Muistutus Kumpulanmäen asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja ovat tutustuneet aineistoihin koskien Kumpulanmäen asemakaavaa ja sen muutosta. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kommentoinut ja seurannut kaavahanketta vuodesta 2019 alkaen, ja yhdistyksen sekä Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjan aktiivit ovat tehneet alueella maastokäyntejä. Aineistossa on yhä samoja ongelmia kuin aiemmin, minkä vuoksi joudumme tuomaan edellisten mielipiteiden asiasisältöä uudelleen esiin.

Jalopuumetsien huomiointi

Olemme huolissamme varsinkin Kumpulan jalopuumetsien huomioimatta jättämisestä kaavaratkaisussa. Tällaisenaan kaava tuhoaisi suuren osan koko Etelä-Suomessa poikkeuksellisen laajasta vaahterametsästä. Metsä on myös yksi Suomen suurimmista vaahterametsistä.

Asemakaavaehdotuksen selostuksessa kerrotaan, että alueella vuonna 2018 tehdyssä uhanalaisten luontotyyppien kartoituksessa todettiin, ettei Nylanderinpuistoon ja korttelialueelle sijoittuva metsikkö edusta uhanalaista vaahteralehdon luontotyyppiä (574-575/2018). Vastaavasti pääosin kaava-alueen ulkopuolelle jäävä, läntinen vaahterametsikkö on todettu samassa inventoinnissa uhanalaiseksi luontotyypiksi (573/2018). Lisäksi selostuksessa mainitaan, että vuoden 2013 inventoinnissa alueelta ei löydetty METSO-ohjelman kriteerit täyttäviä kohteita. METSO-kriteereiden osalta on pidettävä mielessä, että alueen metsät ovat ehtineet kehittyä vuoden 2013 kartoitusten jälkeen. Tuoreille METSO-kartoituksille olisi tarvetta koko Helsingin alueella.

Riippumatta luontotyyppien uhanalaisluokituksesta kaavassa olisi otettava huomioon se, että Kumpulanmäen alueen runsaasti vaahteraa sisältävät lehdot ovat mahdollisesti kyseisen luontotyypin laajin Etelä-Suomen esiintymä. Koska jalopuustoisten lehtojen pinta-ala on valtakunnallisesti pieni, Helsingillä voidaan katsoa olevan valtakunnallista erityisvastuuta huolehtia siitä, että edes edustavimmat ja laajimmat jalopuustoiset lehdot säilyisivät kaavoituksessa. Nyt näin ei tapahdu varsinkaan Helsingin nimikkopuun vaahteran vallitsemien lehtojen osalta.

Kaava-aineistoon ei sisälly minkään tasoista luontovaikutusten arviointia, vaikka Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on aiemmissa mielipiteissä korostanut, että asiallinen luontovaikutusten arviointi pitäisi olla osa kaikkien luontoalueille osoitettujen rakentamisvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointia. Myöskään aiemmin ehdottamaamme lahopuulajiston selvittämistä ei ole toteutettu.

Kumpulanmäen rakentamisen alle jäisi suuri osa ”Vanhankaupungin, Kumpulan, Toukolan ja Koskelan luonnonhoitosuunnitelma Vuosille 2017–2026” C5-luokan arvometsäkuviosta 158. Luonnonhoitosuunnitelmassa kuviota pidetään lehtomaisena kankaana, mikä on uhanalainen luontotyyppi siinä missä lehdotkin. Luonnonhoitosuunnitelman kohdekuvauksen numeroarvot ylittävät luonnonsuojelulain luontotyypin jalopuumetsän kriteerit. Lisäksi lukuisat keskittymän osakohteet täyttävät lisäksi Uudenmaan liiton asiantuntijatyönä laatimien vähintään maakunnallisten luontoalueiden kriteerit.

Luonnonhoitosuunnitelman kuviotietojen perusteella rakentamisen alle osin jäävällä (itäosa) suunnitelmakuviolla 158 on kuviotietojen perusteella ollut jo viitisen vuotta sitten rinnankorkeusläpimitaltaan 10-28 cm vaahteroita peräti 378 kpl. Puumaisten vaahteroiden huomattava kokonaismäärä ja kuvion puuston luonnontilaisen kaltainen rakenne tekee siitä itsestäänselvästi arvokkaan jalopuumetsän. Kuvion arvoa lisää sen sijoittuminen osaksi Kumpulan jalopuumetsien keskittymää.

Luontoarvojen lisäksi kaupungin olisi syytä huomioida kaavaratkaisussa myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen vaikutukset ihmisten terveyteen. Kumpulanmäki on erittäin pahalla melu- ja pölysaastealueella

Konkreettiset ehdotuksemme

1. Esitämme yhä, että rakentamisen ulkopuolelle rajataan koko Kustaa Vaasan tien ja Pietari Kalmin kadun välisen rinteen jalopuustoinen metsäselänne. Merkittävien luontoarvojen takia metsäalue on syytä kaavoittaa lähivirkistysalueeksi, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä (VL/luo tai VL/sl).
2. Nylanderin puisto tulisi puiston (VP) sijaan merkitä kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (VL/luo tai VL/sl).

Helsingissä 3.2.2022

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Aino Juvonen

kampanjakoordinaattori, Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja