Mielipide Vartiosaaren osayleiskaavan osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta

Helsingin Vartiosaaren uuden osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä mielipiteitä varten. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys eli Helsy on tutustunut huolellisesti esillä olevaan aineistoon ja lausuu siitä mielipiteenään seuraavaa.

Yleistä

Osayleiskaavoituksen tavoitteena on OAS-materiaalin mukaan osoittaa Vartiosaari pääasiallisesti virkistyskäyttöön, virkistyskäytön ja -palvelujen mahdollistaminen sekä saaren saavutettavuuden parantaminen kestävillä tavoilla. Suunnittelussa kerrotaan otettavan huomioon saaren luontoarvot, maisema, kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö ja rakennuskanta sekä edistää niiden säilymistä. Tekstin mukaan osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa saaren laajan metsäalueen säilyttäminen sekä virkistyspalveluiden tarjoaminen kaupunkilaisille ja matkailijoille.

Katsomme käynnistyvän yleiskaavatyön esitettyjen tavoitteiden olevan pääpiirteittäin hyviä. Virkistyskäytön sovittaminen yhteen suunnittelualueen merkittävien luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymisen kanssa vaatii kuitenkin hyvin harkittua ja taustatutkimuksiin huolellisesti perustuvaa suunnittelua, jossa tavoitehorisontin on oltava ajallisesti riittävän kaukana kaikkien eri suunnittelulinjausten kerrannaisvaikutusten hahmottamiseksi.

Luontoympäristö

Vartiosaari on Helsingissä poikkeuksellisen hyvin säilynyt yhdistelmä harvinaisen arvokasta luonto- ja kulttuuriympäristöä, joka Itä-Helsingin kulttuuripuiston vihersormen kautta yhdistyy sini- ja viheryhteyksin Laajasalon itäosien luontoalueille sekä Ramsinniemen ja Meri-Rastilan ulkoilualueen kautta Mustavuoreen ja Sipoonkorpeen asti. Ekologisena yhteytenä se on myös nykyisen Metsä- ja puustoisen verkoston runkoyhteys.

Lintu- ja lepakkoalueena saari on huomattavan tärkeä. Vartiosaaren inventoiduista metsäkuvioista valtaosa kuuluu vuoden 2011 METSO-selvityksen (M22 Vartiosaari) mukaan kahteen ylimpään METSO-kriteeriluokkaan. Suurin osa muista nopeasti kehittyvien luontoarvojen III-luokan kuvioista on nykyään II-luokkaa ja osa I-luokkaa. Saaren kääpäesiintymät ovat myös merkittäviä, ja alueelta löytyy useita uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Erillisiä luontoselvityksiä tehtiin alueella jonkin verran edellisessä osayleiskaavavaiheessa, mutta niitä on nyt syytä täydentää ja ajanmukaistaa. Laji.fi-palvelun tarkistettuja tietoja tulisi hyödyntää lisäselvitystarpeiden kartoituksessa ja niiden tukena.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys toimittaa nyt samalla suunnittelutyön tueksi ohessa liitteinä luontokartoittaja Olli Mannisen tekemät lajihavainnot Vartiosaaresta vuosilta 2013 ja 2017 (Liitteet 1 ja 2).

Luontoalueiden virkistysystävällinen suojelu

Kaikkein tärkeintä tässä suunnitteluvaiheessa on mielestämme se, että saaren luonnon turvaamiseksi Vartiosaaren osayleiskaavan maankäyttöratkaisu on virkistyskäyttöystävällinen suojelu, jossa kaikki kahteen eri kokonaisuuteen sisältyvät METSO-kohdealueet (43,15 ha) merkitään kaavassa SL/vl -varauksella. Isomman METSO-kokonaisuuden länsiluoteispäässä on lisäksi melko laaja (1,43 ha) luontotietojärjestelmän arvokas lehtoalue (Vartiosaaren luoteisosan lehtoalue), joka jää pääosin METSO-kohderajauksen ulkopuolelle. Ehdotamme myös lehtoalueen liittämistä METSO-kohdepohjaiseen kaksiosaiseen suojeluesitykseen pienenä laajennuksena.

Esitettävä kaavamerkintä sisältää kaksi ajatusta:

1. Varsinaisen aluevarauksen SL tarkoituksena on se, että alue esitetään sisällytettäväksi seuraavaan Helsingin luonnonsuojelualueohjelmaan sekä myöhemmin lakisääteisesti suojeltavaksi.
2. Samalla vl-ominaispiirremerkintä tarkoittaa sitä, että kaavaprosessissa ja kaavamääräyksissä mietitään ne keskeiset ratkaisut, joilla suojelu ja virkistyskäyttö voidaan molemmat toteuttaa kestävästi yhdessä.

Luonnonsuojelun ja virkistyskäytön yhteensovittamista on pohdittu viime aikoina muuallakin Helsingissä muutamien uusien laajahkojen luonnonsuojelualueiden perustamisten sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisten yhteydessä, varsinkin niiden alueiden suhteen, joiden ulkoilukäyttö on perinteisesti ollut runsasta ja joissa sen kieltäminen jatkossa lähes kokonaan olisi käytännössä hyvin vaikeaa tai mahdotonta.

