Mielipide Satamakaaren teknisen huollon alueen asemakaavamuutoksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut huolella kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä muuhun esillä olevaan aineistoon ja tehnyt myös maastokäynnin alueella. Kaavan uudistamisen tarkoituksena on aineiston mukaan laajentaa käytössä ollutta lumenkaatopaikkaa osin nykyiselle luontoalueelle. Lumen vastaanoton lisäksi erityisalueelle ajatellaan myös muuta rinnakkaiskäyttöä. Itäreimarintien osalta tarkastellaan, onko aiemmin suunniteltua linjausta tarpeen muuttaa.
Luontoarvot
Nykyisen lumenkaatopaikaan välittömässä läheisyydessä, sen etelä- ja länsipuolella sijaitsee tärkeä linnustoalue Nordsjön kartanon tulvametsikkö (Kohdealue 287/99). Paikka on ainutlaatuinen ja erityinen siinä mielessä, että koko Helsingissä on luontotietojärjestelmän mukaan vain yksi toinen vastaava tulvametsikkö (Kohdealue 288/99).
Tuo toinen tulvametsikkö, eli Vuosaaren puhdistamon tulvametsä, ei kuitenkaan löydy enää lainkaan ainakaan luontotietojärjestelmän yleisöversiosta, joten sen arvo merkittävästi heikentynyt tai se kokonaan tuhoutunut entisen puhdistamon ympäristön muuttuneen maankäytön yhteydessä.
Tämä valitettava nykytilanne olisi syytä päivittää kaavan aineistossa sekä kohteen tietojen osalta myös luontotietojärjestelmässä, jonka vanhentunut tieto toistuu tilatussa luontoselvityksessä. Ikävästi on käynyt myös vielä muutamia vuosia sitten arvokkaaksi linnustokohteeksi arvioidulle tulvivalle Mörnäsin puronvarsilehdolle (Kohdealue 286/99), joka sijaitsi lähellä kaava-aluetta. Sekin on nyt kadonnut luontotietojärjestelmästä.
Kahden lähiympäristössä sijaitsevan tärkeän kosteikkoalueen heikentyminen tai tuhoutuminen nostaa siten Nordsjön tulvametsikön arvoa entisestään. Tulvametsikkö on hyvin märkä luhta, jossa on avoluhtaa, pensasluhtaa ja puustoista luhtaa. Metsikössä on nykyään erittäin runsaasti lahopuuta. Pesiviä lintuja alueella ovat ainakin kultarinta, ruokokerttunen, uuttukyyhky, pikkutylli, satakieli, pikkutikka, luhtahuitti, liejukana, västäräkki, kivitasku sekä punavarpunen. Metsä on myös alueen merkittävimpiä talvehtivien lajien ravinnonhankintapaikkoja. Alueen talvilajeina esiintyy pohjan-, pikku- ja käpytikkoja sekä palokärkiä.
Kaavahankkeen yhteydessä kaupunki on teettänyt Luontotieto Keiron Oy.llä luontoselvityksen osasta kaavan luontoaluetta, keskittyen mainittuun luhtaan. Valitettavasti konsultille ei ole annettu tehtäväksi suunnittelualueen läntisen osan luontoarvojen kartoittamista. Tämä olisi ollut aiheellista ja viisasta toteuttaa nyt samalla kertaa. Nyt noin puolet metsästä jää tarkemmin inventoimatta. Myös tämän läntisen osan metsässä on maastokäynnin perusteella hyvin runsaasti lahopuuta.
Puuttuvan alueen luontoarvoja on kuitenkin tunnistettu myös kaupungin itsensä toimesta toisaalla. Tänä syksynä mielipiteitä varten esillä olleen Vuosaaren aluesuunnitelmassa kyseisestä alueesta suurin osa on merkitty arvometsäksi (C5) ja samalla jätetty viisaasti myös kokonaan hoitotarkastelun ulkopuolelle.
Huomionarvoista on se, että arvometsäksi arvioidun alueen laajuus on uudessa aluesuunnitelmassa lisääntynyt merkittävästi verrattuna vuosien 2008–2017 luonnonhoitosuunnitelmaan, ja arvometsäalue sisältää nyt lähes koko nyt esillä olevan kaavan metsäalueen ja ulottuu osin Niinisaarentielle asti. Uuden luonnonhoitosuunnitelman valmistelu on vielä kesken.
