Mustavuori – monipuolisuudessaan mykistävä
Kiinasta levinnyt koronavirus mullisti monen elämän. Valtioneuvoston 12.3.2020 ilmoittamat rajoitustoimet aiheuttivat Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumien siirtämisen seuraavalle vuodelle. Helsyn syntymäpäivän bussiretken peruunnuttua retkiryhmän Mirja Reijonen päätti järjestää omatoimiretken itselleen ja miehelleen Mustavuoreen. Sieltä löytyy aina uutta katsottavaa. Tässä hänen kertomuksensa.
Mustavuoren tunnetuimmat nähtävyydet ovat ensimmäisen maailmansodan aikaiset luolat. Niihin ei helatorstaina 21.5. ollut menemistä, sillä ihmisiä oli liikkeellä sankoin joukoin. Koronasuositusten vaatimia etäisyyksiä ei olisi pystynyt pitämään. Siispä käänsin kamerani etsimen kallioalueen yksityiskohtiin.
Mustavuori on kasviharrastajan paratiisi
Lähtöpaikkoja on Itäväylän, Kallvikintien ja Niinisaarentien puolella. Itse menen Itäväylän alikulun kautta ulkoilutien alkuun. Tällä kertaa en jäänyt kuvaamaan parkkipaikalla viheliäisesti leviävää ruttojuurta enkä arvokkaita pähkinäpensaita, vaan painelin mäkeä ylös. Vastassa on matala kallioseinämä, johon kukaan ei juuri kiinnitä huomiota. Pysähdyn aina kuvaamaan sen kasvillisuustilannetta. Pienellä alueella on hieno lajivalikoima.
Seinämässä ja sen ympäristössä kasvaa tuttujen kasvien lisäksi linnoitekallioiden harvinainen tummaraunioinen ja sitä vähän yleisempi haurasloikko. Toukokuun lopulla näkyi jo haisukurjenpolven ja jänönsalaatinkin lehtiä. Vuosaareen vievän ulkoilutien alussa, seinämän nurkan takana, kasvaa kevätlinnunherne ja kivikkoalvejuuri. Retkipäivänä kukkakasvit olivat vasta aluillaan. Myöhemmin kuvasin ne kukkivina.
Harva huomaa tykkitien tierummun
Aina kun nousen Itäväylältä alkavaa Mustavuoren ulkoilutietä, vilkaisen vasemmalla rinteessä näkyvää mustaa aukkoa (numero 1. ensimmäisessä kuvassa). Se on tykkitien alla kulkeva kivinen tierumpu, jonka tarkoituksena on johtaa vesiä tien alitse ja pitää tie kuivana. Eräällä Helsyn luontoretkellä opas Dan Sävel näytti sen. Hän kertoi myös, että tämän tykkitien pinnoite on makadamia. Ei siis mukulakiveä. Sepä riemastutti, sillä nuoruudessani olin töissä yrityksessä, joka myi makadamia enkä tiennyt, mitä se oli. Tykkiteiden rakennustavoista on tarkka kuvaus Helsingin Kaupunkitilaohjeessa.
Ryteikköjä on opittava sietämään
Nuorempana pidin ryteikköjä ja maassa makaavia lahopuita rumina, esteettisenä ja liikkumista estävänä haittana. Opin sietämään niitä vasta kun tiedontasoni parani opastetuilla luontoretkillä. Huomioin edelleenkin lahopuut, risukot ja vesakot, mutta nyökkään hyväksyvästi: näin vaalitaan luonnon monimuotoisuutta.
Lakialueella muutakin katsottavaa kuin luola
Mustavuoren korkein huippu on vajaat 38 metriä meren pinnan yläpuolella. Kallion alla on yksi ensimmäisen maailmansodan aikaisista luolista, joka oikeastaan on väljä tunneli. Sen läpi pääsee kävelemällä ellei vettä ole paljon. Luolaan johtavan rotkon seinämissä näkee tummaraunioisen ja haurasloikon. Kannattaa myös pysähtyä ihailemaan kirkkaanvihreää samettimaista sammalta, jonka nimeä en valitettavasti tiedä. Koronan takia jätin nyt luolaelämyksen väliin, kun väkeä oli liikkeellä niin paljon.
Tutkin sen sijaan Mustavuoren lakiympäristöä. Käyn lähes joka vuosi pitämässä silmällä kissankäpälää, sillä sen uhanalaisuusluokitus on NT – Silmälläpidettävät. Mustavuoressa ahokissankäpälä (Laji.fi:n suosittama nimi nykyään) on kuitenkin voimissaan ja selvästi leviämässä. Kukintaansa aloittelevana löysin sen vain lakialueen aurinkoisimmasta paikasta.
