Mielipide Kuninkaantammen eritasoliittymän ja ympäristön asemakaavan luonnosaineistosta sekä alueen katusuunnitelmaluonnoksista
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Kuninkaantammen eritasoliittymän ja ympäristön asemakaavan luonnosaineistosta sekä alueen katusuunnitelmaluonnoksista
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kommentoi tällä mielipiteellään sekä Kuninkaantammen eritasoliittymän ja ympäristön asemakaavan luonnosaineistoa että alueen katusuunnitelmaluonnoksia (katusuunnitelmaluonnokset Kuninkaantammenrinteelle, Vanhalle Nurmijärventielle ja Sorolantielle).
Yleistä
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on heinäkuussa 2020 antanut mielipiteensä sekä Kuninkaantammen eritsoliittymän ja ympäristön asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta että eritasoliittymän suunnitelmaluonnoksesta. Kummassakin mielipiteessä on tuotu esille järjestöjen luontoasiantuntijoiden riittämättömäksi arvioima hankealueen luontotietopohja sekä esitetty tiettyjen yksilöityjen luontoselvitysten tekemistä ennen hankkeiden seuraavia vaiheita.
Käytännössä asemaakaavan ja eritasoliittymän asiallisen suunnittelun vaatima luontotietopohja ei ole ilmeisesti kehittynyt lainkaan kuluneen puolen vuoden aikana. Ainoa havaittava muutos osallisille tarjotuissa pohjatiedoissa on negatiivinen eli kaupungin luontotietojärjestelmästä on poistettu arvokkaiksi katsottujen lintualueiden reipashenkisessä aineistomuokkauksessa tiedot hankealueen lounaisosassa sijainneesta Håkansbergin laakson lintualueesta. Eli käytännössä aluetta koskeva luontotietopohja on luonnosvaiheessa vieläkin huonompi kuin OAS-vaiheessa. Tässä on kyse eräänlaisesta suunnittelujärjestelmän itsensä ylittämisestä luontotietojärjestelmän luontotietoihin kaavojen riittävänä tietopohjana aina ja kaikkialla jumittuneessa Helsingissä.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys edellyttää kaupungin teettävän vähintään minimitason luontoselvityksen koskien niitä Hämeenlinnanväylän itä- ja länsipuolisia metsäisiä alueita, jotka nyt esitetty eritasoliittymä hävittää ja pirstoo. Selvitykset on syytä tehdä siinä laajuudessa ja sillä laadukkuudella, että niiden tuottama tietopohja mahdollistaa myös sen arvioinnin, onko alueelle jatkossa laillista tai tarkoituksenmukaista asemakaavoittaa luonnoksessa ”esiluonnosteltuja” pientaloalueita sekä Hämeenlinnanväylän itäpuolen toimitila-alueita.
Jäljempänä on uusittu edellisen mielipiteemme edelleen valideiksi arvioimamme huomiot sekä esitetty joitakin uusia huomioita.
Hankealueen sijaintiarvoista
Uutta eritasoliittymää sekä ennakoivasti myös muuta lisärakentamista suunnitellaan alueelle, jonka poikki kulkee maakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteys Keskuspuiston luoteisosan sekä Kaarelan luonto- ja viheralueiden välillä. Kyseessä ei ole pelkästään ulkoilureittiyhteys tai liito-oravien mahdollinen kulkuyhteys, vaan sillä on näiden sinänsä tärkeiden yhteysarvojen lisäksi laajempaa merkitystä myös metsäisten alueiden kytkeytyneisyyden säilyttämisen kannalta.
Kyseinen ekologinen yhteys on osoitettu Uudenmaan viheryhteystarpeiden osalta nähdäksemme edelleen voimassa olevassa maakuntakaavassa viheryhteystarvemerkintänä sekä Helsingin yleiskaavassa 2016 viheryhteytenä. Viheryhteysmerkintä on ilman selvityksiä poistettu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavasta, mutta Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on muutoksenhaussaan vaatinut Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan tämän päätöksen.