Kaikki edellä mainitut seikat tulisi huomioida uuden asemakaavan jatkovalmistelussa. Nykyisessä Keski-Vuosaaren ja Rastilan aluesuunnitelmassa tätä kokonaisuudessaan lähes yhdeksän hehtaarin kokoista metsä- ja vesistökokonaisuutta kutsutaan Niinisaarentien metsäalueeksi (Kohde 35).
Lisäksi aivan lumenkaatopaikan vieressä on arvokas luontokohde Mörnäsin kaakkoispuolen kallio (Kohdealue 18/93), jonka päällä ja lähiympäristössä on merkittävän rikas kasvisto maaperän kalkkivaikutuksesta johtuen.
Erityisalueen ympäristövaikutukset
Lumenkaatopaikan laajennuksen lisäksi paikkaan on suunnitteilla mahdollisesti myös maa-ainesten välivarastointia, kierrätystä ja jalostusta. Samalla tutkitaan, voidaanko aluetta käyttää muihin kiertotalouden tarpeisiin. Osallisuus- ja arviointisuunnitelmassa olisi ollut syytä avata huomattavasti perusteellisemmin tämän muun käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia.
Konsulttiyhtiö Ramboll Finland Oy:n laatimassa suunnitelmaluonnoksessa alueella tultaisiin kierrättämään rakentamisessa käytettäviä materiaaleja. Kierrätystoiminta sisältäisi materiaalien varastointia ja esikäsittelyä materiaalin hyötykäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Alueella harjoitettavia maa-ainesten esikäsittelymenetelmiä olisivat esimerkiksi välppäys, seulonta, sekoittaminen ja haketus. Alueella muodostuvat hulevedet ohjattaisiin pintavaluntana alueelle rakennettaviin tasaus-, laskeutus- ja tarkkailualtaisiin. Altaista vedet johdettaisiin putkissa edelleen näytteenotto- ja öljynerotuskaivon kautta purkuojaan viereiselle suojaviheralueelle.
Nykyisellään lumenkaatopaikan hulevedet valuvat sellaisenaan Vuosaarenpuron uoman kautta mereen, joten altaiden rakentaminen alueelle on hyvä ratkaisu. On kuitenkin kyseenalaista, voidaanko hyvin eritaustaisen muun kierrätettävän aineksen valumavesiä ylipäänsä enää tarkastella hulevesinä ja laskea niitä altaiden kautta purouomaan ja mereen. Tämän arvioimiseen nyt esillä oleva aineisto ei anna mahdollisuuksia.
Viitasammakko
Kosteikkoluhdalla ja sen eteläpuolisessa pienessä lammessa sijaitsee viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Viitasammakko on tiukasti suojeltu luontodirektiivin IV-liitteen laji. Niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja suojelee luonnonsuojelulain 49 §, jossa kielletään näiden heikentäminen ja hävittäminen. Teetetyssä luontoselvityksessä todetaan, että mikäli hulevesistä valuu paljon ravinteita, ympäristömyrkkyjä tai sedimenttiä viitasammakon käyttämään vesistöön, voi se heikentää viitasammakon kudun tai nuijapäiden menestymistä.
Suunnitellun uuden erityisalueen rajaus on Rambollin laatiman alustavan viitesuunnitelman mukaan sovitettu viitasammakon kutualueen ulkopuolelle, mutta välittömästi sen läheisyyteen ja sitä sivuten. Erityisalueen ja kutualueen väliin tulisi kuitenkin jäädä kunnollinen suojaava luontovyöhyke, joten rajaus vaatii tältä osin muutosta kaavan jatkovalmistelussa.
Itäreimarintien linjaus
Nykyisessä asemamakaavassa Itäreimarintielle on osoitettu uusi linjaus Nordsjön kartanon tulvametsikön ja mainitun arvometsäksi luokitellun metsä- ja kallioalueen läpi. Tieyhteyttä ei ole toteutettu ja tämä on ollut hyvä ratkaisu. Linjaus on päivittyneen luontotiedon ja alueen muun maankäytön valossa epäkelpo, sillä se vaikuttaisi vahingollisesti arvokkaan luontoalueen kokonaisuuteen sitä pirstomalla.
Niinisaaren metsäalue on tärkeä myös Vuosaaren vihersormen ekologisen runkoyhteyden osana Uutelasta Mustavuoreen ja edelleen Sipoonkorpeen. Metsäalue on itse asiassa viheryhteyden luonnontilaisin alue runkoyhteyden muuten aika vaikealla ja osin katkonaisella Vuotien ja Niinisaarentien välisellä osuudella. Vanhan asemakaavan tielinjauksen merkintä onkin nyt kaavan uudistamisen yhteydessä syytä poistaa.