Mielipide Malminkartanon suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teis­ta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja ovat tutustuneet Malminkartanon suunnitteluperiaatteisiin ja lausuvat niistä mielipiteenään seuraavaa.

Yleistä

Alueen suunnitteluperiaatteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden säilyttämiseen. Suunnitteluperiaatteissa halutaan ”alueelle viihtyisiä julkisia kaupunkitiloja” – metsä on sellainen. Samoin ”selvitetään, millaisia palveluja tulevaisuudessa tarvitaan” – lähiluonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat ja tulevat tulevaisuudessakin olemaan hyvinvoinnille olennaisia. 

Kartanonmetsä tulee säilyttää metsänä ja rakentaminen ohjata jo rakennettuun ympäristöön, jossa on potentiaalia tiivistämiseen, korjausrakentamiseen, rakennusten korottamiseen, parkkialueille rakentamiseen ja paikoin tarvittaessa purkamiseenkin.

Kartanonmetsä on tärkeä ekologinen yhteys ja viheryhteys sekä virkistysalue, ja sellaisena se tulee säilyttää. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa ja vahvistaa Kartanonmetsän viheryhteyttä Keskuspuistoon ja Vantaalle sekä toisaalta AEL:n alueen läpi Malminkartanonhuipulle. Näin turvataan luonto- ja virkistysarvojen säilyminen. Kartanonmetsä on vanha, monipuolinen luonnonmetsä, jossa lahopuun määrä kelojen muodossa on huomattavan suuri. Metsä ei ole ollut talouskäytössä. Tämä on Suomen mittakaavassa harvinaista. Tällaiset metsät tulisi EU:n biodiversiteettistrategian mukaan suojella. Suomikin on sitoutunut biodiversiteettistrategian tavoitteisiin. Miten tämä näkyy Helsingissä?

Kartanonmetsään ei rakenneta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja katsovat Malminkartanon asukasyhdistyksen ja Kaupunkiluonto ry:n tavoin, että mitään käynnissä olevan Malminkartanon keskiosan suunnittelukilpailun ehdotuksista ei tule toteuttaa. Metsään rakentaminen ja jäljelle jäävän metsän muuttuminen ympäröivien uusien rakennusten pihaksi on laadukkaan kaupunkiympäristön tuhlaamista. Asukkaiden rakastamaa Kartanonmetsää, jossa ulkoillaan runsaasti, on mahdotonta korvata muualla suunnittelualueella. Vanhan, monimuotoisen metsän virkistysarvo on moninkertainen avoimiin maisemapeltoihin ja metsittymässä olevaan täyttömäkeen verrattuna.

Asukkaiden mielipiteet huomioon

Toinen erityisen tärkeä seikka Malminkartanon suunnittelussa on asukkaiden vaikutusmahdollisuudet alueen uudistamisessa. Malminkartanossa ei ole kaupunginvaltuutettua, joka toisi alueen asukkaiden näkökulmia esille. Kartanonmetsä ja muu luonto on monelle syy asua alueella. Kerrokantasi-palvelussa on suuri määrä kommentteja, joissa vaaditaan metsän säästämistä. Asukkaiden tahtoa tulee kuunnella, kun heidän asuinaluettaan uudistetaan. Asukkaat ovat tuoneet vahvasti esiin sen, että he eivät vastusta alueen uudistuksia, mutta haluavat ehdottomasti luonnon säästyvän. 

Malminkartanon asukkaiden ja muiden Kartanonmetsän tulevaisuudesta huolestunen ajatuksia on koottu myös videolle: https://youtu.be/e9upsTujcSg Toivomme, että alueen suunnittelussa otetaan nämä mielipiteet huomioon.

Luonto nostettava periaatteissa paremmin esiin

Alueen arvokas luonto ja ekologiset yhteydet tulee huomioida paremmin suunnitteluperiaatteissa. Periaatteisiin on hyvä lisätä seuraavaa:

• Metsäverkosto säilytetään ja sitä vahvistetaan. Kaupungin luontotietojärjestelmään merkittyä Mätäjokea myötäilevän alueellisen yhteyden heikentämistä ja Kartanonmetsän poikki kulkevan alueellisen yhteyden poistamista ei toteuteta.
• Arvokkaat metsät ja uhanalaiset metsäluontotyypit säilytetään. Kartanometsän ja Mätäjoen rantametsiköiden lisäksi mainittakoon Kaarelan puiston metsäiset alueet, joilla on lisäksi kulttuurisia ja arkeologisia arvoja, sekä arvokas Kartanokaaren lehtomäki eli Malminkartanon lehto (uhanalainen luontotyyppi),
• Kartanonmetsässä tehdään keskeiset luontokartoitukset ja huomioidaan ne päätöksenteossa. Runsaasta virkistyskäytöstä johtuvaa kulumista hillitään kulunohjauksella.
• Mätäjoen ympäristön tärkeitä kasvi-, lepakko- ja lintualueita sekä äärimmäisen uhanalaista ja silmälläpidettävää savimaiden purojen ja pikkujokien luontotyyppiä tulee vaalia entistä paremmin kaupunkirakenteen tiivistyessä. Puronrantakasvillisuutta vaalitaan. Liito-oravan leviäminen huomioidaan.
• Kaupungin teettämissä luontoselvityksissä ehdotetut elinympäristöjen parannusehdotukset tulee vihdoin toteuttaa. Niitä ovat jättipalsamin kitkeminen arvokkaalta kasvillisuusalueelta sekä rantapuuston lisääminen ja kesäkauden valaistuksen vähentäminen tärkeällä lepakkoalueella. Lepakkosuojia asennetaan siltojen alle suositusten mukaan.
• Mätäjoki ja sen puustoinen varsi otetaan mukaan seuraavaan luonnonsuojeluohjelmaan Vantaan suojeleman jokiosuuden jatkoksi. Puuttomaan joenrantaan istutetaan rantametsikköä ja palautetaan luontainen kasvillisuus. Näin lisätään lintujen ja lepakkojen elinympäristöjä.
• Luonnon monimuotoisuuden indikaattorilajina toimivan lahokaviosammaleen elinympäristö säilytetään. 
• Arvokkaassa matelija- ja sammakkoeläinkohteessa Malminkartanonhuipun itäpuolella parannetaan näiden lajien elinolosuhteita.
• Joen lähellä sijaitsevan maisemapeltojen, nurmikkojen, kenttien ja parkkipaikkojen aluekokonaisuuden luonnon monimuotoisuutta ja virkistysarvoa parannetaan muun muassa istuttamalla puustoa ja metsikköjä. 

Ohessa toimitamme luontokartoittaja Ida Korhosen kevään 2021 lajistohavainnot alueelta (liite 1). Toivomme teidän ottavan ne suunnitteluperiaatteissa huomioon.

Helsingissä 4.4.2022

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Aino Juvonen

kampanjakoordinaattori, Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja