Ihminen ei omista maata vaan maa omistaa ihmisen

Ulkomainen pääomasijoitusyhtiö Sponda aikoo rakentaa Malminkartanon viimeisen liki luonnontilaisen, kaupunkimetsän: Kartanonmetsän. Rakentamista koskevan ja kaavoitusta ohjaavan ”kilpailun” panee toimeen Helsingin kaupunki.

Miksi Malminkartanossa ei rakenneta purettavien rakennusten tonteille, savisille peltoalueille, hevoslaitumille tai lumenkaatopaikoille tai muille vähemmän arvokkaille alueille, joita kyllä piisaa? Kirveen käymätön metsäsaareke on asiantuntijoiden mukaan Malminkartanon arvokkain luontoalue. Kaupunkimetsä on myös terveyden ja viihtyisyyden ylläpitäjä. Onko luonnontilainen metsä myös se alue, josta rakennuttavat pääomasijoittajat saavat suurimmat voitot?

Suomen valtio on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden hävittämisen lopettamiseen. Helsingin kaupungillakin on tällaisia kirjauksia. Nämä ovat merkityksettömiä käytännön päätöksenteossa.

Luonnon monimuotoisuus on romahtamassa. Emme voi entiseen tapaan rakentaa ja tuhota, sillä vapaa luonto on käytetty loppuun. Ihmisen elämä ja talous riippuu 100% luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Tulevaisuuttamme ei ratkaista lakituvassa tai pörssissä vaan biologisessa ympäristössä – luonnossa. Luonto ei tunne ihmisen ”omistusta”, liikevoittoja tai poliittisia sopimuksia. Ihminen ei biologisessa todellisuudessa tai ontologisessa merkityksessä omista maata vaan maa omistaa ihmisen.

Malminkartano on köyhien kaupunginosa. Sen luontoarvot tai viihtyisyys eivät merkitse päättäjille tai medialle likikään samaa kuin rikkaiden ja vaikutusvaltaisten ihmisten kaupunginosissa. Wikipedian mukaan vuonna 2019 Sponda teki 244 miljoonan euron liikevaihdolla 169 miljoonan tuloksen. Helsingin kaupungin valtuutetut ratkaisevat, onko heille ensisijaista ulkomaisten pääomasijoittajien huikeat voitot vai elämän jatkaminen.

Teksti: Juhani Pekkola

Kirjoittaja on FT sosiologian dosentti sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen.