Mielipide Kruunuvuoren puistosuunnitelmasta sekä Päätien ja Hopealaaksontien katusuunnitelmaluonnoksista
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Kruunuvuoren lähivirkistysalueen puistosuunnitelmasta sekä Päätien eteläpään pysäköintialueen ja Hopealaaksontien jalkakäytävien katusuunnitelmaluonnoksista
Kruunuvuoren lähivirkistysalueen puistosuunnitelmasuunnitelmaluonnoksen lähtökohta, joka vaalii alueen arvokasta luontoa, maisemaa, kulttuuriympäristöä ja merellisyyttä on hyvä. Parannettavaa ja tarkennettavaa on kuitenkin reittien kohdalla.
Ulkoilureitit ja polut suunniteltava ja rakennettava luontoa säästäen
Polut myötäilevät kiitettävästi nykyisiä reittejä eikä uusia reittejä ole suunnitteilla lukuun ottamatta Aaltokoroa ja Kruunuvuoren huipulle vieviä kalliopolkuja. Kannustamme tehokkaaseen kulunohjaukseen varsinkin arvokkaissa kasvikohteissa, uhanalaisissa luontotyypeissä, tärkeissä matelija- ja sammakkoeläinkohteissa sekä Kruunuvuorenlammen ympäristössä.
Ehdotamme arvokkaan luonnon ja suuren käyttöpaineen takia, että pyöräilyä ei sallita koko alueella ulkoilutiet mukaan lukien. Näin pystytään pitämään ulkoiluteiden ja -polkujen leveydet kapeampina. Rajoituksella lisäksi estetään maastopyöräilyn leviäminen metsiin, kosteikkoihin ja kallioille, joissa seikkailullinen ja haastavia reittejä etsivä laji uhkaisi arvokasta kasvillisuutta ja uhanalaisia luontotyyppejä.
Suunnitelmaluonnoksessa olisi ollut hyvä esittää eritasoisten reittien leveydet tarkemmin sekä merkitä reunojen puut, jotka jouduttaisiin kaatamaan reittien kunnostuksen ja rakentamisen takia.
Kaivoslyhty tulee säilyttää nykyisessä muodossaan ja leveydessään. Samoin on säästettävä sitä reunustavat puut, joista monet ovat suunnitelmaan liittyvän luontotietokartan mukaan lepakoiden piiloja ja arvokkaiden kääpien kasvupaikkoja. Ulkoilutien leventäminen heikentäisi lepakoiden siirtymisreittejä. Lisäksi reunapuusto vähentäisi Kultakruununkaaren ympäristön uusien korttelien näkyvyyttä ulkoilureiteille ja virkistysalueelle. Monet vanhat reunapuut ovat maisemallisesti tärkeitä.
Myös muut ulkoilureitit tulee toteuttaa mahdollisimman kapeina ja välttää puiden kaatamista.
Metsät kehittyvät ja ikääntyvät luonnollisesti
Aineisto ei kerro, laaditaanko puistosuunnitelmaan liittyvä hoito- ja käyttösuunnitelma. Ehdotamme, että koko Kruunuvuoren lähivirkistysalue, joka on yksi kaupungin arvokkaimmista luontohelmistä, liitetään Kruunuvuorenlammen luonnonsuojelualueeseen. Siihen asti alueen metsien on syytä sallia kehittyä ja ikääntyä luonnollisesti. Silloin säilyy ja kehittyy myös linnuille ja muille eläimille suojapaikkoja, jotka ovat tärkeitä niiden elinympäristöille ja lajien säilymiselle.
Suunnittelualue on kohtalaisen arvokasta lintualuetta. Tieto on poistettu kaupungin luontotietojärjestelmästä äskettäin uudistuksen yhteydessä. Linnut ja linnunlaulu kuitenkin kuuluvat Kruunuvuoreen.
Ainoastaan reittien reunojen vaaralliset puut voi kaataa pökkelöiksi tai maapuiksi. Vaarallisuuden arvioinnissa kannattaa käyttää asiantuntemusta ja tarkkaa harkintaa muun muassa lepakkojen elinolosuhteiden ja metsien muiden luontoarvojen takia.
Kruunuvuori ilman Aaltokoroa
Yhdistys vastustaa Aaltokoroa eli Kruunuvuoren jyrkkää ja jylhää rantakalliota kiertävää, kiveen kiinnitettyä polkurakennetta. Vuoren ja sen rantajyrkänteen voimakas maisemallinen ja geologinen vaikutelma heikkenee jo sen seurauksena, että Kruunusilta päättyy vuoren juurelle ja Yksisarvisenkujan korkean talon ylimmät kerrokset nousevat vuoren yläpuolelle. Rantakallion teräsrakenteinen ulkoilureitti vähentäisi vuoren maisemallista arvoa edelleen.
Vilkas, suojaton rantaa pitkin kulkeva ulkoilureitti saattaa häiritä myös vesilintuja.
Jos kuitenkin Aaltokoron reitti rakennetaan, se on toteutettava siltarakenteena, joka kiertää mereen laskeutuvaa kallioseinämää, mutta ei kosketa sitä. Aaltokoron raitin on siis seistävä omilla, merestä nousevilla jaloillaan. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa kallioseinämän edustalla merenpohjaan tukeutuvilla ja merestä nousevilla pilareilla, jotka kannattelevat Aaltokoron raitin kantta. Siltarakenteen kaiteiden ja kallioseinämän välille jätetään esimerkiksi metrin tai puolentoista verran tyhjää tilaa. Näin merenpinnan yläpuoliset kallioseinämät jäävät koskemattomiksi. Tästäkin ratkaisusta seuraa monenlaista haittaa, jonka suuruus riippuu siltarakenteen suunnittelusta ja muotoilusta, mutta ratkaisu jättää ainakin merenpinnan yläpuoliset kalliopinnat koskemattomiksi. Ensin on kuitenkin kartoitettava rannan vedenalainen lajisto ja arvioitava siltaratkaisun vaikutus linnustoon.
Rakentamisesta on syytä luopua
Vaikka puistosuunnitelmaluonnos on erillään asemakaavasta, ehdotamme, että kaupunki luopuu jatkossa rakentamisesta, jonka kaava mahdollistaa tuhoutuneiden vanhojen huviloiden paikoille. Mielestämme huviloiden häviäminen on muuttanut alueen luonnetta ja palauttanut sen luonnontilaan.
Parkkipaikka pyörille ja kallion louhimisen välttäminen
Autojen parkkipaikka on syytä muuttaa pyörien pysäköintialueeksi kiinnitystelineineen. Jos pyöräilyä ei sallita Kruunuvuoren virkistysalueella, pyörien pysäköintipaikka on välttämätön. Autojen pysäköintitilaa ei tarvita, koska bussipysäkki on lähes vieressä.
Hopeakaivoksentien varressa olevan kallion louhimista on vältettävä, kun jalkakäytävä rakennetaan.
Helsingissä 15.3.2022
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry