Muistutus Malminkartanon huipun asemakaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kiittää Helsingin kaupunkia ja asemakaavapäällikkö Marja Piimiestä muistutuksenannolle myönnetystä lisäajasta.
Yhdistys on 9.3.2020 kommentoinut silloin nähtävillä ollutta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kyseisen mielipiteen asiasisältö on uusittu hieman laajempaa aluetta koskevan Malminkartanon suunnitteluperiaatteiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (mielipide 1.3.2021). Mielipiteissämme esitetyt luontoarvojen selvittämiseen liittyvät lisätoimenpiteet sekä erinäiset, juuri tällä kaava-alueella keskeiset luontoarvojen turvaamistoimet on kaavan valmistelussa pääosin laiminlyöty.
Kaavaehdotuksen merkittävimpiä ongelmia ovat toisaalta täyttömäkeä kiertävien metsien luontoarvojen riittämättömät kaavamääräykset, toisaalta täyttömäen moninaisten luontoarvojen huono selvittäminen sekä osittainen vaarantaminen.
Luontotietojen huomioinnin osalta on ilmeistä, että kaavassa on hyödynnetty vain kaupungin luontotietojärjestelmän tietopohjaa. Tästä syystä huomiotta ovat jääneet mm. Suomen Lajitietokeskuksen ylläpitämän laji.fi-järjestelmän olennaiset lajitiedot. Täyttömäeltä on mm. luotettava havainto erittäin uhanalaisesta keltahierakasta (Rumex maritimus) sekä varmistuksen vaativa epävarma havainto äärimmäisen uhanalaisesta kaljukoiranruususta (Rosa canina). Edellinen havainnoista on tehty alueelta, johon on kaavoitettu muuttavaa maankäyttöä tarkoittava vu-1-alue, jälkimmäinen sijoittuu täyttömäen eteläpuoliskon VL-alueelle.
Laji.fi-järjestelmä sisältää myös merkittävän määrän vuosina 1994–2021 tehtyjä lajihavaintoja täyttömäen pohjoispuolisista metsistä. Alueella on liito-oravan ja lahokaviosammalen ohella merkitystä mm. vaarantuneelle varpuspöllölle sekä useille silmälläpidettäville putkilokasveille.
On sääli, että kaavahankkeen osana ei ole toteutettu luonnonsuojeluyhdistyksen mielipiteessä esitettyä pölyttäjähyönteisselvitystä. Selvitys olisi täydentänyt olennaisella tavalla tietopohjaa varsinaisen täyttömäkialueen lajistonsuojeluarvoista.
Kaavan luonteen todetaan olevan säilyttävä. Näin se toki pääosin onkin, joskin myös muuttavaa maankäyttöä löytyy (länsireunan metsäekologiselle yhteydelle sijoitettu koirapuisto, täyttömäen koillisrinteen kehittämissuunnitelmat sekä melko harkittu itäosan lisärakentaminen).
Pääosin säilyttävästä luonteestaan huolimatta kaava jättää konkreettisten luontoarvojen säilymisen turhan epävarmalle pohjalle. Seuraavilla toimenpiteillä ongelmat saataisiin keskeiseltä osin korjattua:
- Kaavan lopputyöstössä on syytä läpikäydä laji.fi-järjestelmän lajihavainnot uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien osalta ja varmistaa se, että kaava ei aiheuta ns. paikkaan sidotuille lajeille ongelmia tai esiintymispaikan tuhoutumista.
- Liito-oravan ydinalueet on syytä merkitä omilla kaavamerkinnöillään ja esiintymismetsien luonnonsuojelubiologisen laadun turvaavilla kaavamääräyksillä.
- Mäen huipun koillis-itäpuolelle esitetyn vu-1-alueen rajausta on syytä supistaa siten, että erittäin uhanalaisen keltahierakan kasvupaikka sekä alueen mahdolliset muut niittymäisinä biotooppeina arvokkaat osa-alueet rajataan ulos.
- VL-alueen yleistä suunnittelumääräystä tulee jalostaa siten, että siinä esitetty sinänsä myönteinen ja tärkeä, mutta valitettavan yleisluonteinen metsäluonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja parantamisen tavoite konkretisoidaan. Nykyinen kaavamääräys ei sinällään tuo lisäarvoa kaupunkistrategian monimuotoisuuskirjauksiin, jotka osin ovat jopa parempia tukiessaan myös metsien puuston luontaista vanhenemista. Varsinkin hankealueen pohjoispuoliskon metsien keskeiset luontoarvot ovat laadultaan sellaisia, että niiden konkreettiset huomiointikeinot on syytä sisällyttää kaavamääräyksiin. Keskeisimpiä keinoja kyseisten metsien monimuotoisuusarvojen vaalimiseksi ja parantamiseksi ovat puuston mahdollisimman luontaisen kehityksen salliminen sekä lahopuumäärän kasvattaminen.
- Täyttömäen alueen lisärakentamiselta säästyviltä alueilta olisi hyödyllistä rajata omalla merkinnällään ne avoimet ja puoliavoimet alueet, joiden luonto- ja maisema-arvojen kannalta keskeistä on biotooppien avoimuuden säilyttäminen. Nykyinen yleinen kaavamääräys edellyttää lähinnä metsäluontoarvojen huomiointia.
Helsingissä 7.2.2022
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry