Mielipide Malminkartanon suunnitteluperiaatteiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kiittää Helsingin kaupunkia mielipiteen teolle myönnetystä lisäajasta sekä toteaa mielipiteenään seuraavaa.
Yleistä
Suunnittelualue on luonto- ja viheralueille kohdentuvan mahdollisen rakentamissuunnittelun sekä erilaisten muiden kehittämistoimien kannalta Helsingin oloissa poikkeuksellisen hankala. Käytännössä kaikki alueen nykyiset metsäiset viheralueet ovat luontoarvoiltaan merkittäviä, kuten myös Mätäjoki metsäisine ja avoimine lähialueineen sekä Malminkartanon täyttömäen alue. Samat alueet ovat myös keskeisen tärkeä, säilyttämistä vaativa osa Luoteis-Helsingin virkistysalueverkostoa.
Hankealueen luontoarvoiltaan merkittävimmät metsäalueet on tunnistettu melko kattavasti jo Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen, Helsingin Seudun Lintutieteellisen yhdistyksen Tringan, Luonto-Liiton, Luonto-Liiton Uudenmaan piirin sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin vuonna 2014 tekemässä Helsingin arvometsät-suojeluesityksessä. Kyseisessä luontokartoittajataustaisten henkilöiden (Olli Manninen, Keijo Savola) maastokäyntien perusteella kootussa esityksessä suunnittelualueelta on rajattu erityisinä metsäisinä luontoarvokohteina peräti neljä aluetta (kohteet 77, 78, 175 ja 176), lisäksi kohde 192 sisältyy osin hankealueeseen.
Hankealueen luontoarvot tunnetaan erittäin puutteellisesti, mikä hahmottuu nopeasti myös Helsingin luontotietojärjestelmästä. Osin tämä johtuu siitä, että osa hankealueen kaikkein arvokkaimmista luontoalueista (mm. Malminkartanon aseman päällä oleva metsä) on muussa kuin Helsingin kaupungin omistuksessa. Puutteet luontotiedossa koskevat niin luontotyyppejä kuin eräitä laillisen kaavoituksen sekä monimuotoisuuden suojelun kannalta muuten keskeisiä lajiryhmiä. Lisäselvityksiä ja -tarkasteluja vaatii myös alueen maankäyttösuunnitelmien vaikutusten arviointi suhteessa Luoteis-Helsingin, osin myös naapurikaupunkien reuna-alueiden ekologiseen verkostoon (= luonnon ydinalueet & ekologiset yhteydet).
Malminkartanon täyttömäki lähimetsineen
Suunnitteluperiaatteiden alle on otettu myös Malminkartanon täyttömäki lähimetsineen avaamatta kunnolla suunnitteluperiaatteiden suhdetta samaan aikaan käynnissä olevaan Malminkartanon huipun asemakaavahankkeeseen. Kyseisen alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto oli nähtävillä helmi–maaliskuussa 2020.
Uusimme täyttömäen ja sen lähialueiden osalta 9.3.2020 antamamme mielipiteen asiasisällön sellaisenaan. Osa mielipiteen huomioista koskettaa täyttömäen pohjoispuolisia metsiä, jotka eivät sisälly suunnitteluperiaatteiden hankerajaukseen. Lisäksi Helsingin luontotietojärjestelmän tärkeiden lintualueiden luokittelua ja arvottamista on vuonna 2020 ilman laajempaa luontojärjestökonsultaatiota muutettu siten, että täyttömäki on nyttemmin luokiteltu luokan III alueeksi. Linnustoarvot lienevät edelleen tosiasiassa samat.
Kaavan päätavoite eli Malminkartanon täyttömäen kehittäminen on perusteltua, kunhan tämä tehdään harkitusti ja alueen nykyiset keskeiset arvot tunnistaen ja mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Valmisteluaineiston ideasuunnitelmaan on koottu niin merkittävä määrä aluetta muuttavia kehittämistoimia, että kaikkien niiden toteuttaminen johtanee vääjäämättä ainakin täyttömäen linnustoarvojen heikentymiseen. Tätä heikennystä ei muutamalla uudella linnustopensaikolla kompensoida.
Kaavahankkeen asiakirjoissa ja vuorovaikutuksessa on nykyistä selkeämmin syytä nostaa esille se, että täyttömäkialue on itsessään linnustollisesti huomattavan arvokas. Käytännössä se on ainoa Luoteis-Helsingin arvoluokan II lintualue. Arvoja täyttömäelle synnyttävät sen heinikkoalueet, paju- ja koivupensaikot sekä rikkaruohokasvustot. Lisäksi alue on arvioitu erittäin arvokkaaksi useiden lintulajien muutonaikaisena levähdysalueena.
