Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Vetoomus lähimetsien puolesta

Mielenosoitus Honkasuon puolesta. Kuva: Ida Korhonen

Luonto-Liiton metsäryhmä, Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja, Luonto-Liiton Uudenmaanpiiri, Elokapinan Metsäkapina, Helsingin luonnonsuojeluyhditys, Pro Luonto ry ja Ympäristöliike Helsinki järjestivät sunnuntaina 6.2. klo 11-13 mielenosoituksen Helsingin lähimetsien puolesta Honkasuon metsäalueen vieressä. Mielenosoituksessa halusimme muistuttaa kaupunkia lähimetsien tärkeydestä niin ihmisille kuin kaikille muillekin lajeille:

Helsingin metsät ovat arvokkaita monella tavalla mitattuna. Ensinnäkin niillä on merkitys koko Suomen metsäluonnon monimuotoisuudelle, sillä Etelä-Suomen mittapuulla suuri osa Helsingin metsistä on poikkeuksellisen vanhoja ja luonnontilaisia. Vaikka ihminen on toiminnallaan kaupungin metsiin vaikuttanut, suuressa osassa niistä ei ole koskaan harjoitettu intensiivistä koneellista metsätaloutta. Tämän takia Helsingin metsät ovat rakenteeltaan, lajistoltaan ja toiminnaltaan monimuotoisempia kuin valtaosa Etelä-Suomen talousmetsistä. Helsingin alueella on havaittu runsaasti uhanalaista ja harvinaista kääpä-(1) ja sammallajistoa(2) sekä monia uhanalaisia metsälintuja(3).

Helsingin metsät ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös kaupungin asukkaille. Metsäluonnolla ja metsässä olemisella on useita tutkittuja positiivisia vaikutuksia ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Lisäksi lähimetsillä on sosiaalista ja kulttuurillista arvoa ihmisille. Ne ovat kohtaamispaikkoja ja rakkaita alueita, joihin liittyy paljon muistoja ja tunteita. Lähimetsillä on merkitystä myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Ne ovat jatkuvasti kaikille saatavilla olevia ilmaisia liikunta-, harrastus- ja leikkipaikkoja, jotka lisäävät ihmisten kokemusta alueen viihtyisyydestä.

Vaikka lähimetsien arvoa ei voidakaan mitata rahassa, tuottavat ne myös taloudellista hyötyä kaupungille ylläpitäessään ihmisten hyvinvointia sekä tuottamalla monia kaupungille tarpeellisia ekosysteemipalveluita; metsät sitovat itseensä pienhiukkasia ja muita ilman epäpuhtauksia sekä hiiltä, vaimentavat melua, viilentävät ilmaa ja auttavat hulevesien hallinnassa.

Helsingin kaupunkistrategian luonnon monimuotoisuutta koskeva kirjaus kuuluu:

”Helsinki suojelee ja vaalii aktiivisesti monimuotoista luontoaan. Vahvistamme metsäistä verkostoa ja niittyverkostoa. Huolehdimme siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon.”

Lisäksi strategiassa linjataan erikseen arvokkaimpien metsäalueiden jättämisestä rakentamisen ulkopuolelle. Tästä huolimatta Helsinki jatkaa lähiluontoa uhkaavien kaavahankkeiden eteenpäinviemistä. Kaupunki sekä suunnittelee uusia kaavahankkeita metsiin (esimerkiksi Malminkartanon Kartanonmetsän rakennusmahdollisuuksien tutkiminen), hyväksyy valmisteilla olevia metsiä uhkaavia kaavoja (esimerkiksi Karhunkaatajan metsän kaava) ja aikoo toteuttaa vanhoja, aikoja sitten hyväksyttyjä kaavoja (esimerkiksi Honkasuon 2010-luvun alussa tehty kaava ja Matokallion metsän vuonna 2006 päätetty kaava).

Tutkijoiden, kuten Suomen Luontopaneelin, mukaan kaikki vanhat metsät tulisi suojella välittömästi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tämän lisäksi tulisi suojella 30% Suomen maapinta-alasta, mikäli luontokato todella halutaan pysäyttää. Lähimetsien kaavoittamisen sijaan Helsingin tulisi suojella arvokasta ja monin tavoin ainutlaatuista luontoaan. Suomen pääkaupunkina Helsingin tulisi omalta osaltaan täyttää EU:n biodiversiteettistrategian, 30% suojelutavoite johon Suomi on sitoutunut, ja turvata jokaisen asukkaansa mahdollisuudet lähimetsiin.

Vaadimme Helsinkiä perumaan nykyiset, metsiä uhkaavat kaavat ja lopettamaan metsiin kaavoittamisen.

Helsingissä 6.2.2022

Luonto-Liiton metsäryhmä

Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy)

Luonto-Liiton uudenmaanpiiri (LUP)

Elokapinan Metsäkapina

Pro Luonto ry

Ympäristöliike Helsinki

Honkasuon metsässä. Kuva: Ida Korhonen

(1) Esimerkiksi paksukääpä, sitkaskääpä, harjaskääpä, poimukääpä, korpiludekääpä, rusokantokääpä, lumokääpä, risakääpä, kuusensitkokääpä, kittikääpä, mesipillikääpä ja punakarakääpä.

(2)Esimerkiksi lahokaviosammal, aarnisammal, haapariippusammal, pikkuliuskasammal ja rakkosammal.

(3)Esimerkiksi hömötiainen, töyhtötiainen, kanahaukka, huuhkaja, valkoselkätikka, pyy, idänuunilintu, pikkusieppo, pussitiainen, punavarpunen ja helmipöllö.