Suojelun ja virkistyskäytön soveltava yhdistäminen ei ole ongelmatonta luonnon säilymisen kannalta ja sisältää monia haasteita, mutta Vartiosaaren osalta uusi laaja ja yhtenäinen luonnonsuojelualue mahdollistaisi metsäluonnon säilymisen huomattavasti paremmin kuin muutama pieni uusi suojelualue yhdistettynä laajaan täysin rajoittamattomaan ulkoilukäyttöön. Vartiosaaren virkistyskäyttö on toistaiseksi ollut tasaisesti lisääntyvää, mutta silti edelleen moneen muuhun helsinkiläiseen ulkoilualueeseen verrattuna maltillista, ja siksi monimuotoinen luontokin on saanut kehittyä melko rauhassa.

Saarella on selvitettävä ja säilytettävä luonnonvaraisille eläimille lajikohtaisesti tärkeät suojapaikat ruokailuun, lepoon ja pesimiseen riittävän laajoina tai toimivina. Tämä tulee tehdä ennen muuta suunnittelua. Erityisen tärkeää selvittäminen ja säilyttäminen on saariympäristössä, josta moni laji ei pysty siirtymään muualle.

Kulunohjaus

Vartiosaaren luonto on muuttunut nopeasti lisääntyneen kulun vuoksi. Polut ovat leventyneet, ja uusia polkuja on muodostunut aikaisemmin koskemattomiin metsäalueisiin. Esimerkiksi Pornaistenniemessä kuunohjaus on toteutettu kevyen köysiaidan avulla. Aita suojelee ympäröivää tervaleppälehtoa kulumiselta. Vartiosaaren pääpolut kulkevat juurikin arvokkaiden metsäalueiden läpi. Ne voitaisiin aidata samankaltaisilla aidoilla.

Halumme muistuttaa, että kulunohjaustoimia olisi hyvä tehdä ennakoivasti eikä vasta sitten, kun kuluminen on jo pitkällä. Esimerkiksi Kallahdenniemi oli jo pahasti kulunut, kun edellisvuonna ohjausta toteutettiin paikoin kevyellä köysiaidalla, paikoin matalin puuaidoin. Ennakointi on tärkeää, koska sitten, kun ihmiset ovat jo alkaneet käyttää tiettyjä reittejä, niistä pois totutteleminen paljon vaikeampaa.

Kulunohjaus tulisi huomioida myös opasteissa.

Kulttuuriympäristö

Vartiosaari on huvilaympäristönä säilynyt ainutlaatuisena koko kaupunginkin mittakaavassa, ja se on määritelty valtakunnalliseksi merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Keskeinen syy hyvään tilanteeseen on ollut uudis- ja täydennysrakentamisen puuttuminen huvilatonteilla lähes täysin sekä saaren suhteellinen eristyneisyys. Toisaalta osa vanhoista huviloista ei enää ole kovin hyvässä kunnossa.

Osayleiskaavatyön lausuttuna päämääränä oleva virkistyskäyttö ja sen lisääminen alueella asettavat kuitenkin isoja haasteita kulttuuriympäristölle. OAS-selostuksessa todetaan, että alueella mahdollistetaan virkistys-, loma- ja luontomatkailupalvelut ensisijaisesti olemassa olevaa rakennuskantaa hyödyntäen, kestävästi ja ympäristöystävällisesti sekä merellisen strategian mukaisesti. Päämääriä olisi hyvä tarkistaa korostamalla mainittujen palvelujen toiminnan rajoittumista ainoastaan nykyisten rakennusten yhteyteen, ilman täydentävää lisärakentamista. Vartiosaaren nykyinen runsas ja monipuolinen rakennuskanta riittää hyvin monenlaisiin tarpeisiin myös tulevaisuudessa.

Yksi nykyisen Vartiosaaren viihtyisyyden ja erinomaisuuden perusta ulkoilukäytölle on saaren luonne julkisena tai puolijulkisena kokonaisuutena, muutamia yksityisomistuksessa olevia tontteja lukuun ottamatta. Kaupungin hyvä linjaus kieltää useimpien vuokraamiensa huvilatonttien aitaamista on ollut erinomainen ratkaisu maisemallisesti myös kulttuuriympäristöjen suhteen.

Tämä hyvän tilanteen säilyminen ei ole itsestäänselvyys, jos Vartiosaareen kaavailtujen loma- ja matkailupalvelujen yrittäjien annetaan määritellä tonttiensa käyttöä omien taloudellisten intressiensä mukaisesti. Saaren huvilatonttien ja siten samalla myös ranta-alueiden mahdollisen privatisoimisen estäminen tulisi huomioida vakavasti jo nyt yleiskaavatason suunnittelussa, vaikka varsinaiset määräykset asiassa tehtäisiinkin vasta tulevassa asemakaavavaiheessa.

