Mielipide Viikinranta–Lahdenväylän osayleiskaavan osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry ovat tu­tustuneet Viikinranta–Lahdenväylän osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Pidäm­me suunnitelmaan kirjattua Natura- ja luonnonsuojelualueiden huomioimista hyvänä ja välttämättö­mänä. Kannatettavaa on myös luopuminen kymmenen vuotta vanhan Viikinrannan asemakaava­luonnoksen jatkosuunnittelusta, koska se toi asumisrakentamista sekä työpaikka- ja kaupal­lisia ra­kennuksia aivan Natura-alueeseen kiinni, mikä olisi toteutuessaan heikentänyt Natura-alueen arvo­kasta luontoa, ennen muuta lintujen elinolosuhteita. Huomautamme, että Natura-alueen suojeluarvot ovat osittain riippuvaisia ympäröivistä alueista ja näiden alueiden suunnittelussa tulee huomioida, ettei Natura-alueen arvoa heikennetä.

Kannustamme Viikinranta–Lahdenväylän osayleiskaavan suunnittelussa turvaamaan kaikin tavoin laajaa luon­nonsuojelualueiden, tärkeiden lintualueiden, arvokkaiden metsien ja niittyjen kudel­maa Vanhankau­punginlahden ympäristössä. Näin kaupunki kantaa vastuuta lajikadon ja ilmaston­muutoksen torju­misessa, osoittaa kunnioitusta muiden lajien oikeuksille sekä tarjoaa kaupunkilaisil­le myönteisiä luontoelämyksiä, jotka tutkimusten mukaan herättävät halua suojella luontoa. Ei voi liioin unohtaa Vanhankaupunginlahden kansainvälistä merkitystä.

Lintujen suojelusta

Viikki–Vanhankaupunginlahden alue on paitsi pääkaupunkiseudun ja maakunnan arvokkaimpia lin­tukosteikkoja, myös kansainvälisesti merkittävä lintualue. Alueen merkitys nojaa yhtäältä laajaan kosteikkopinta-alaan ja toisaalta alueen monipuolisiin elinympäristöihin. Vanhankaupunginlahti on merkittävä kosteikkolinnuston pesimä- ja levähdysalue (Aintila & Ellermaa 2018) ja maakunnalli­sesti edustavimpia pesimäalueita sekä viiksitimalin kaltaisille ruovikkolinnuille (Ellermaa 2010) että uuttukyyhkyn ja urpiaisen tapaisille metsälinnuille (Ellermaa 2018).

Kaava-alueella on vireillä puhdistamon laajennusta koskevia suunnitelmia, jotka ulottuvat Viikin vanhan puhdistamon alueelta Viikinrantaan. Tällä voi yhdessä jätevedenpuhdistamoon suunnitellun haitta-aineiden poistolaitoksen kanssa olla Viikin–Vanhankaupunginlahden alueen kosteikkolinnus­tolle myönteisiä vaikutuksia, mikäli vanhan puhdistamon alueelle suunniteltu maankäyttö toteute­taan hygieniaa parantaen niin, että alueella ruokailevan suuren varislintujoukon ruokailumahdolli­suudet vanhan puhdistamon alueella ja biojäteasemalla vähenevät. Biojäteaseman ruokailumahdolli­suuksien ylläpitämä varisparvi muodostaa suuren kokonsa vuoksi merkittävän uhan vesilinnuille ja avomaalla pesintää yrittäville linnuille sekä poikasiin ja muniin kohdistuvan saalistuksen että pelo­tevaikutuksen kautta (Sarvanne 2021). Korostamme kuitenkin, että sekä haitta-aineiden poistolai­toksen että puhdistamon laajennuksen suhteen on teetettävä asianmu­kainen Natura-arvio, joka ottaa huomioon Natura-alueeseen kohdistuvat yhteisvaikutukset sekä arvioitava hankkeiden vaikutusta tärkeän lintualueen luontoon myös Natura-aluetta laajemmin. 

Asuinrakentamista sekä vanhan puhdistamon alueen että Säynäslahdentien läheisyyteen tulee vält­tää. Säynäslahti kuuluu Viikin–Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen, ja Säynäslahden terva­leppäluhta on muun muassa alueella harvalukuisen pikkutikan sekä rantasipin pesimäaluetta. Luhta on myös potentiaalista pesimäaluetta vaarantuneelle (VU) valkoselkätikalle. Valkoselkätikkaa tava­taan alueella säännöllisesti ja lajin pesimäedellytyksiä tulee vaalia. Tervaleppäluhdan itä- ja koillis­puolen ruovikossa sekä lampareilla pesii muun muassa luhtakerttusia, luhtakanoja sekä merihanhia. Asuinra­kentaminen lisäisi suorien vaikutusten lisäksi myös Säynäslahden luhta-alueelle kohdistu­vaa virkis­tyskäyttöpainetta ja vaarantaisi alueen luontoarvoja.

Luontokohteista ja lajistosta Viikinranta–Lahdenväylän osayleiskaavassa 

Kaavan vaikutusalueella on useita paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita luontokohteita, jotka tulisi huomioida kaavan maankäyttö- ja suojeluratkaisuissa. Osa kohteista on tunnistettu asiallisesti Natura 2000-kohteina tai luontotietojärjestelmän luontokohteina, mutta osasta tietopohja on luontotyyppien sekä etenkin lajistotiedon osalta selvästikin riittämätön. Alla on yksi­löity arvokohteista nähdäksemme tärkeimmät. Lopussa esitämme vielä yhtä täsmäselvitystä sekä yhtä tie­donkeruuhanketta.

1. Vantaanjoen Natura 2000 -alue

Kaavan valmistelussa tulee huolehtia siitä, että kaavaillut hankkeet eivät aiheuta Natura-alueen osalta lievääkään heikentymistä. Huomiota on syytä kiinnittää myös Natura-rajaukseen välittömästi liittyviin arvokkaisiin rantalehtoihin.

2. Vanhankaupungin lintuvesi –Natura 2000 -alue

Myös tämä hyvin arvokas alue edellyttää erityistä varovaisuutta välittömien ja välillisten vaikutus­ten osalta. Maankäyttösuunnitelmissa on syytä huomioida virallista Natura-aluetta hieman laajem­man tärkeän lintualueen (IBA) suojelemattomien osin (mm. tämän listauksen kohteet 3 ja osin 7) ar­vojen säilyminen samalla pieteetillä kuin virallisen Natura 2000 -alueenkin.

3. Viikin puhdistamon lehto

Viikin puhdistamon lehto on rakenteeltaan edustava ja hyvin runsaslahopuustoinen tervaleppävaltai­nen lehto jätteenkäsittelylai­toksen lounaispuolella. Luontoarvojen puolesta se olisi tullut aikanaan sisällyttää Natura-alueeseen. Kohteen merkitys on aikanaan tunnistettu METSO-kohteena järkeväs­sä laajuudessa. Tuoreemmassa luontotyyppiselvityksessä vain osa lehdosta on rajattu arvokkaaksi luontotyypiksi. Lehdolla on suuri potentiaali uhanalaisen ja vaateliaan lahottajalajiston esiintymis­paikkana edus­tavan lahopuuston ja sijainnin ta­kia. Lisäksi se on osa arvoluokan I tärkeää lintualuet­ta (Vanhankaupungin­lahden Natura-alue). 

Viikin puhdistamon lehtoalue on syytä merkitä kaavassa SL-varauksella sekä estää kohteen arvojen heikkeneminen lä­hialueen maankäytön seurauksena.

4. Koskelan vedenpuhdistamon lounaispuoliset metsät 

Vedenpuhdistamon ja Koskelan kallioiden alarinteillä on monipuolisia kosteita ja tuoreita lehtoja, jotka edustavat samoja lajistollisesti arvokkaita lehtoja kuin jokirannasta löytyvät. Lehdot liittyvät luoteis-pohjoispuolella laajempaan, arvokkaita kallio- ja kangasmetsiä sisältävään luontoalueeseen, joka on todettu muun muassa tärkeäksi lintualueeksi (Koskelan metsät) sekä merkittäväksi METSO-elinym­päristöjen keskittymäksi.

