Kannanotto Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelmasta

Lähetimme 4.4.2022 kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton koskien Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelmaa:

Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet

ASIA:

Lautakunnan esityslistalla on tiistaina 5.4. Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelman 2022–2031 hyväksyminen (asiakohta 4). Pyydämme teitä ystävällisesti kiinnittämään suunnitelmaan huomiota seuraavien, viheraluesuunnittelun kannalta hälyttävien seikkojen valossa.

Vuorovaikutuksesta

Pidämme vakavana puutteena sitä, että lautakunnalle ei ole asian esittelyn yhteydessä jaettu yleissuunnitelmaan jätettyjä mielipiteitä, ei myöskään Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipidettä. Vuorovaikutusraportissa taas kaikki annetut mielipiteet on pilkottu raportin kirjoittajan laatimien otsikoiden alle valikoivasti. Esimerkiksi oman mielipiteemme eräitä keskeisiä kohtia ei tuoda raportissa lainkaan esiin. Edelleenkään vuorovaikutusraportissa ei kaupungin viime vuosina omaksuman tavan mukaan mainita sitä, kuka tai mikä taho on kunkin mielipiteen takana eli onko kyseessä yksityisten kaupunkilaisten vai järjestöjen tai muiden yhteisöjen mielipide.

Mielipiteet – kuten myös muistutukset – tulisi toimittaa lautakunnalle alkuperäisinä, ja lautakunnalle on varattava riittävästi aikaa tutustua niihin. Oma mielipiteemme löytyy verkkosivuiltamme: https://staging.sll.fi/helsinki/2021/10/26/mielipide-kallion-alppiharjun-ja-sornaisten-yleisten-alueiden-suunnitelmasta-ja-sen-aluekorteista/

Niin tässä Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelmassa kuin kaupungin muissakin suunnitelmissa peräänkuulutamme nykyistä parempaa vuorovaikutusta. Käytämme runsaasti aikaa suunnitelmiin perehtymiseen ja niistä lausumiseen, mutta pääsääntöisesti hyvin perustellut mielipiteemme tyrmätään vuorovaikutusraporteissa siltä osin kuin ne siellä esitetään. Kaupungin tulee pyrkiä aitoon kaupunkilaisten ja yhteisöjen osallistamiseen – sellaiseen, jolla on myös vaikutusta lopputulokseen.

Yleisten alueiden suunnitelmista

Ennen kuin kaupunki siirtyi yleisten alueiden suunnitelmiin, vastaavalle kymmenvuotiskaudelle tehtiin aluesuunnitelmia ja viheraluesuunnitelmia. Esimerkiksi osa nyt esiteltävästä yleisten alueiden suunnitelmasta kuului aiempaan Sörnäisten, Kallion, Alppiharjun, Vallilan ja Hermannin viheraluesuunnitelmaan, joka oli laadittu vuosille 2007–2016.

Toisin kuin viheraluesuunnitelmat, yleisten alueiden suunnitelma sekoittaa katuja, viheralueita ja aukioita viheralueiden kannalta epätoivotulla tavalla. Tässä yleissuunnitelmassa viherrakentamiseen varataan vain alle puolet yleissuunnitelman yli 13 miljoonan budjetista. Yleisten alueiden suunnitelma ei selvästi ole toimiva instrumentti viheralueiden kannalta. Lisäksi yleisten alueiden suunnitelmissa suunnittelualueiden koko on kasvanut mammuttimaiseksi, minkä vuoksi suunnitelmien haltuunotto on haastavaa kaikkien osapuolten kannalta.

Luontotietojärjestelmän käyttö ja muu lajitieto

Vuorovaikutusraportissa kerrotaan, että suunnittelun pohjana on käytetty kaupungin luontotietojärjestelmää. Kaupungin on pidettävä huolta, että luontotietojärjestelmä – sekä sen virkaversio että kaikille avoin yleisöversio – on ajan tasalla. Kaupungin on myös huolehdittava siitä, että kaikki muu kuin perustellusta syystä salattava tieto löytyy luontotietojärjestelmän yleisöversiosta.

Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelma antaa paikoin sellaisen vaikutelman, että suunnittelijoilla ei ole ollut käytössään oikeaa ja ajantasaista tietoa. Luontotietojärjestelmän lisäksi suunnittelussa pitäisi hyödyntää laji.fi-järjestelmää. Laji.fi:ssä on tältäkin suunnittelualueelta paljon sellaista tarkkaa paikkatietoa, joka ei valitettavasti ole päätynyt suunnitelman tietopohjaan.

Luontotietojärjestelmän lajitietoa tulisi myös aktiivisesti pyrkiä kasvattamaan. Vuorovaikutusraportin vastineessa, todetaan, ettei lajiston kartoittaminen kuulu suunnitelman piiriin. Yleisten alueiden suunnitelmassa voitaisiin kuitenkin linjata, mitä lajikartoituksia suunnittelualueella tulisi tehdä.

Esimerkkialueina Linjat ja Alppipuisto

Koska suunnittelualue on erittäin laaja, kuvaamme seuraavassa esimerkinomaisesti puutteita vain Linjojen ja Alppipuiston suunnitelmien osalta (sis. aluekortit).