Maastopalon jäljet edelleen näkyvissä
Mieheni kanssa joimme Helsyn 50-vuotisjuhlakahvit hiiltyneiden puunrunkojen katveessa. Kesäkuun alussa vuonna 2018 iltapäivälehdet raportoivat, että Mustavuoressa maastoa paloi noin kahden hehtaarin suuruiselta alueelta. Palon syttymissyy oli tuntematon. Kuivuuden aikana palo on voinut saada alkunsa aivan pienestä, kuten tupakantumpista, grillistä tai nuotiosta. Palon sammuttaminenkaan ei ole ollut ihan helppoa, saati halpaa, sillä sammutusvesi on tuotu helikopterilla merestä.
Mikä saa ihmiset käyttäytymään niin välinpitämättömästi ja itsekkäästi? Lakialueella kuvasin kolme luvatonta nuotiota. Mahtavatko tulipaikkoja rakentelevat edes tietää, kuinka arvokas luontokohde Mustavuori on.
Kallion pinta kuin pyykkilautaa
Geologi Antti Sallan mukaan kallio koostuu meren pohjaan laskeutuneesta vulkaanisesta tuhkasta ja kalkista, jotka vuorottelevat muutaman millin tai muutaman sentin kerroksina. Muinaisessa vuorenpoimutuksessa alkujaan vaakasuorat kerrokset ovat kääntyneet pystyasentoisiksi. Kiven pinnassa kalkkikerrokset ovat rapautuneet syvemmälle ja muodostavat siksi uria, joihin mm. sammalet kiinnittyvät helposti.
Mustavuori marraskuussakin upea
Mustavuoren alue on lempipaikkojani, sillä siellä voi retkeillä mihin vuodenaikaan tahansa – paisti jos on luminen talvi. Silloin kaikki ulkoilutiet ovat hiihtolatuja, joissa kävelijä voi joutua laturaivon kohteeksi. Viime talvi oli poikkeus: lunta ei ollut, joten järjestin kaksi retkeä eri puolille Mustavuorta – ennen maaliskuun koronarajoituksia. Nyt järjestän vain omatoimiretkiä itselleni.
Sateettomana, mutta synkkänä päivänä, olihan Black Friday eli pe 27.11., pyöräilin Mustavuorelle. Vietin Älä osta mitään ‑päivää. Saisin todennäköisesti olla yksin kuvaamassa paikkoja. Kissankäpälän lehdet olivat vihreitä, samoin luolaan johtavan rotkon seinämissä sinnittelevä tummaraunioinen. Samettimainen sammal oli yhtä kaunis kuin keväälläkin. Luolatunnelin alkupäähän oli ilmestynyt puinen pöytä. Vettä pohjalla oli niin paljon etten saappaista huolimatta kävellyt läpi. Lakialueen tulipalon jäljet näkyivät nyt selkeämmin kuin kesällä.
Kunhan korona joskus hellittää, Helsyn opastetut retket Mustavuoreen jatkuvat.
Teksti ja kuvat:
Mirja Reijonen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retkiryhmän jäsen
Lue lisää Mustavuoresta
Mustavuoren luontopolku. Vuosaarelaisten luonnontieteilijöiden Matti Tikkasen ja Pasi Heikkilän ehdotus luontopoluksi. Mitään opasteita Mustavuoressa ei ole.
Helsingin kalkkikalliot. Antti Salla. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 17/2014.
Vuosaaressa on useita kalkkipitoisia alueita, jopa vanhojen louhosten jäännöksiä.
Luontohetkiblogi. Mira Lainiolan kuvakertomus retkestä pienten lasten kanssa.
Mustavuoren rotko ja linnoitukset. Kuvakertomus marraskuisesta retkestä.
Ensimmäisen maailmansodan aikaisen tukikohdan linnoitteiden inventointi. John Lagerstedt 2009
Viaporin maarintama. Arkeologi John Lagerstedtin laatima retkiopas linnoitteille. Ostettavissa Helsingin kaupunginmuseon museokaupasta.
Mustavuoren esite. [Korjaus: bussia 78 ei ole enää. Tilalla on 560 ja 818.]
Löydä Helsingin luonto. Mustavuori
Mustavuoren maastopalon uutiset IS 3.6.2018 ja Iltalehti 3.6.2018