Arvokkaimmat kaavan vaikutusalueen lehtokuviot on tunnistettu tuoreessa luontotyyppiselvitykses­sä uhanalaisiksi luontotyypeiksi sekä hieman laajemmin myös vanhemmassa METSO-selvityksessä. Alueen arvokkaat metsäluontokuviot on syytä rajata muuttavan maankäytön ulkopuolelle sekä osoittaa kaavassa SL-varauksella.

5. Annalan etelä-, länsi- ja pohjoisosan lehdot, niityt ja puistometsät

Kyseessä on huomattavan monipuolinen puistomaisia puustoisia osia, niittymäisiä osia sekä luon­nonmukaisia lehtoja sisältävä aluekokonaisuus, jonka luontoarvot ja merkitys muun muassa uhan­alaiselle puisto-, lehto- ja niittylajistolle tunnetaan erittäin puutteellisesti. Kaupungin luontotietojär­jestelmässä alue on tunnis­tettu niittyverkoston kannalta erittäin tärkeäksi, mitä se epäilemättä onkin. Lisäksi alueen luonnonti­laisimmat lehdot ja jalopuumetsiköt on tunnistettu vuosien 2017–2020 luontotyyppiselvityksessä uhanalaisten tai silmälläpidettävien lehtoluontotyyppien edustajiksi. Li­säksi alueelta tunnetaan yksi liito-oravan ydinalue.

Alueelta on runsaasti harrastajahavaintoja vaateliaista sienilajeista, joista vain osa löytyy laji.fi-jär­jestelmästä. Puisto- ja metsäpuiden lajeista mainittakoon vaarantunut rusovanukka ja niittyjen sie­nistä havainto äärimmäisen uhanalaisesta tummahaarakkaasta. (lähde: sieniharrastaja Pyry Vetelin sähköpostiviesti 27.1.2022).

Annalan metsä- ja puistoalueella on syytä toteuttaa kaavan yhteydessä tarkemmat luonto- ja lajisto­selvitykset, joissa selvitetään muun muassa alueen todellinen merkitys uhanalaisten ja vaateliaiden puisto-, lehto- ja niittysienten suojelulle. Niittysienten ja nurmikkomaisten alueiden osalta järkeviä selvitet­täviä voisivat olla esimerkiksi runsaasti vaateliaita ja uhanalaisia lajeja sisältävät helovahak­kaat, haarak­kaat ja maakielet.

Kaavan maankäyttöratkaisujen on jo nykytietojen perusteella syytä olla Annalan alueen osalta hyvin säilyttäviä. Arvokkaimmat osa-alueet tulisi huomioida esimeriksi luo-kohteina. Kaavassa on syytä kiin­nittää erityistä huomiota myös niittyjen ja jalopuumetsien kytkeytyneisyyden turvaamiseen Kumpu­lanpuiston ja Kumpulanlaakson luonto- ja virkistysalueille.

6. Kalastajanrannan metsä

Kalastajanrannan metsä on arvokas ja monipuolinen metsäalue, josta on luontotietojärjestelmässä tunnistettu arvokkaaksi luon­totyypiksi itäreunan vaahteralehto (Viikinmäentien vaahteralehto). Li­säksi kohteen länsi- ja keski­osa sisältyy tärkeään lintualueeseen (Vantaanjoen alajuoksu).

Metsäalue ei ole aivan yhtä runsaslahopuustoinen kuin joen länsiranta vedenpuhdistuslaitoksen ym­päristössä, mutta alueella on kuitenkin monia monimuotoisuudelle arvokkaita rakennepiirteitä: 1) isoja kuolleita raitoja sekä muita puumaisia pajuja, 2) paljon haapaa, 3) se jää samalla tavalla osin tulvan alle, kun vedenpinta nousee kunnolla. 

Metsäalue tulee osoittaa kaavassa SL-varauksena tai VL/luo-kohteena.