Linjojen pieniäkin viheralueita halutaan aluekortin mukaan ”kehittää”, mutta yhtäkään pientä viheraluetta tai edes lasten leikkipaikkaa ja -puistoa ei ole otettu mukaan seuraavan 10 (!) vuoden aikana tehtäviin käytännön töihin: varat ”kehittämiseen” puuttuvat suunnitelman arvioidusta budjetista. 

Suunnittelun osa-alueiden kohdalla ilmoitetaan katualueiden ja viheralueiden kokonaispinta-alat, näin myös Linjojen kohdalla. Niiden rinnalla tulisi kuitenkin esittää luku siitä, kuinka paljon viheralueita on asukasta kohden. Kallion kaupunginosassa viheralueiden määrä asukasta kohden on koko Helsingin alhaisin, vain 8 neliömetriä (vrt. Helsingin keskiarvo: 106 neliömetriä asukasta kohden). Suunnitelma ei kuitenkaan valitettavasti hae ratkaisuja tämän viheralueköyhimmän kaupunginosan vehreyden lisäämiseen. Alueen puuttomien, pensaattomien ja viheristutuksia käytännössä vailla olevien katujen tavoitteeksi aluekortti esittää jatkossakin ”eleetöntä yksinkertaisuutta”.

Mielipiteessämme ehdotimme katupuiden istuttamista Linjojen alueelle. Vuorovaikutusraportin vastineessa todetaan, että suunnitelmassa ei ole mahdollisuutta esittää katualueille uusia istutusalueita, koska se vaatii muun muassa liikennesuunnittelua. Varoja lehtivihreän lisäämiseksi Linjoille ei myöskään ole suunnitelmassa osoitettu. Eikö yleisten alueiden suunnitelman kuitenkin ole tarkoitus ohjata alueen muuta suunnittelua? Tässä mielessä ei pitäisi olla mitään estettä sille, että yleissuunnitemassa tavoitteeksi laitetaan puuston ja lehtivihreän määrän lisääminen, ja kaupunki ratkaisee käytännön toteutuksen muussa maankäytön suunnittelussa liikennesuunnitelmat mukaan lukien. Ilmastomuutoksen ja lajikadon aikakaudella kaupungin kannattaisi perustaa katupuuohjelma, jossa tutkitaan myös Linjojen kaltaisten katujen osalta puuston ja lehtivihreän määrän lisäämistä.

Lautakunnalle ei esitellä Linjojen ainutlaatuista korttelia – sitä, jota ympäröivien aitojen sisällä on piilossa yleisöltä suljettu viheralue nimeltään Ilolanlehto. Tämä kortteli on Toisen linjan, Wallininkadun, Ensi linjan ja Castréninkadun rajaama. Korttelissa sijaitsevat myös Linjojen viimeiset puutalot, ne, jotka jäivät jäljellä Puu-Kallion vuosina 1933–1986 tapahtuneesta purkamisesta. Taloista kaksi on päiväkotien ja yksi Helsingin seurakuntayhtymän nuorisotyön käytössä. Tässä nimenomaisessa korttelissa on siis Kallion harvinaisuus, puistoksi kaavoitettu, RKY-alueella sijaitseva Ilolanlehto.Ehdotuksemme Ilolanlehdon osalta on yhä sama kuin mielipiteessämme: Ilolanlehdon kasvi- ja eläinlajisto kartoitetaan ja selvitetään, voidaanko Ilolanlehto avata yleiseen käyttöön. Mahdollisuus Ilolanlehdon yleisölle avaamiseksi esitettiin jo aiemmassa 10-vuotiskauden viheraluesuunnitelmassa (ks. liite). Lehdon avaamisesta hyötyisivät lähialueen asukkaiden lisäksi ainakin korttelin päiväkodit.

Alppipuistoon suunnittelualueella erityisen laaja, osin luonnontilaisen kaltainen viheralue, jonka luontoarvojen vaalimiseen mielestämme tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Alppilan aluekortissa puistojen tavoitteissa mainitaankin muun muassa ekologisten ja virkistysarvojen säilyttäminen sekä Alppipuiston merkitys ekologisena yhteytenä. Toisaalta vuorovaikutusraportti tyrmää täysin ajatuksen Alppipuiston luonnollisesta kehittymisestä seuraavasti ”Alppipuistoa ei voida jättää kehittymään ilman hoitotoimenpiteitä.” Kuten jo mielipiteessämme toimme ilmi, ymmärrämme huonokuntoisten puiden ja pienpuuston poistamisen reittien välittömästä läheisyydestä. Emme näe kuitenkaan näkymien avaamista muutoin tarpeellisena. Ekologisten arvojen kannalta metsäisten osien tulisi antaa kehittyä luontaisesti.

Lopuksi

Esitämme, että valtavan kokoinen – katuja, aukioita ja puistoja sisältävä – Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelma palautetaan uudelleen valmisteluun ja samalla jaetaan suunnittelualue pienempiin osa-alueisiin. Viheralueet tulee suunnitella vain viheralueita koskevissa suunnitelmissa, joihin ei sisälly katujen, aukioiden tai rantamuurien rakennussuunnitelmia ja kustannuksia. Lisäksi vuorovaikutus suunnittelualueen asukkaiden kanssa tulee nostaa uudelle tasolle.

Helsingissä 4.4.2022

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola 

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry