Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen muutosesitykset kaupunkistrategiaan ja sen käsittelyyn
Arvoisat kaupunginvaltuuston jäsenet ja varajäsenet
Kaupunginvaltuuston tämäniltaisen kokouksen asialistalle on nopealla aikataululla tuotu käsiteltäväksi luonnos Helsingin kaupunkistrategiaksi vuosille 2021–2025. Helsingin pormestari Juhana Vartiainen julkaisi luonnoksen 29.9.2021, ja kaupunginhallitus käsitteli strategiaa kokouksessaan 4.10.2021. Vain kaksi päivää kaupunginhallituksen kokouksen jälleen kaupunkistrategialuonnos on jo valtuustossa, vaikka sitä ei ollut mainittu 1.10.2010 julkaistussa kokouskutsussa.
Kaupunkistrategia on tärkeä kaupungin toimintaa suuntaava asiakirja, joka tulee suunnitella demokraattisesti ja vuorovaikutteisesti. Näin ei ole nyt tapahtumassa. Kaupunkilaiset ja kansalaisjärjestöt eivät ole saaneet mahdollisuutta osallistua strategiatyöhön eivätkä saaneet sitä lausunnolle toisin kuin monet strategiaa vähäpätöisimmät asiakirjat. Strategia ollaan ottamassa tänään valtuuston päätäntään, vaikka sitä ei ollut alun perin kokouskutsussa. Näin mielestämme edes valtuutettujen mahdollisuus vaikuttaa ei toteudu tarpeellisella tasolla. Esitämmekin, että valtuusto siirtää asiasta päättämisen seuraavalle kokoukselle ja käy nyt asiasta ainoastaan lähetekeskustelun.
Tässä vaiheessa valtuusto voi myös vaikuttaa siihen, että talousarvioehdotus käsitellään avoimemmin kuin kaupunkistrategia. Eri toimialojen talousarvioehdotukset olisi hyvä julkaista kaikkien kaupunkilaisten nähtäville välittömästi.
Varsinaisesta kaupunkistrategiaesityksestä toteamme seuraavaa. Kaupunkistrategiaesitys on kehittynyt edeltäjästään siten, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat esillä entistä selkeämmin. Tästä haluamme kiittää valmistelijoita. Asiantuntijanäkemyksemme kuitenkin on, ettei strategialuonnos vastaa ilmastokriisiin ja luontokatoon läheskään riittävillä toimilla.
Näkemyksemme mukaan Helsinki ei voi vastata näihin kriiseihin, ellei se sijoita niiden ratkaisemiseen aivan keskeisiä suunnittelun ja varainkäytön resursseja. Kaupunki on hyvässä taloudellisessa asemassa ja sitoutuu toistuvasti erittäin isoihin satsauksiin esimerkiksi infrastruktuurin rakentamisessa.
Mielestämme vastuunkannon ympäristökriisien ratkaisemisessa tulee kuulua nyt kaupungin tärkeimpiin tehtäviin. Ilmasto- ja luontopuolen investointeihin tarvitaan sitä kokoluokkaa, johon varat järjestyvät säännöllisesti esimerkiksi liikenteeseen liittyvissä investoinneissa. Strategiassa tulisikin todeta, että luontokatoon vastaaminen ja hiilineutraalisuustavoitteen aikaistaminen vuoteen 2025 vaativat koko kaupungin budjettitaloudenkin tasolla merkittävää taloudellista panostusta, joihin kaupunki valmistautuu muita investointeja siirtämällä tai varautumalla lisärahoitukseen.
Jotta Helsinki voisi kantaa vastuunsa luonnosta ja ilmastosta, ehdotamme muutamia muutoksia ja lisäyksiä strategiaan:
1. STRATEGIAN NIMI
Kasvun paikka on varsin vanhanaikainen nimi eikä sovi modernille kaupungille eikä 2000-luvulle.
Esitämme muuttamista muotoon: Maailman kestävin kaupunki
Toissijainen ehdotuksemme: Kestävän kasvun paikka
2. ILMASTOTAVOITTEET JA -TOIMET
Strategiaehdotuksen mukaan ”Tavoitteena on hiilineutraali Helsinki, joka saavuttaa tavoitteensa, toimii esimerkkinä ja tekee enemmän kuin osuutensa ilmastonmuutoksen torjunnassa.”
