Valittamisesta

Nyt ei ole tarkoitus valittaa säästä.

Muutama rakentamiseen liittyvä valitusprosessi on viime aikoina puhuttanut Helsingissä. Toinen on Keskuspuistoon aiottu Pirkkolan liikuntahalli, toinen Raide-Jokerin työmaa Pajamäen Patterimäellä. On kysytty, miksi Helsy valitti toisesta. Yhtä usein on kysytty, miksi se ei ole valittanut toisesta.

Tapaukset ovat erilaisia. Ensin johdannoksi yleisiä huomioita.

Patterimäki on saanut nimensä I maailmansodan aikaisista Pietari Suuren merilinnoituksen kaivannoista ja valleista. Ne on suojeltu muinaismuistoina. Kuva: Sanna Ahokas.

Laki on tärkeä periaate

”Se valittaa vain periaatteesta” kuulee usein sanottavan. Periaate ei kuitenkaan ole mikään ”vain”. Periaate on juuri se, josta pitää pitää kiinni. Yhteiskuntaa ei voi pitää pystyssä periaatteettomuuden keinoin. Tai ehkä voi, mutta kuka sellaisessa haluaisi elää?

Kun jonkun lajin suojelu on lailla määrätty niin tiukaksi, ettei sen elinoloja voi lainkaan heikentää, se tarkoittaa juuri sitä. Tosin siitä on olemassa poikkeuksia, joita voidaan käyttää niissä tapauksissa ja sillä tavoin, kuin laki määrää.

Kun laki määrää poikkeuksille tietyt ehdot, ja niiden todentamiselle tietyt muodot, niitä on noudatettava. Niistä ei pidetä kiinni siksi, että tehtäisiin virkamiesten ja / tai poliittisten päättäjien elämä tukalaksi, vaan siksi, että oikeus toteutuisi.

Kaavoittamiseen ja rakentamiseen liittyvissä asioissa voi valittaa vain sillä perusteella, että joku hanke on lainvastainen. Laki on siis se puolustettava periaate. Lakia kai meidän kaikkien olisi kunnioitettava.

Ympäristöhallintoamme on heikennetty Matti Vanhasen kakkoshallituksesta (2007 – 2010) lähtien. Ympäristöhallinnolta on viety resursseja, itsenäisyyttä ja päätösvaltaa. Tämän seurauksena paljon vastuuta yleisen edun ja myös laillisuuden valvonnasta on siirtynyt ympäristöjärjestöille. Tätä ovat kaikki ympäristöjärjestöt vastustaneet. Tätä emme todellakaan ole halunneet, mutta tämä pakottaa toimimaan. Myös valittamaan.

Liito-orava on yhä uhanalaisempi

Liito-orava kummittelee monissa kaava- ja rakennuskiistoissa, ja toistuvasti kuulee väitettävän, ettei liito-orava ole oikeasti uhanalainen, vaan aivan yleinen jokapaikanotus. Tämä on valeuutinen.

Helsingin Sanomat otsikoi 6.1.2020: ”Liito-oravat ottivat valtaansa jo Helsingin kantakaupunginkin – Onko laji enää suojelun tarpeessa?”

On, kuuluu vastaus.

Liito-oravakannan taantuminen alkoi 1900-luvun puolivälissä, ja se jatkuu. Vuosien 2008 ja 2017 välillä tehdyssä mittavassa valtakunnallisessa tarkastelussa asuttujen pienruutujen määrä väheni peräti 36,9 %. Siksi lajin uhanalaisuusluokitus muuttui viime vuonna silmällä pidettävästä vaarantuneeksi. Pääsyy on metsätalous, kuten niin monen muunkin eläin- ja kasvilajin kohdalla.

Hupaisaa kyllä, pääkaupunkiseudulla liito-oravien määrä on kasvussa. Viime vuonna Helsingissä arvioitiin olevan 86 asuttua elinpiiriä, siinä on viidenneksen kasvu edellisvuoteen. 1)

Syy kannankasvuun juuri täällä on jälleen metsätalous. Oikeammin sen vähäisyys. Kaupunkimetsissä ei yleensä tehometsätalous jyrää. Kaupunkimetsiä ei aukkohakata, niissä on eri-ikäisiä puita ja monimuotoinen puusto. Sellainen tuottaa hyviä elinympäristöjä liito-oravalle. Samalla ne ovat hyviä elinympäristöjä monille muillekin lajeille. Liito-oravat kertovat myös, kuinka hienoja, vaikkakin aika pienialaisia metsiä meillä on Helsingissäkin jäljellä, kaikkien kaupunkilaisten ilona.