7.  Pornaistenniemen suojelualueen luoteispuoliset metsät ja niityt

Kyseessä on maisemallisesti viehättävä avomaiden, puoliavoimien alueiden sekä pidemmälle met­sittyneiden osien mosaiikki. Linnustoarvojen ohella alueella lienee jo nyt merkitystä muun muassa vaateliaiden hyönteis­ten kannalta. Osa suojelemattomasta alueesta sisältyy virallista Natura-aluetta laajempaan Laajalahden–Vanhankaupunginlahden–Viikin kansainvälisesti tärkeään lintualueeseen (IBA).  

Nykyinen rakentamaton alue tulee kokonaisuudessaan säästää suojelualueiden tuki- ja puskurialuee­na. Sen jatkokäytössä on syytä tähdätä läheisten suojelu- ja Natura-alueiden arvoja tukeviin hoito- ja kehittämisratkaisuihin.

8. Viikinmäki

Noin 5,5 ha laajuisella kohteella on Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän vuonna 2021 tekemän maastokäynnin perusteella merkitystä etenkin kulutukselta hyvin säilyneenä kallio­alueena. Alueella on myös kallioketomaista kasvillisuutta. Lisäksi kalliomäen reunoilla on laho­puustoisia reunalehtoja. Kohdetta monipuolistaa pieni, hyvin säilynyt kalliosuo. Luontoarvoista on luontotietojärjestelmässä tunnistettu vain tuo kalliosuo. 

Lisäluontoselvitykset luontotyyppi- ja lajistoarvojen osalta ovat selvästikin tarpeen. Jo nykyinen luontotietopohja antaa perusteet rajata kohde muuttavan maankäytön ulkopuolelle.

Uhanalaisen niittylajiston täsmäselvitys

Hankealueella on useita kohteita, jotka on tunnistettu tärkeiksi Helsingin kaupungin niittyverkostos­sa. Näiltä alueilta sekä joukolta muita kohteita on kertynyt myös luontoharrastajahavaintoja useista Punaisen kirjan lajeista taimuista vaateliaista niitty- ja nurmikkosienistä. Esitämme uhanalaisiin la­jeihin kohdistuvaa täsmäselvitystä, jossa selvitetään Punaisen kirjan helovahakkaiden, haarakkaiden ja maakielien esiintymistä hankealueen lajistolle potentiaalisimmilla kohteilla. Näitä edustavat aina­kin Annalankenttä ympäristöineen, Koskelan ja Viikinmäen kalliot (alueilla myös kallioketoja), Ky­mintien metsä, Kaironkadun länsipääty sekä Viikintien varren kalliot.

Osayleiskaavahankkeessa on lisäksi syytä kerätä olemassa olevaa harrastajatietoa sekä hyödyntää laji.fi-järjestelmää.

Suoja-alueet

Jatkosuunnittelussa on tärkeää jättää vähintään nykyisen levyiset luonnontilaiset suoja-alueet Natu­ra-alueen ja luonnonsuojelualueiden viereen. Uhkana ovat baanaväylä ja puuttomaksi jätettävä Fingridin maanalainen sähkökaapeli, jotka on merkitty Natura-alueen reunaan Viikinrannassa Säy­näslahdentien itäpuolella sekä Viikintien ja Säynäslahden välissä. On myös huomioitava, että Säy­näslahdentien itäpuolella on myös alueellinen metsäverkostoyhteys ja kehitettävä liito-oravan kul­kuyhteys. Baana ja kaapeli uhkaavat nakertaa niin ikään Viikinrannan arvolehtoa Viikintien reunas­sa. Niiden reitit on ratkaistava Natura-alueita ja sen suoja-alueita vaarantamatta.

Viikinrannan jätteenkäsittelyalueen ja Säynäslahden Natura-alueen väliin on tarpeen jättää luonnon­tilaiseksi ennallistettavaa metsäistä suoja-aluetta.

Asuintalorakentaminen on syytä sijoittaa kauas Natura-alueen reunasta, koska se aiheuttaa enem­män maaston kulumista ja häiriötä kuin esimerkiksi Viikinrannan nykyinen pienimuotoinen työ­paikka-alue. Viikinrannan edellisessä kaavaluonnoksessa esitettiin kauppaa palvelevaa rakentamista välittömästi Natura-rajan viereen. Osayleiskaavassa näin tehokkaasta rakentamisesta tulee luopua Natura-alueen läheisyydessä.