Hiilineutraalisuustavoite on kuitenkin asetettu vasta vuoteen 2030. Näin pitkälle asetettu tavoite ei toimi esimerkkinä – tavoitevuosi on tavanomainen ja esimerkiksi Turku ja Kööpenhamina ovat asettaneet aikaisemman tavoitteen. Tukholma on asettanut tavoitteensa hiilibudjetin perusteella (Klimathandlingsplan 2020–2023).
Esitämme lisättäväksi lauseen:
Helsinki laatii hiilibudjetin, jolla arvioidaan kaupungin mahdolliset kokonaispäästöt ennen vuoden 2030 hiilinollatavoitetta.
Koska jo nyt on selvää, että päästöjä on mahdollista tuottaa enää hyvin vähän, ehdotamme samalla hiilineutraalisuustavoitteen aikaistamista vuoteen 2025, joka olisi Kööpenhaminan tapainen tavoite.
Lisäksi esitämme, että kohta Helenin kehitysohjelman päivittämisestä muutetaan muotoon:
Edellytetään, että Helen toteuttaa kehitysohjelman päivitystyön siten, että se on sopusoinnussa vuoden 2025 hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Helenistä ei nosteta kaudella osinkoja vaan sitä pääomitetaan tarvittaessa, sillä yhtiön on siirryttävä nopeasti hiilineutraaliin tuotantoon sekä sähkön että lämmön tuotannossa.
Salmisaaren sulkemisvuodeksi on muutettava viimeistään 2025.
3. LUONTOTAVOITTEET JA -TOIMET
Luonnoksen mukaan ”Helsinki suojelee ja vaalii aktiivisesti monimuotoista luontoaan.”
Esitämme muuttamista muotoon: Helsinki suojelee ja vaalii aktiivisesti monimuotoista luontoaan niin, että monimuotoisen luonnon pinta-ala ei pienene valtuustokaudella.
”Toteutamme Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa kunnianhimoisesti” perään tulisi lisätä: LUMO-ohjelma huomioidaan myös voimassa olevissa kaavoissa ja suunnitelmissa.
Jotta kaupunki saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa, ehdotamme tähän kappaleeseen lisättäväksi: Helsinki ryhtyy toimiin kaupungin ympäristöpalvelut-yksikön aseman ja resurssien vahvistamiseksi, jotta luontokatoon vastaaminen ja sen vaatimat monenlaiset selvitykset sekä hiilinielujen kasvattaminen kyetään nykyistä paremmin huomioimaan kaupungin kaikessa toiminnassa – etenkin maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa.
”Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista” on muutettava muotoon:
Helsingin arvokkaille luontoalueille ei osoiteta rakentamista.
Perusteena on, että monimuotoisuutta vaaliva kaupunki tuskin haluaa osoittaa rakentamista arvokkaille luontoalueille.
”Rakennus- ja liikennehankkeissa selvitetään aina vaihtoehto säästää mahdollisimman paljon puustoa ja kasvillisuutta” ehdotamme muutettavaksi muotoon:
Rakennus- ja liikennehankkeissa selvitetään aina vaihtoehto säästää mahdollisimman paljon luontoalueita, puustoa ja kasvillisuutta luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta. Kaupunki lisää tahtotilaansa tässä rakennuttajana ja tilaajana sekä näyttää esimerkkiä. Luontoselvitysten tekoon varataan riittävät resurssit. Asemakaavoissa ja liikenteeseen liittyvissä suunnitelmissa määrätään entistä enemmän puuston ja kasvillisuuden säilyttämisestä. Selvitetään mahdollisuutta osoittaa asuntorakentamista toimitila-alueiksi osoitetuille alueille etätyön vähentäessä toimitila-alueiden toimitilojen tarvetta.
Merellistä Helsinkiä käsittelevän kohdan tulisi huomioida myös luontoarvot.
