Muistutus Jollaksen kartanoalueen asemakaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsy, on tutustunut Jollaksen kartanon asemakaavaehdotuksen kaavakarttaan ja kaavaselostukseen.
Yhdistys on tyytyväinen, että Jollaksen kartanon niityille sekä puustoisille alueille ja metsiin ollaan tekemässä asemakaavaa, koska näin on mahdollista turvata kaava-alueen luontoarvot paremmin kuin nykytilanteessa tilapalvelujen hallinnoimana yleisten rakennusten korttelialueena.
Asemakaavaehdotus on kuitenkin muuttunut oas-vaiheesta ja ideasuunnitelmasta luonnon kannalta haitallisemmaksi, vaikka myös joitain parannuksia on tapahtunut. Kaavaluonnoksesta luopuminen on valitettavaa, kun muutoksia on paljon.
Kaavaehdotuksessa pyritään kehittämään Jollaksen kartanon ympäristöä lähiruoka- ja puutarhamatkailua varten. Palveluista yhdistyksellä ei ole huomautettavaa, jos ne huomioivat luontoarvot ja kaava-alueen yleisen virkistyskäytön. Paikka on ollut vuosikymmenet kaikille avointa niitty-, metsä ja ranta-aluetta, jonka moni mainitsee mielipaikakseen. Sieltä on ammennettu rauhaa, hiljaisuutta, luonnon tarkkailua ja yllätyksiä, kerätty villivihanneksia sekä nautittu kulttuurimaiseman kauneudesta.
Luonnonympäristöstä ja ekologisesta kestävyydestä
Kaavaehdotuksessa ei ole kyetty huomioimaan niittyalueiden vaihtelevia pienialaisia niittytyyppejä, koska niittyjen luontokartoitus puuttuu. Helsy on useilla maastokäynneillä havainnut kukkivien niittyjen parhaimmiston sijaitsevan lehmuskujan itäpuolella ylärinteessä sekä mosaiikkina kujan ja kartanon länsipuolella. Kimalaiskartoituksissa, joita on tehty kahtena edellisenä kesänä, nousivat esiin samat niittyalueet. Näiden alustavien havaintojen perusteella esitämme, että niityt kartoitetaan kasveineen ja hyönteisineen viipymättä ja kaavaehdotusta kehitetään sen perusteella. Siihen tulee liitää myös kallioketo kiviaidan vieressä lähellä pizzeriaa.
Yhdistys ehdotti OAS-vaiheen mielipiteessä luo-merkintää kaava-alueen arvokkaille niityille, kaakkoiskulman metsäreunaan ja Saunalahden länsirannan metsiin maastokäyntien, kartoitusten ja luontotietojen perusteella. Kaavaehdotuksesta merkintä puuttuu, mutta se kannattaa lisätä sinne.
Idealuonnoksen ehdottamasta metsien puoliavoimesta rakenteesta VL/s- ja MA-alueella on sen sijaan luovuttu, mitä Helsy pitää hyvänä ratkaisuna. Kaavaehdotuksessa mainitut näkymälinjat Saunalahdelle on kuitenkin syytä pitää parin puun poistona eikä kohdistaa niitä luontoarvojen kannalta keskeisiin puihin.
Yhdistys on tyytyväinen kaava-alueella tehdystä lepakkokartoituksesta ja lepakoiden huomioimisesta kaavaehdotuksessa. Jatkosuunnittelun yhteyteen suunniteltujen niitty-, puu- ja metsäkartoitusten lisäksi on syytä kartoittaa vielä rannan kosteikkokasvillisuus.
Tarkemmin osa-alueista ja kaavamerkinnöistä
Jollaksen suunnitteluperiaatteet ja yleiskaava mahdollistavat runsaasti uutta asuntorakentamista Jollakseen. Se merkitsee monien metsien ja virkistysalueiden tuhoutumista. Muun muassa kaava-alueen viereen sen pohjoispuolelle on merkitty tiivistä korttelialuetta. Näin Jollaksen kartanon ympäristön merkitys kasvaa paitsi monimuotoisena luontona myös arkisena lähivirkistyspaikkana, mikä tulee huomioida kaavasuunnittelussa.
