinen määrä. Esimerkiksi verrattuna Tukholmaan, Osloon ja Hampuriin Helsingin keskustassa puistojen yhteen laskettu pinta-ala on puolet vähemmän, kun kaupunkeja tarkastellaan kolmen kilometrin säteellä keskustasta. Tieto on saatu maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdilta. Se perustuu hänen laskelmaansa ja vertailuunsa.

Herkkyyttä hankalassa tilanteessa olevia ja luontoa kohtaan

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä kaupungille ja kaupunkilaisille paras ratkaisu on vanhojen rakennusten korjaaminen maltillisesti niin, että niiden kulttuuriarvot ja toiminnallisuus säilyvät, sekä puiston ja luontoalueiden säilyttäminen ja vaaliminen.

Carl Ludvig Engelille luonto ja puutarha olivat tärkeitä henkilökohtaisesti ja hänen suunnitellessaan sairaalaa heikossa asemassa oleville ihmisille. Todennäköisesti hän ilahtuisi, jos Lapinlahti säilyy kaupunkilaisten keitaana ja matalankynnyksen paikkana.

Toivotamme kaupunginhallitukselle ja muille kaupungin päättäjille tässä ainutlaatuisessa tilanteessa herkkyyttä ja ymmärrystä ihmisten tarpeille, luonnon merkitykselle ja kaupunkisuunnittelulle, jossa kaupunkia suunnitellaan kokonaisvaltaisesti, ihmiset, luonto ja monet nykyiset ympäristöongelmat huomioiden.