Siksi ehdotamme, että lause ”Merellisen Helsingin kehittämistä jatketaan kunnianhimoisesti merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja tukikohtia parantaen sekä merellistä yrittäjyyttä edistäen” muutetaan muotoon:
Merellisen Helsingin kehittämistä jatketaan kunnianhimoisesti merellisiä yhteyksiä, rantareittejä, laitureita ja tukikohtia parantaen sekä merellistä yrittäjyyttä edistäen kuitenkin meri-, ranta- ja saaristoluonnon ehdoilla.
Itämeri-kohta on hyvin rakentamiskeskeinen.
Esitämme ”Helsinki vaalii Itämerta ja sen rantoja ja vähentää päästöjä Itämereen” perään lisättäväksi:
Kaupunki ei osoita uutta rakentamista luonnontilaisille merenrannoille. Muutakin rantarakentamista ja merentäyttöä vältetään. Saariston suojelua kehitetään ja virkistyskäytön aiheuttamaa häiriötä saaristoluonnolle rajoitetaan huomioiden merellisen alueen maanpäällinen ja vedenalainen luonto biotooppeineen ja eliölajeineen. Kaikkea saaristoluontoa suojellaan häiriöiltä, kulumiselta ja lajien vähenemiseltä.
Perusteena kaiken rantarakentamisen välttämiselle ovat arviot ilmastonmuutoksen aiheuttamista meren pinnan noususta ja myrskyistä.
Muun vesiluonnon osalta ehdotamme strategiaan lisättäväksi valtuuston kevään 2021 päätökseen nojautuen:
Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisen vaihtoehdot selvitetään.
Kansallisen kaupunkipuiston suhteen on syytä edetä toteutukseen. ”Jatkamme kansallisen kaupunkipuiston valmistelua” voisi kehittyä muotoon:
Perustetaan kansallinen kaupunkipuisto, johon sisällytetään edustavasti Helsingin luonto- ja kulttuuriympäristön piirteitä.
Lisäksi ehdotamme lisäyksenä linnuston osalta seuraavaa:
Kaupunki tehostaa toimiaan lintutörmäysonnettomuuksien ehkäisemiseksi kiinnittämällä huomiota muun muassa lasirakentamiseen sekä virtajohtojen ja muiden vastaavien merkitsemiseen linnuille näkyviksi.
Kaupunkilaisten tasa-arvon ja helsinkiläisten lasten ympäristökasvatuksen toteutumiseksi strategiassa tulisi myös mainita:
Jokaiseen kaupunginosaan turvataan riittävät virkistysmahdollisuudet lähiluonnossa.
Perusteena tälle ovat myös nykyään laajasti tunnustetut luonnon positiiviset terveysvaikutukset.
4. LUONNON HUOMIOIMINEN TAIDE- JA KULTTUURITAPAHTUMISSA
Ehdotamme ”Tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan helpotetaan ja sääntelyä kevennetään” tilalle seuraavaa:
Tilojen käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan helpotetaan. Alueiden käytössä lisätään harkintaa tavoitteena asukkaiden kotirauhan ja perhetapahtumien kunnioittaminen sekä luonnon omille tapahtumille kuten lintujen pesinnälle tilan ja rauhan antaminen. Suurista yleisötilaisuuksista kärsivät herkät luontoalueet kartoitetaan ja niiden käyttöä suurien yleisötilaisuuksien tarpeisiin ei sallita.
5. VUOROVAIKUTUS
Strategiaesityksessä on kokonainen kappale, joka alkaa ”Avoin Helsinki viestii ja toimii vuorovaikutteisesti.”
Tavoitteet vuorovaikutuksen osalta ovat hyvät, mutta eivät liian usein käytännössä toteudu kuten tämä kaupunkistrategialuonnoksen käsittely osoittaa. Ehdotamme kappaleen loppuun lisättäväksi:
Suunnitteluprosesseja kehitetään siten, että kuntalaisilla ja yhteisöillä on alusta asti aito mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun. Perustetaan työryhmä, jossa kaupungin ja yhteisöjen edustajat yhteistyössä esittävät toimenpiteet suunnitteluprosessien ja keskinäisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi.
Helsingissä 6.10.2021
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
antti.halkka(ät)sll.fi / 050 3082795
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
helsy(ät)sll.fi / 050 3011633