Puisto, VP/s -merkinnällä varustettu alue tulee säilyttää kokonaan niittynä, jota vaalitaan asianmukaisella hoidolla. Muotopuutarhasta, vaikka se toteutettaisiin niittykasvein, tulee luopua lomamökkien ohella, koska ne tuhoaisivat merkittävän osan VP/s-alueen luonnollisesti kehittyneistä niityistä. Sen sijaan kevyet, kapeat polut ovat paikallaan niin, etteivät ne tuhoa arvokkainta kasvillisuutta. Polkujen varrelle voi ajatella levähdyspenkkejä luonnon tarkkailuun ja siitä nauttimiseen.
Metsään, lähelle puutarhurin taloa, kiviaidan viereen on merkitty parkkialue, joka on syytä siirtää tai ainakin pienentää, ja näin säästää kartanoon liittyvää metsää.
MA-merkityn alueen ja koko kaava-alueen arvokkain kukkaniitty sijaitsee todennäköisesti pitkänä kaistaleena lehmuskujan vieressä. Vähintään se tulee säästää hoidettuna arvoniittynä, jos MA-alueelle kaavaillaan viljelyä. Niittyluontotyyppi kannattaa kuitenkin säilyttää myös omenatarhan pohjana. Jollaksentien lähellä, jonne kaavaehdotus esittää huoltorakennukselle vievää tietä ja parkkipaikkaa, kasvaa runsaasti kimalaisia houkuttelevaa niittykasvillisuutta. Jo tämän takia tien ja parkkipaikan rakentamista on vielä syytä harkita.
MA-alueella on jo nyt runsaasti vieraslajeja, jättipalsamia ja etelänruttojuurta. Ne uhkaavat myös rantametsää ja rantakasvillisuutta kuten laajaa rentukkakasvustoa. Viime kesänä etelänruttojuurta kitkettiin juurineen ja levitettiin ne rantametsään maatumaan. Rantametsää käytettiin myös niittotähteen kompostina. MA-alueen hoidossa on jatkossa kiinnitettävä eritystä huomiota vierastajien leviämisen estämiseen.
Kaakkoiskulman metsän merkitseminen istutettavaksi alueen osaksi maisemallisista syistä ei riitä sen suojeluun. Luo-alueena rantametsä saisi kehittyä luonnollisesti ilman harvennusta ja syntyvät lahopuut jäädä paikalleen. Kyseinen metsäkaistale liittyy Tonttuvuoren merkittävään metsäkokonaisuuteen. Lisäksi sillä on merkittäviä METSO-elinympäristö- ja kääpäarvoja.
MA-alueen niittyrinne on talvisin erittäin suosittu pulkkamäki. Niityllä tulee ehdottomasti säilyttää tämä luonnonläheinen virkistysmahdollisuus ja huomioida se kaavassa.
Tänään rinteen poikki kulkee ulkoilijoiden tallaama, keskeinen polku lehmuskujan keskivaiheilta Saunalahden itärannan METSO-metsään, josta se vie rantaa pitkin luonnonsuojelualueelle. Polku tulee merkitä kaavakarttaan, vaikka se ei kaipaa rakentamista.
Jollaksen tieltä avautuva maisema niittyjen yli kartanolle ja Saunalahdelle on yksi Jollaksen tärkeimmistä. Parkkipaikka, tie ja huoltorakennus heikentäisivät maiseman arvoa merkittävästi vaikka ne olisivat lähellä Jollaksentietä. Niille kannattaa etsiä toinen sijainti esimerkiksi Jollaksentien toiselta puolelta vajaakäyttöiseltä ns. opiston tontilta.
Vaatimus
Kaavaehdotuksen kehittämistä jatketaan muistutuksen pohjalta.