Yhteystarveratkaisut

Erilaisia liikenneyhteyksiä Vartiosaaresta Laajasaloon ja Vuosaareen on tarkoitus selvittää huolella ennen osayleiskaavatason päätöstä mahdollisesta silta- tai vesiliikenneratkaisusta. Tämä on hyvä ratkaisu. Siltavaihtoehtoa perustellaan joskus saaren huollon ja pelastustoimen tarpeilla, mutta nyt kun Vartiosaaren osoittamisesta virkistyskäyttöön on jo tehty periaatteellinen poliittinen päätös, on syytä harkita vakavasti pitäytymistä erilaisissa kestävissä vesiliikennevaihtoehdoissa.

Parina viime kesänä Reposalmessa toiminut sähkölautta on saanut paljon kiitosta käyttäjiltään ja tämä tai vastaava kehitetty ratkaisu yhdistettynä tihennettyyn säännölliseen vuoroveneyhteyteen palvelisi hyvin myös saaren huoltoa. Vartiosaareen on jo useita vuosia päässyt kesäisin myös vuoroveneellä, joka kulkee Hakaniemen ja Vuosaaren välillä useita kertoja päivässä.

Sähkölautan rinnalle kannattaa harkita omatoimista soutuveneliikennettä. Moni todennäköisesti haluaisi soutaa yhteiskäytössä olevilla soutuveneillä saareen sekä Reposalmesta että Ramsinniemestä. Niiden vuokraukseen ja käyttöön on paljon vaihtoehtoja.

Myös kapulalossia tulee tutkia mahdollisena yhteytenä Vartiosaareen. Kapulalossi on suosittu joen tai salmen ylittämisessä muun muassa Oulunsalon Varjakansaaressa ja kansallispuistoissa. Tämä liikunnallinen kulkumuoto sopisi Vartiosaaren luonteeseen virkistysalueena. Hyvällä tahdolla ja kekseliäillä ratkaisuilla se on sovitettavissa muuhun vesiliikenteeseen.

On syytä muistuttaa myös Vartiosaaren hienon luonto- ja kulttuuriympäristökokonaisuuden elämyksellisestä puolesta. Saapuminen veneellä tai lossilla saareen salmen yli on jo sinänsä hieno ja muistiin tallentuva kokemus, vaikka itse merimatka ei kovin pitkä olekaan.

Ilmaston lämmetessä, kun pitkospuut eivät enää mahdollista saaren pääsyä talvella, talviyhteydeksi kannattaa harkita vain kävelyyn tarkoitettua kelluvaa ponttonisiltaa.

Hiljaisuuden säilyttäminen

Vartiosaari on kaupungin selvityksen ja kyselyn mukaan eräs Helsingin hiljaisista kohteista. Moni tulee saarelle nauttimaan juuri siitä. Saaren yleiskaavassa hiljaisuus tulee ottaa yhdeksi jatkosuunnittelun lähtökohdaksi. Tämä ei tarkoita suinkaan äänettömyyttä, vaan kaukaa kantautuvat kaupungin ja veneilyn vaimeat äänet itse asiassa korostavat saaren luonnon äänimaailmaa. Siihen sekoittuvat niin kesälampaiden määkiminen, ulkoilijoiden puheensorina kuin askelten rapina.

Vartiosaareen kannattaa ehdottomasti tehdä suunnitelma äänimaailmasta, joka painottaa hiljaisuuden ja rauhallisuuden kokemusta. Helsingin saarilla se olisi ainutlaatuinen. Näin voitaisiin välttää muun muassa säännöllisesti luontoon leviävää voimakasta musiikkia, jonka lähteenä saattaa olla esimerkiksi juhlatilaksi vuokrattava huvila. Ilmiö on tuttu Uutelassa. Myös mahdollisen uuden yleisen laiturin sijoittelussa kannattaa huomioida sieltä kantautuvat moottoriveneiden äänet. Vesiskootterien toimipiste ei todennäköisesti sovi hiljaisuuden kuvaan lainkaan. Myös laaja mökkikylä huoltoliikenteineen söisi hiljaista äänimaailmaa.

Lopuksi

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kannattaa Vartiosaaren kehittämistä sen omien vahvuuksien eli merkittävien luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen vaalimisen pohjalta. Esimerkiksi Seurasaarella, Suomenlinnalla tai Vallisaarella on omat hyvin tunnistetut ansionsa merellisinä virkistyskohteina, mutta myös lukuisia erittäin suuren suosion tuomia ongelmia, joiden vuoksi niiden esimerkkejä seuraten ei olemukseltaan hyvin toisenlaisen Vartiosaaren suunnittelussa ole viisasta edetä. Vartiosaaren virkistyskäytön kehittämisen tavoitteena on toivottavasti jatkossakin alueen rauhallisuus maisemallisesti ja luonnoltaan ainutlaatuisessa merellisessä ympäristössä.

Helsingissä 11.3.2022

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Lisätietoja:

Matti Lipponen, varapuheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry: matti.lipponen(ät)welho.com / 040 8248704

Riitta Malve, hallituksen jäsen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry: riittamalve(ät)gmail.com / 050 5718146

Liitteet

Liite 1 Lajihavaintoja Vartiosaaresta 2013

Liite 2 Lajihavaintoja Vartiosaaresta 2017