Korkeaa rakentamista ei ole perusteita lisätä Vanhankaupunginlahden ympäristössä lintujen tör­mäysvaaran takia. Samasta syystä julkisivumateriaaleissa tulee välttää heijastavia materiaaleja.

Pornaistenniemen luonnonsuojelualueen pohjoispuolinen niittymäinen, avoin alue tulee säästää suo­jelualueiden puskurina. Korkeintaan sille voi sijoittaa pienimuotoisen luontotalon katoksineen, jossa kerrottaisiin alueen luonnosta ja se tarjoaisi luontoretkeilyä palvelevia tiloja muun muassa koulujen käyttöön.

Ulkoalueiden valaistus on suunniteltava niin, ettei se häiritse eläimiä. Suunnittelussa on huomioita­va myös pimeiden alueiden tarve.

Kulkureittien ja verkostojen parantaminen

Osayleiskaavan tekeminen on hyvä mahdollisuus kiinnittää huomiota katkenneiden metsäverkosto­yhteyksien ja liito-oravien kulkureittien parantamiseen. Lahdenväylähän estää monen lajin liikku­mista ja pirstoo elinympäristöjä. Siten se köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta. 

Osayleiskaavassa kannattaakin määrätä yhteyksien vahvistamisesta. Ratkaisuja ovat esimerkiksi puiden is­tuttaminen, ekologisten käytävien elinvoimaisuudesta huolehtiminen, alikulut ja vihersillat.

Kaupungin liito-oravakartoitus esittää ylityspaikkatarvetta Lahdenväylälle Vantaanjoen varrella sekä Kustaa Vaasan tiellä. Säynäslahdentien ja Natura-alueen välissä on kehitettävä yhteystarve.

Metsäverkostossa kaupunki on jo kiinnittänyt huomiota kriittisiin katkeamiskohtiin Kustaa Vaasan tiellä, Koskelantiellä ja Lahdenväylällä sekä Latokartanossa. Osayleiskaavassa kannattaa määrätä näiden kohtien parantamisesta.

Kannatamme Koskelan varikkokortteliin puustoista viheraluetta, joka yhdistää Koskelantien etelä- ja pohjoispuolisia metsiä.

Vanhankaupunginkosken padon purkaminen

Ehdotamme, että Viikinranta–Lahdenväylän osayleiskaavaa suunniteltaessa huomioidaan Vanhan­kaupunginkosken padon purkamisen mahdollistaminen niin, ettei yleiskaava estä sitä. Padotun kos­ken parempaan luonnontilaan saattaminen on luontoteko, eikä se tuhoa miljöötä vaan päin vastoin palauttaa sitä aiempaan historialliseen muotoon ja funktioon. Alueen kulttuurihistorialliset ja luon­toarvot voidaan siis sovittaa yhteen, mikäli pato puretaan. Nähdäksemme Helsingin Vanhankaupun­gin nimistä RKY:ta eikä sitä suojaavaa merkintää todellakaan tarvitse poistaa kaa­voista. Selvyy­den vuoksi kaavamääräyksessä olisi hyvä todeta, että padon purku osin tai kokonaan on mahdollis­ta.

Helsingissä 28.2.2022

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Aleksi Mikola

puheenjohtaja, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry

Lisätietoja

Riitta Malve, hallituksen jäsen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry: riittamalve(ät)gmail.com / puh. 050 5718 146

Juho Leppänen, suojelusihteeri, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry: suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Lähteet

Aintila, A., Ellermaa, M., Maakunnallisesti tärkeät lintujen muutonaikaiset kerääntymäalueet Uu­dellamaalla. Tringa 1/2018

Ellermaa, M. Maakunnallisesti tärkeät lintualueet ja niiden tunnistaminen Uudellamaalla. Tringa 4/2010–1/2011.

Ellermaa, M., Maakunnallisesti tärkeät metsälintujen pesimäalueet Uudellamaalla. Tringa 4/2018.

Sarvanne, H., Vanhankaupunginlahden linnustonseurantalaskentojen loppuraportti. 2021.