Helsingin yleiskaavan kaavamerkinnän kuvaus ja suunnittelumääräys antavat joka tapauksessa ilman maakuntakaavaakin selkeitä suuntaviivoja eritasoliittymän sekä ympäristön mahdolliseen muuhun maankäytön suunnitteluun: ”Laajojen virkistysalueiden välinen, sijainniltaan ohjeellinen yhteys, viherakseli tai puistojen sarja, joka palvelee virkistys- ja/tai ekologisena yhteytenä. Alueiden suunnittelussa viheralueet tulee liittää luontevasti toisiinsa. Kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen, viheryhteyksien yhtenäisyys ja jatkuvuus sekä ekologinen kytkeytyneisyys on otettava huomioon. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta puistomaiseen ja luonnonmukaiseen. Tarvittaessa rakennetaan vihersiltoja tai -alikulkuja.”
Ekologisen viheryhteyden toiminnallinen parantaminen tulee nostaa yhdeksi kaavahankkeen päätavoitteeksi. Tämä edellyttää muun muassa mahdollisten vihersiltojen ja/tai alikulkujen selvittämistä ja niiden riittävän sitovaa kaavallista osoittamista.
Luonnoksen aineistojen perusteella hanke aiheuttaa lisähaittaa pahimmillaan jopa kolmelle ekologiselle viheryhteydelle. Yhtä näistä eli Mätäojan varresta koilliseen Kaarenmäen metsään kulkevaa ei ole huomioitu LTJ:ssa. Haittoja aiheutuu Hämeenlinnnaväylän itä- ja länsipuolen metsien pirstoutumisen ja häviämisen ohella myös lounaassa Vanhan Nurmijärventien ja Sorolantien risteyksen sekä Mätäojan väliselle, osin Vantaan puolelle jäävälle puustoiselle alueelle. Myös tämä jälkimmäinen ongelma-alue vaatii oman huomiointinsa niin vaikutusarviointien ja selvitysten kuin itse kaavan ja tiesuunnitelman ratkaisujen osalta.
Hankealueen luontotietopohjassa pahoja katveita
Helsingin luontotietojärjestelmässä hankealueelta on tunnistettu verkoston osana kehitettävän ekologisen yhteyden lisäksi vain yksi liito-oravan ydinalue sekä Hämeenlinnaväylän itäpuolinen Kuninkaantammen länsipään suon arvokas kasvikohde. Luontotietojärjestelmän syksyllä 2020 tehdyssä muokkauksessa aikaisemmin arvoluokan III-lintualueena tunnistettu Håkansbergin laakson lintualue (joka pohjoisosaltaan hankealuetta) on kymmenien muiden lintualueiden tapaan poistettu melko vähäisellä konsultaatiolla tapahtuneen luokittelujärjestelmän kriteerimuutoksen seurauksena. Oletettavasti alueen melko rikas pensaikko- ja metsälinnusto on kuitenkin säilynyt ja ansaitsee edelleen oman huomiointinsa.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys korostaa aikaisempaa painokkaammin sitä, että hankealueen osalta kaupungin luontotietojärjestelmän tietopohja on tavanomaista selvästi puutteellisempi eli juridisesti tarkastellen riittämätön. Osaltaan tämä johtuu siitä, että vain osa hankealueesta on kaupungin omistuksessa. Muun muassa METSO-selvityksiä on tehty vain kaupungin omistuksessa olevilla alueilla, eikä edes niillä kattavasti.
Olennaisimmat tietokatveet liittyvät tälläkin hankealueella metsäluontoarvoihin. Esitämme, että alueella selvitetään kattavasti mahdolliset luonnonsuojelulain 29 § luontotyypit, METSO-kriteerit täyttävien metsien esiintyminen sekä lehtojen ja piensoiden osalta uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit. METSO-selvitys on tarpeen erityisesti siksi, että sen avulla on mahdollista tunnistaa myös luontoarvoiltaan erityisen merkittävät kangas- ja kalliometsät, suomuuttumat ja -turvekankaat sekä puustorakenteen monipuolisuuden ja lahopuuston vuoksi arvokkaat kulttuurilehdot. Näiden em. arvojen identifiointiin luontotyyppien uhanalaisarvioinnin mukainen luokittelu ei sovellu.
Mikäli alueella esiintyy merkittävä määrä lahopuustoisia elinympäristöjä, on syytä selvittää näiden osalta keskeiset lajistoryhmät (käävät, lahopuusta riippuvaiset sammalet). Myös hankealueen liito- oravatilanteen mahdollinen kehittyminen on syytä selvittää keväällä 2021.