Kannanotto Karhunkaatajan alueen tarkistetusta asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta
Lähetimme 15.11.2021 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n kanssa kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton koskien Karhunkaatajan alueen tarkistettua asemakaavaa ja asemakaavan muutosehdotusta:
Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet
Huomenna tiistaina käsittelette jälleen kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa Karhunkaatajan alueen tarkistettua asemakaavaa ja asemakaavan muutosehdotusta. Me Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksessä ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:ssä olemme kiitollisia siitä, että olette jättäneet asian pöydälle ja näin ollen olette toivottavasti myös ehtineet perehtyä kaavaehdotukseen tarkemmin.
Paras ratkaisu olisi koko hankkeen hylkääminen tai palauttaminen valmisteluun. Yleiskaavan selostuksen mukaan metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi luokitellut metsäalueet tulee säilyttää. Lisäksi yleiskaavan kaavakartan virkistys- ja viheraluemääräys määrittelee, että virkistys- ja viheralueiden kehittämisessä huomioidaan yleiskaavan teemakartalla esitetty metsäverkosto ja lähtökohtana on verkoston metsäisen luonteen säilyttäminen. Nykyisellään kaavaratkaisu ei huomioi oikeusvaikutteista yleiskaavaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.
Alueella on vuonna 2013 tehty METSO-kartoitus. Kaavaehdotuksessa rakentamista suunnitellaan myös METSO 1 ja 2 -arvoluokan metsien päälle. Lisäksi alue on todettu arvokkaaksi lintualueeksi. Siellä esiintyy säännöllisesti töyhtötiaisen, kuusitiaisen, hippiäisen ja käpylintujen kaltaista edustavaa metsälajistoa, ja alue muodostaa osan metsälinnustolle erittäin tärkeästä viheryhteydestä Viikin, Hallainvuoren ja Kivikon välillä.
METSO-kartoitusten ohella alueella ei ole tehty muita lajistokartoituksia kaupungin luontotietojärjestelmän mukaan. Lajituntija Olli Manninen on tehnyt pikainventoinnin alueella ja löytänyt muun muassa erittäin uhanalaisen (EN) lahokaviosammaleen, silmälläpidettävän (NT) rakkosammaleen, silmälläpidettävän (NT) ja alueellisesti uhanalaisen (RT) peikonnahan sekä useamman vanhan metsän indikaattorilajin esiintymiä (kuva 1). Havainnot löytyvät taulukkona ja kuvana liitteistä. Pikainventoinnin tulokset peräänkuuluttavat kunnollisten kartoitusten tekoa ennen kaavasta päättämistä.
Osa lautakunnan jäsenistä osallistui Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämälle kaavakävelylle torstaina 11.11.2021 Karhunkaatajan alueella. Esittelimme kaavakävelyllä vähimmäismuutokset, jotka kaavaan tulisi tehdä, ellei sitä hylätä tai palauteta valmisteluun. Toivomme teidän huomioivan ne kaavaehdotuksessa.
1) Lännestä idän ja koillisen suuntaan kulkevaa viheryhteyttä parannetaan. Tämä voidaan toteuttaa, kun lännessä parkkitalolle varattua korttelia 45358 LPA pienennetään pohjoisreunasta. Säästyvä alue merkitään viheralueeksi (VL). Lisäksi kaava-alueen itäreunassa tontti 45351 A säästetään metsänä ja tontin reunalta Viilarintien yli suunniteltu ylikulkusilta toteutetaan vihersiltana.
2) METSO 2-luokan metsän päälle sijoittuva kortteli 45352 AK poistetaan kaavasta tai vähintään kortteliin määrätään säilytettäviä puita ja rakennusten lomaan jätetään myös alkuperäistä metsää. Metsässä kasvaa muun muassa vanhoja mäntyjä, joista osa on lahonnut pystykeloiksi. Sekä eläviä puita että keloja tulee säästää. Korttelin alueelta on lukuisia uhanalaisten ja vanhan metsän indikaattorilajien havaintoja (ks. liitteet 1 ja 2)
3) Karhunlanka-tien kohta toteutetaan niin, että sen viereen mahtuu metsäinen viheryhteys kaava-alueen läpi. Karhunlangan alue on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa merkitty nimenomaan metsäiseksi yhteydeksi. Yhteyden luomiseksi kortteleiden 45363 ja 45364 välissä oleva tiealue voidaan leventää sekä merkitä VL-merkinnällä. Samoin Talviunenaukio on hyvä merkitä lähivirkistysalueeksi (VL). Myös Talviunenaukiosta itään kortteleita on pienennettävä niin, että Karhunlanka-tien viereen mahtuu VL-alue, ja sen myötä metsäinen viheryhteys toteutuu. Karhunlangan ”vihertämisessä” on mahdollista hyödyntää myös muita keinoja kuten niityttämistä ja viherkattoja. Metsäisen yhteyden luomisessa pelkät puuistutukset eivät riitä.
Olemme merkinneet muutosehdotuksia karkeasti liitteenä olevaan kuvaan (kuva 2).
Helsingissä 15.11.2021
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Aleksi Mikola
puheenjohtaja, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry
Lisätiedot:
Emilia Pippola, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: helsy(ät)sll.fi / 050 3011633
Riitta Malve, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: riittamalve(ät)gmail.com / 050 5718146
Juho Leppänen, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa: suojelusihteeri(ät)tringa.fi / 044 2637929
Risto Sihvonen, Herttoniemi: risto.sihvonen(ät)kva.fi / 040 7324945