Kannanotto Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista
Tämä kannanotto on lähetetty kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille 1.10.2020.
Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja, jäsen ja varajäsen
Lautakunta käsittelee parhaillaan Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita. Asia jäi pöydälle kokouksessa 29.9. ja on uudestaan esillä 6.10.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) on tutustunut huolellisesti tähän suunnitelmaan ja kohdealuetta koskevaan tutkimusaineistoon. Suunniteltu täydennysrakentaminen uhkaa merkittävästi alueen luonnon monimuotoisuutta, virkistysarvoja ja ekologisia yhteyksiä. Näistä syistä Helsy esittää suunnitelman korjaamista erityisesti Rastilanrannan osalta.
Rastilanranta
Meri-Rastilan ulkoilualue on luontoarvoiltaan monipuolinen ja merkittävä sekä keskeisen osa Itä-Helsingin kulttuuripuiston vihersormea, joka ulottuu Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen ja Meri-Rastilan kautta Mustavuoreen ja edelleen Östersundomiin. Meri-Rastilan ulkoilualue on vihersormen ainoa laajempi yhtenäinen metsäalue Vartiokylänlahdella.
Nyt rakentamissuunnitelmien kohteeksi joutuneen Rastilanrannan nimellä esiintyvä metsäalue on METSO-inventoinneissa todettu kuuluvan luonnon monimuotoisuudeltaan pääosin kahteen ylimpään luokkaan, joten kyse on poikkeuksellisen arvokkaasta helsinkiläisestä kaupunkimetsästä.
Alueella on merkittäviä arvoja kasvillisuutensa ja geologisten muodostumiensa puolesta ja se on tärkeä lepakko- ja lintualue. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu myös Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin. Iso osa näistäkin arvokohteista sijoittuu juuri rakentamissuunnitelmien kohteena olevaan ulkoilualueen pohjoiseen osaan. Merkittävä osa rakennettavaksi ehdotetusta alueesta on lisäksi maassamme erittäin uhanalaiseksi luokitellun lehtisammallajin lahokaviosammalen (Buxbaumia viridis) kasvupaikkaa ja ydinaluetta*. Lahokaviosammal on EU:n luontodirektiivin liitteen II mukaan suojeltava laji sekä luonnonsuojeluasetuksen mukaan erityisesti suojeltava laji.
Meri-Rastilan metsän merkittävyys on siten suuri sekä yksittäisenä monimuotoisena arvometsänä että paikan laajemman ekologisen kytkeytyneisyyden kannalta. Keskeinen tekijä molemmissa on alueen suurehko koko: nykyään noin 50 hehtaarin kokoisena yhtenäisenä metsä- ja niittyalueena se on riittävän suuri ylläpitämään monipuolista lajistoa. Suunnitteluperiaatteiden ehdottama rakentaminen alueelle pienentäisi luontoaluetta kohtalokkaalla tavalla.
Ulkoilualue tarjoaa nykymuodossaan tarpeeksi laajuutta myös virkistykseen. Metsäalueen ulkoilukäyttö on jo nykyään runsasta ja Meri-Rastilan asemakaavaehdotusvaiheessa oleva erittäin mittava täydennysrakentaminen tulee lisäämään luontoalueen virkistyskäyttöä huomattavasti.
Helsy esittää tämän arvokkaan luontoalueen osalta uudisrakentamisesta luopumista kokonaan ja kannattaa nykyisen Vuosaaren sillan eteläpuolisen Meri-Rastilan metsä- ja niittyalueen osoittamista virkistyskäyttöön ja osin luonnonsuojelualueeksi. Tämä ratkaisu tukisi myös alueelle Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa perustettavaksi esitetyn Meri-Rastilan metsän ja muinaisrantakivikon luonnonsuojelualueen muodostamaa kokonaisuutta.
Rastilan kartanon alue ja Itä-Helsingin kulttuuripuisto
Rastilan kartanon alueen sekä Itä-Helsingin kulttuuripuiston muiden osien osalta viittaamme viime toukokuussa 2020 antamaamme mielipiteeseen Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta.
* = = Nieminen, M., Makkonen, H. & Manninen, E. 2020: Vuosaaren alueen lahokaviosammalselvitys vuonna 2020. – Faunatican raportteja 24/2020. 39 s. Saatavissa: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/Raportti-Vuosaari-Lahokaviosammal-2020-06-03.pdf