Kannanotto: Hallkullanniemen ja Nuottasaaren tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Lähetimme 8.3.2022 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton koskien Hallkullanniemen ja Nuottasaaren tarkistettua asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta:

Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,

Lautakunnan esityslistalla on tänään tiistaina 8.3. kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Hallkullanniemen ja Nuottasaaren tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (Asia/3). Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haluaa tuoda esiin muutamia kaavaan liittyviä ongelmakohtia, jotka toivomme teidän huomioivan esityksessänne. Ehdotamme myös asian jättämistä toistamiseen pöydälle, jotta voimme toimittaa teille yksityiskohtaisempaa tietoa kaavan kehitystarpeista ennen seuraavaa kokousta.

Suuri ongelma suunnitelmassa on ulkoilutiet (merkintä ut). Kaavaselostus puhuu ulkoiluteistä ulkoilupolkuina, mutta kartan perusteella niiden leveys vastaa teitä. Ulkoilutiet tulisi kaavakarttaan merkitä aidosti polkuina, joiden leveys on enimmillään 1,5 m. Lisäksi jostain syystä Villa Notsundin itäpuolella kulkee kaksi rinnakkaista ulkoilutietä. Yhden tien pitäisi riittää.

Nuottasaareen suunnitellun laiturin ja uudisrakentamisen maisemavaikutukset tulisi kaavoituksen keinoin hallita paremmin. Suunnitelmassa laituri on maisemallisesti herkällä paikalla. On pidettävä mielessä, että sekä Nuottasaari että kaikki sen ympäristössä olevat Uutelan niemet, joiden välillä kulkee Uutelan rannan näköalareitti, on nimetty avoimen näköalayhteyden maisemiksi, näköalapaikoiksi, joissa kauniit näkymät merelle säilytetään (ks. Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelma, hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 28.11.2017).

Kaavaratkaisu lisää moottoriliikennettä Uutelassa sen sijaan, että se vahvistaisi julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen edellytyksiä alueella. Mikäli Nuottasaaren laiturin jatkosuunnittelua ei vahvasti ohjeisteta, esimerkiksi rajaamalla sen käyttö ainoastaan pelastus-, huolto- ja joukkoliikenteelle sekä ei-moottoroidulle vesiliikenteelle, luonto- ja virkistysarvoja heikentävää moottoriliikenne tulee väistämättä lisääntymään Uutelan rannoilla. Moottoriveneiden ja vesijettien ääni kantautuu kauas Uutelan rannoilla, sen sisäosiin saakka.

Kaavassa edelleen pysynyt suunnitelma pysäköintialueen lisäämiseksi Hallkullaniemeen johtavan tien päähän lisäisi autoliikennettä Uutelassa, ratkaisematta kuitenkaan sitä pysäköinnin ongelmaa, jolla sitä kaavassa perustellaan. Kyseinen tie on nykyisessä asemakaavassa varattu jalankululle ja pyöräilylle. Sekä vesiteitse että soratietä pitkin tapahtuva moottoriliikenne on ympäristön kannalta ongelma, mutta ennen kaikkea se vie muilta liikkujilta luonnonympäristöstä ja rauhasta nauttimisen iloa. Uutela tulisi kaavaratkaisujen mahdollistamissa puitteissa rauhoittaa moottoriliikenteeltä lukuun ottamatta välttämätöntä huolto-, pelastus- ja asukasliikennettä sekä aidosti liikuntarajoitteisten (vammaisryhmät) tarvitsemaa liikennöimistä. Joukkoliikenteen edistämiseen velvoittaa myös laki.

Kaavaehdotuksen selosteessa mainitaan useammassa kohdassa, että Nuottasaareen kaavoitettu uudisrakennus tulisi paikalle, josta kaupunki purki kesähuvilan kesällä 2018. Sen paikalle tehtiin silloin sepelikenttä. Itse kaavakartassa (merkitä mv150) rakentaminen mahdollistuisi kuitenkin huomattavasti laajemmalle alueelle kuin mainittu sepelikenttä. Rajaus yltää rannan avokallioille ja saaren huomattavan korkeisiin kohtiin, kun alkuperäinen huvila sijoittui notkelmaan asettuen siten sekä arkkitehtuuriltaan että sijoittelultaan maisemaan erinomaisesti. Tällaiset maisemalliset tavoitteet on syytä asettaa myös mahdolliselle uudisrakennukselle, mikäli sellainen katsotaan saarelle edelleen välttämättömäksi. Nyt kaavassa ei ole luettavissa esimerkiksi määräystä uudisrakennuksen korkeudesta tai julkisivusta. Tämänhetkinen ohje jättää liikaa tulkinnanvaraa näinkin maisemallisesti tärkeään kohteeseen. Ehdotamme muun muassa rakentamisen rajoittamista yksikerroksiseksi, kuten vanha huvila oli.

Muistutamme edelleen vaihtoehdosta sijoittaa Nuottasaareen kaavailtuja toimintoja uudisrakentamisen sijaan viereiseen Villa Notsundiin, jonka sijainti mantereen puolella mahdollistaa muun muassa ympärivuotisen toiminnan ja pelastusreitin, toisin kuin saari. Olisi kaupungilta erinomainen ele kunnostaa Villa Notsund palvelemaan alueen yleiskaavanmukaista käyttöä – retkeilyä ja ulkoilua – ja pitää ranta yleisessä käytössä sen sijaan, että kaavassa mahdollistetaan siitä muodostettavan erillinen yksityisalue. Näin myös kulku Nuottasaareen voisi jatkua Villa Notsundin pihapiirin läpi, kuten se on aina tapahtunut, eikä tarvittaisi uusien polkujen rakentamista herkkään, luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokkaaksi todettuun ympäristöön. Esteettömyys olisi korkeuserojen vuoksi käytännössä mahdotonta toteuttaa muuten kuin huvilan pihapiiriin läpi kulkevaa vakiintunutta reittiä myöten.

Pidämme ilahduttavana sitä, että kaavoittaja on vuodenvaihteessa 2021–2022 havahtunut lepakkoselvitysten puutteellisuuteen kaava-alueella, vaikka OAS-kierroksella kaupunki totesi tehdyt selvitykset riittäviksi. Nyt kaavoittajan ja ympäristötarkastajan toimesta on käyty osassa alueen rakennuksista ja todettu niissä lepakkojen jätöksiä.

Ennen kaavan hyväksymistä olisikin kuitenkin syytä tehdä jo vuonna 2017 suositeltu varsinainen asiantuntijan tekemä lepakkoselvitys alueella, jotta luonnonsuojelulailla suojellut levähdys- ja lisääntymispaikat sekä lepakkojen saalistuspaikat tulisivat määritellyiksi. Uutela on tärkeä lepakko- ja matelija-alue, mikä puoltaa myös kunnollisen lepakkoselvityksen tekemistä kaava-alueen lepakkolajiston, saalistusalueiden, siirtymäreittien ja päiväpiilojen selvittämiseksi.

Kaupunkiympäristölautakunta on Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelmassa (s. 41) edellyttänyt Hallkullanniemi-Nuottasaari -alueen luontoselvitysten tekemistä osana kaavoitusta ennen lopullisia suunnitelmia: ”Aluetta kehitetään luonnonmukaisena luonto- ja retkeilyalueena. Hallkullanniemen ja Nuottasaaren kaavatyö ja myös luontoinventoinnit ovat työtä tehdessä vielä kesken, ja lopullisesti toteutettavissa ratkaisuissa tulee huomioida inventoinneista saatu tieto alueen luontoarvoista.”

Myöhemmin laadittu ja hyväksytty Helsingin merellinen strategia ei nähdäksemme kumoa tai ole ristiriidassa aiemmin hyväksytyn hoito- ja kehittämissuunnitelman kanssa, sillä merellisen luonnon vaaliminen on yksi strategian päätavoitteista. Riittävät luontoselvitykset ovat järkevä lähtökohta myös kaavoituksessa, jotta päästään tässä kaavaselostuksessa useassa kohdassa mainittuun säilyttävyyden tavoitteeseen sekä luontoarvojen ja virkistyskäytön kestävään yhteensovittamiseen.

Mielestämme olisikin parasta tehdä kunnolliset lepakkoselvitykset ensin ja laittaa sen jälkeen kaavaehdotus uudelleen nähtäville.

Helsingissä 8.3.2022

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry