Mielipide Broändan asemakaavaluonnoksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut huolella asemakaavaluonnokseen sekä tehnyt maastokäynnin alueella ja lausuu siitä mielipiteenään seuraavaa.
Ekologinen yhteys
Kaavaehdotuksen suunnittelualue on olennainen osa ekologisen verkoston runkoyhteyttä, joka yhdistää Vartiokylänlahden Varjakanpuiston ja Kurkimoisionpuiston kautta Mustavuoreen ja Östersundomiin sekä Sipoonkorpeen. Lounaassa se ulottuu siniviheryhteytenä myös Meri-Rastilaan sekä edelleen Vartiosaareen ja Laajasaloon.
Viheryhteys on valitettavasti jo nyt monin paikoin niin kapea, että sen todellinen ekologinen toimivuus on vaarassa. Yhteyksien palauttamisen tai niiden uudelleenluomisen tulisikin olla yksi alueen kehittämisen painopistealueista myös asemakaavatyössä.
Alueen luontoarvoista yleisesti
Broändan laakson lehtovaltainen ydinalue on todettu Uudenmaan liiton selvityksessä vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi luontoalueeksi noin 25,9 ha laajuisella rajauksella. Ydinalueen huomattava luonnonsuojelullinen arvo nostaa myös kaikkien siihen kytkeytyneiden luontoalueiden merkitystä, mukaan lukien tämän asemakaavahankkeen metsäiset alueet ja muut luontokohteet.
Purolaakso on myös tärkeä lintualue. Pesimälajeina ovat esimerkiksi silmälläpidettävä punavarpunen, sirittäjä ja pikkutikka. Vartiokylänlahden pohjukassa tavataan monia pensaikko- ja ruovikkolintuja kuten luhta-, viita- ja rytikerttusta, punavarpusta ja kultarintaa (Uusimaa-kaavan 2050 luontoselvityskohteiden 2017–2018 maakunnallinen arvo. Koosteraportti, Uudenmaan liiton julkaisuja E 217, 2019, s. 152–155).
Broändan lähteikköiset metsäalueet
Vesiympäristönsä puolesta suunnittelualue on monipuolinen ja monin paikoin Helsingissä ainutlaatuinen. Broändanpuron ja Mellunkylänpuron lisäksi alueella on useita lähteikköalueita. Laajahko 17,92 hehtaarin Broändan-Varjakanpuiston lähteikköalue (LTJ 16T) on monimuotoinen ja upea alue, joka pääosin lähteikköistä luhtaa. Alueella on paljon erilaisia tihkupintoja, ruostelähteitä ja eteläpäädyssä pieniä allikoita. Lähteikköalueen reunalla on kaavakartalla ET-aluevaraus.
Pinta-alaltaan pienempi kohde Kurkimoision lähteet (LTJ 17) on luontotietojärjestelmän mukaan arvokas ja erittäin harvinainen lähteikkökohde Helsingissä. Asemakaavaluonnoksessa Kurkimoision lähteet sijoittuvat toisen laajemman ET-merkinnän korttelialueelle. Tämä yhdyskuntateknisen huollon rakennusten merkintä liittyy alueen asemaan arvokkaana pohjavesialueena ja paikalla onkin aitauksen sisällä edelleen pieni pohjavesilaitosrakennus 70-luvulta.
Nyt esillä olevasta asemakaavaluonnoksesta puuttuu valitettavasti kaavakarttaa selittävä tekstiosuus, joten pumppaamotoimintojen mahdolliset huoltovarmuuteen liittyvät aluevaraus- tai rakentamistarpeet tulevaisuudessa jäävät täysin avaamatta.
Joka tapauksessa nämä molemmat ET-alueet rajautuvat arvometsiksi määriteltyihin metsäisiin alueisiin, joten nyt asemakaavaa päivitettäessä alueiden monimuotoisuuden edistämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Isompi ET-alue on osin ojitettua tervaleppävaltaista lehtoa, jossa on hyvin myös koivua, harmaaleppää ja raitaa sekä leppä- ja koivulahopuuta sekä pensaskerroksessa tuomea, pihlajaa ja pajua. Alue täyttää lehtona hyvin METSO II -kriteerit. Myös pienempi ET-alue on samaa biotooppia.
Muutettavat ja lisättävät kaavamerkinnät
Hyväksytyssä luonnonsuojeluohjelmassa on mukana suunnittelualueen eteläosaan pääosin sijoittuva 2,95 ha kokoinen uusi luonnonsuojelualue Varjakanpuiston tervaleppälehto (LSO20), joka on mukana asemakaavoitusta ohjaavan yleiskaavan Kaupunkiluonto-teemakartan oikeusvaikutteisessa osassa. Asemakaavaluonnoksesta puuttuva suojelualueen aluerajaus tuleekin nyt muuttaa yleiskaavan vastaisena kaavakarttaan sl-merkinnäksi. Koko lehtolaakson tulisi itse asiassa sisältyä seuraavaan luonnonsuojeluohjelmaan.
Viisas ratkaisu maakunnallisesti arvokkaan Broändan lehtolaakson ja ekologisen runkoyhteyden tunnistetun herkkyyden ja kapeuden huomioimiseksi olisi osoittaa nykyisessä luonnonhoitosuunnitelmassa olevat arvometsäkohteet Varjakanpuistossa sekä Kurkimoisionpuistossa, sekä niihin liittyvät edellä mainitut ET-alueet, uudessa asemakaavakartassa VL/luo-merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (Puotilan – Vartiokylän – Fallpakan luonnonhoidon toteutussuunnitelma vuosille 2013–2022, Rakennusvirasto 2013).
Helsingissä 11.6.2021