Kaavaa työstettäessä on syytä löytää kestäviä kehittämisideoita, jotka säilyttävät täyttömäkialueen keskeiset linnustoarvot sekä luovat mielellään elinpaikkoja myös muulle suojelutoimia vaativalle lajistolle (pölyttäjähyönteiset yms.).
Hankealueeseen sisältyy merkittävä määrä metsiä ja puustoisia alueita täyttömäen etelä-, länsi-, luoteis- ja pohjoispuolella. Täyttömäen luoteispohjoispuolisilla metsillä on keskeinen merkitys Espoon Uusmäen ja Vantaan Raappavuoren metsiä yhdistävän maakunnallisesti tärkeän metsäekologisen yhteyden säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta. Täyttömäen länsi- ja eteläpuoliset metsiköt muodostavat puolestaan ainoan jollakin tasolla säilyneen etelä-pohjoisuuntaisen metsäisen ekologisen yhteyden Rasappavuoren ja Uusmäen metsistä Lassilan ja Kannelmäen metsien suuntaan.
Mitään edellä yksilöidyistä ekologisista yhteyksistä ei ole tunnistettu edes paikallisesti merkittäviksi Helsingin kelvottomaksi asiaperusteilla luonnehdittavassa ekologisten yhteyksien aineistossa, joka löytyy kaupungin karttapalvelusta. Kaavatyön osana on syytä tehdä alueen osalta tarkempien ekologisten yhteyksien arviointi sekä huolehtia siitä, että kyseiset yhteydet säilyvät ja vahvistuvat kaavan myötä.
Helsingin luontotietojärjestelmän luontotietopohja hankealueen metsäisten luontoarvojen osalta on selvästi puutteellinen ja osaltaan vanhentunut. Osa metsistä on tunnistettu arvokkaiksi metsäverkoston kannalta (osa täyttömäen luoteispohjoispuolen metsistä), osalla täyttömäen länsipuolisista metsistä on todettu METSO-arvoja, alueen koillisosassa on liito-oravan ydinalue ja luoteisreunaan yltää pääosin Vantaan kaupungin puolella sijaitseva lahokaviosammaleen ydinalue. Todellisuudessa alueella on huomattavasti todettua laajemmin METSO-arvoja omaavia lehtoja, kangasmetsiä ja turvekankaita. Näiden metsien nykyiset arvot tulee kaavan jatkotyössä yksilöidä. Kustannustehokkaimmin tämä onnistuu teettämällä alueen metsissä METSO-kriteerit täyttävien metsien kartoitus osana kaavatyötä.
Esitämme joka tapauksessa nykytietojen pohjalta jo kaavatyön tässä vaiheessa täyttömäen länsi-, luoteis- ja pohjoispuolisten metsien osoittamista kaavassa luo-alueiksi.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen esitykset suunnitteluperiaatteiden jalostuksen ja jatkon kannalta:
1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita on syytä täydentää olennaisesti lisäämällä luonnonympäristöjen säilyttämisen painoarvoa.
2) Suunnittelualueella on syytä toteuttaa pikaisesti huomattava joukko nykyistä selvästi puutteellista ja osin vanhentunutta luontotietopohjaa täydentäviä luontoselvityksiä. Keskeisimmät selvitystarpeet liittyvät uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin luontotyyppeihin, METSO-elinympäristöihin, liito-oravan kannalta asuttuihin ja potentiaalisiin metsiin, lahottajasienien ja -sammalten kannalta erityisen tärkeisiin metsiin sekä paikallisesti ja ylikunnallisesti tärkeisiin metsäekologisiin yhteyksiin. Mätäjoen osalta on perusteita lisätä tietopohjaa mm. alueen merkityksestä sudenkorentojen kannalta. Vuoden 2014 lepakkoselvitys on syytä lähivuosina uusia.
3) Helsingin arvometsät-esityksen kohteet tulee huomioida keskeisinä säilytettävinä ja mieluiten suojeltavina luontoalueina.
4) Mätäjoen sekä siihen liittyvien metsäisten ja avoimien viheralueiden muodostama kokonaisuus tulee säilyttää.
5) Malminkartanon täyttömäen kehittäminen tulee toteuttaa siten, että pääosa alueen linnustoarvoista voidaan säilyttää sekä samalla turvata reunametsien kautta kulkevat metsäiset ja puustoiset ekologiset yhteydet. Alueella on syytä toteuttaa jatkosuunnittelun osana myös täydentäviä lajistoselvityksiä (mm. pölyttäjähyönteiset).
6) Hankealueen virkistysalueiden koetut arvot ja merkitykset nykykäyttäjille ja lähiasukkaille on syytä selvityttää omalla täsmäkyselyllään.