Liito-oravan liikkumisen kannalta tärkeitä puita on suojattu aidoilla
Pajamäen metsässä, Raide-Jokerin ratalinjalla. Kuva: Sanna Ahokas

Liito-oravakanta on silti täälläkin yhä hyvin pieni. Jos suunnilleen samaa kokoluokkaa olevilla oravilla olisi Helsingissä vain 86 pesäpiiriä, useimmat ihmiset kokisivat sen kadonneen kaupungista kokonaan, viimeistä hännäntupsua myöten.

On sitä paitsi perin outoa ajatella, jotta kun tiukoilla suojelutoimilla lajin kanta saadaan paikallisesti nousuun, se oikeuttaa sen romahduttamiseen uudelleen.

Patterimäen pesäpuut

Rakenteilla olevan pikaraitiotie Raide-Jokerin linjaus on Patterimäellä ongelmallinen, koska työmaan alueella tai laitamilla on kuusi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, joista neljälle kävisi huonosti.

Raide-Jokerista jätettiin aikoinaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tekemättä, koska ELY-keskus ei sitä vaatinut. Se ei tarkoita, ettei 25 kilometrin pituisella ratalinjalla olisi tehty lainkaan luontoselvityksiä, mutta ongelmapaikkoja jäi puutteellisten selvitysten varaan.

Patterimäellä oli tarkoitus kaataa viime vuonna liito-oravametsää ihan vain normaalina työnä. Se ei kuitenkaan ole lain mukaan mahdollista. Liito-oravan lisääntymispaikkoihin kajoaminen edellyttää erillistä poikkeamislupaa, jolla on oltava hyvät perusteet. Poikkeamisen edellytyksenä on hyvin tärkeä yleinen etu, ja se, ettei paikalle ole vaihtoehtoa. Tämä on niitä asioita, joista on pidettävä tiukasti kiinni, etteivät käytännöt pääse hulttioitumaan.

Siksi Helsy ja Pajamäki-seura hakivat Uudenmaan ELY-keskukselta alueelle toimenpidekieltoa estämään luonnonsuojelulain vastaiset puunkaadot. Rakennussuunnitelmat perustuivat etenkin liito-oravan osalta puutteellisiin tietoihin eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja oltu kunnolla tutkittu.

ELY-keskus kuitenkin hylkäsi toimenpidekieltohakemuksemme, jolloin valitimme Helsingin hallinto-oikeuteen. Se oli kannallamme, ja palautti helmikuussa asian ELY-keskukselle uudelleen valmisteltavaksi. Hallinto-oikeuden mukaan ELY-keskuksen päätös oli tehty riittämättömien selvitysten perusteella. Siksi sen on arvioitava uudestaan, tarvitaanko puiden kaatoon poikkeuslupa. Tämä tarkoitti myös, ettei puustoa voi kaataa, ennen kuin on lainvoimainen poikkeuslupa.

Helsyssä olimme tietenkin tyytyväisiä hallinto-oikeuden ratkaisuun. Emme vastusta Raide-Jokeria, mutta haluamme, että luontoarvot turvataan tässäkin hankkeessa mahdollisimman hyvin. On yleensäkin erittäin tärkeää, että rakentamishankkeiden vaikutukset luontoarvoihin selvitetään perusteellisesti, kaikkia vaihtoehtoisia ratkaisuja harkiten. Huolellisella suunnittelulla vältetään niin luonnon kuin rakennuttajienkin kannalta ikäviä yllätyksiä.

Helsingin kaupunki haki ELY-keskukselta poikkeamisluvan ja sai sen 9.7. Asia on niin tuore, ettei sitä ole vielä käsitelty Helsyssä muutoin, kuin jaettu luettavaksi.

Patolassa sopu

Samanlainen tilanne muodostui Oulunkylän Patolassa, jossa Raide-Jokerin tieltä pitää siirtää kaasuputkea – mikä alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi tiennyt liito-oravametsän huomattavaa pirstoutumista. Valitimme tästä hallinto-oikeuteen, jossa vaadimme myös toimenpidekieltoa.

Toimenpidekiellon hallinto-oikeus hylkäsi, joten haimme siitä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun. KHO määräsikin alueelle toimenpidekiellon, koska puiden kaataminen kesken oikeusprosessin olisi mitätöitynyt valituksen. Niin ei saa käydä, alleviivasi KHO.

Tämä juttu päättyi tammikuussa hyvin: Helsingin kaupunki ilmoitti muuttavansa kaasuputken linjausta Patolassa. Saatiin kaikkien kannalta hyvä ratkaisu.

