Kannanotto Jollaksen kartanon tarkistetusta asemakaavan muutosehdotuksesta
Lähetimme Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton Jollaksen kartanon (Jollaksentie 54) tarkistetusta asemakaavan muutosehdotuksesta:
Hyvä kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja, jäsen ja varajäsen
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) toimitti Jollaksen kartanon asemakaavaehdotuksesta muistutuksen maaliskuussa. Muistutus löytyy täältä:
https://staging.sll.fi/helsinki/2021/03/14/muistutus-jollaksen-kartanoalueen-asemakaavaehdotuksesta/
Olemme kuitenkin edelleen huolissamme alueen luontoarvoista. Asia on kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla tiistaina 18.5.
Jollaksen kartanon niittyalueet ja pistiäiset olisi ollut hyvä kartoittaa asianmukaisesti kaavaprosessin alkuvaiheessa. Tätä vaadimme jo kaavaprosessin aikaisemmissa vaiheissa. Jollaksen kartanon alueella on Helsyn kasvi- ja hyönteisharrastajien viime kesinä tekemien havaintojen mukaan monia arvokkaita kukkivia niittysaarekkeita lukuisine kimalaisineen. Ennen kaikkea nämä niittysaarekkeet tulisi säilyttää ja vaalia, eikä sijoittaa niiden päälle rakentamista ja kuluttavaa käyttöä. Nyt tilanne on samankaltainen kuin Linnavuorenpuistossa, johon kaavoitettiin siirtolapuutarha-alue jo vuosia sitten, mutta pistiäiset kartoitettiin vasta viime kesänä. Kartoituksissa alue osoittautui pölyttäjien ja niiden elinympäristöniittyjen kannalta huippualueeksi. Jokainen niittyjä hoitanut tietää, ettei jo taloudellisista syistä kannata suunnitella samalla alueella parhaiden niittyjen tuhoamista ja sen sijaan ryhtyä taantuneiden niittyjen vuosia kestävään kunnostamiseen. Se on näköpiirissä, jos kaavaehdotus hyväksytään.
Muotopuutarhan palauttamisen mielekkyyttä tulee arvioida uudelleen kriittisesti suhteessa puutarhakulttuuriin, muotopuutarhan kohdalla havaittuun arvoniittyyn, luonnon monimuotoisuuteen sekä muotopuutarhan rakentamisen sekä ylläpidon menoihin ja hiilidioksidipäästöihin. Esitämme, että muotopuutarhan huomattavilla kustannuksilla lisättäisiin esimerkiksi puistojen monimuotoisuutta ympäri kaupunkia.
Kaavaehdotus ei kiinnitä vanhaan puustoon riittävästi huomioita. Monet vanhat, luonnon monimuotoisuuden kannalta ja maisemallisesti tärkeät puut tarvitsevat säilyttävän merkinnän kaavaan. Nyt on vaarana, että ne poistetaan harkitsemattomasti esimerkiksi mökkien, pysäköintialueiden, uusien väylien tai näkymien takia. Aivan välttämättä kaadettavat puut tulee jättää lahopuiksi.
Saunalahden pohjukan puusto tulee jättää kehittymään luonnollisesti ja tehdä siellä kääpäkartoitus. Vastakkaisella puolella Saunalahtea tehty kääpäselvitys viittaa arvokkaan kääpäalueen jatkuvan kaava-alueella.
Ehdotamme, että kaava palautetaan valmisteluun niin, että suunnittelua jatketaan uusien niitty-, pistiäis- ja kääpäselvitysten pohjalta. Jatkokehitys, jota toivomme myös kaavaan, on Jollaksen kartanon alueella tapahtuvan viljelyn ja puutarhanhoidon sitoutuminen kaikin tavoin luonnonmukaisuuteen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Lisäksi viljelyalueelle olisi hienoa sijoittaa koulukasvitarha. Sellaista kaivataan myös Kaakkois- ja Itä-Helsinkiin.