Pirkkolan halli väärässä paikassa

Kaikki ympäristöjärjestöt ja -aktiivit ovat yhtä mieltä siitä, että Helsingin Keskuspuistoon Pirkkolaan suunniteltu liikuntahalli tulisi väärään paikkaan. Niin ovat myös ne yli 11 000 kansalaista, jotka ovat allekirjoittaneet hallin siirtoa vaativan adressin.

Kaikki yritykset nävertää Keskuspuistoa – vireillä on muitakin kuin Pirkkolan halli – ovat huonoja hankkeita. Keskuspuiston, kuten kaikkien lähimetsien arvo ja merkitys kaupunkilaisille vain nousee; Covid-19 on sitä oikein alleviivannut.

Niinpä Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri yritti vielä keväällä, viime tipassa lobata kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakuntaa, ettei se hyväksyisi hallitontin vuokrasopimusta. Asia jäikin välillä pöydälle, mutta 19.5 lautakunta sopimuksen hyväksyi.

Tästä on kesäkuussa valitettu hallinto-oikeuteen, jolta haettiin alueelle myös toimenpidekieltoa. Jälkimmäisen hallinto-oikeus määräsi, eikä sillä Helsyn KHO:lta Patolaan hakeman tuomion jälkeen muuta mahdollisuutta ollutkaan. Valituksenalaiset toimet eivät saa tehdä valitusta mitättömäksi.

Tässä valituksessa Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ei ole mukana. Syyt ovat ilmeiset.

Lautakunnan toukokuisesta vuokrasopimuspäätöksestä ei voi valittaa. Niinpä hallinto-oikeuteen on valitettu hallin rakennusluvasta. Se on kuitenkin myönnetty jo 3.5.2019. Valitusaika rakennusluvasta on umpeutunut kesäkuussa 2019.

Rakennusluvasta kannattaa valittaa vain poikkeustapauksissa. Lupa on yleensä lähinnä jo tehdyn kaavapäätöksen toimeenpanoa. Paras valituskohde olisikin ollut aikoinaan hallin mahdollistava Pirkkolan asemakaava, joka hyväksyttiin vuonna 2013.

Joka tapauksessa vuonna 2019 annettu rakennuslupa on viimeinen päätös, josta olisi voinut valittaa, mutta silloin siitä ei valittanut kukaan.

Kun valitusaika umpeutui jo vuosi sitten, on vaikea nähdä mitä muuta hallintotuomioistuimet voisivat tehdä, kuin hylätä valituksen. Tällaisella ennusteella emme halua lähteä valittamaan.

Tilanne on nyt se, että Pirkkolan hallityömaa on toimenpidekiellossa lähtökohtaisesti mahdottoman valituksen vuoksi. Tämä on moraalisesti vähän niin ja näin.

Pajamäen metsä kaadettavat puut on merkitty. Kuva: Sanna Ahokas

Jos sittenkin siirrettäisiin?

Pirkkolaan on esitetty ratkaisuksi hallin siirtoa toiseen paikkaan, poikkeamispäätöksellä. Ratkaisu voitaisiin tehdä ensin, ja tarvittava asemakaavamuutos jälkikäteen. Tätä ovat eräät asiantuntijat pitäneet mahdollisena.

Parasta olisikin, jos valitusten käsittelyaikana kaupunki ja halliyhtiö pääsisivät sopimukseen muutoksesta. Apulaispormestari Anni Sinnemäki kertoi kesäkuussa kaupungin olevan valmis harkitsemaan ja pohtimaan halliyrittäjän kanssa muita vaihtoehtoja. 2)

Sinnemäki arvioi myös, ”ettei hallin rakentaminen Keskuspuistoon ole tavallinen hanke, koska Keskuspuisto on kaupunkilaisille niin tärkeä.

– Viime vuodet ovat vielä enemmän korostaneet sitä, ettei Keskuspuiston haluta kapenevan.”

Teksti:

Mikko Niskasaari

Kirjoittaja on vapaa oikeus- ja ympäristötoimittaja, sekä Helsyn hallituksen jäsen.

Kuvat:

Sanna Ahokas

Lähteet:

1. Liito-oravat Helsingissä: Uudenmaan ELY-keskus 9.7.2020, päätös UUDELY/7139/2020
2. Yle 17.6.2020: ”Helsinki on valmis neuvottelemaan kiistellyn Keskuspuiston urheiluhallin uudesta paikasta – Halliyrittäjä: ”Suojellaanko mieluummin sammalta kuin lapsia?”, https://yle.fi/uutiset/3-11406966