Muistutus Satamakaaren teknisen huollon alueen asemakaavaehdotuksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys eli Helsy on tutustunut kaavaehdotukseen sekä muuhun nähtävillä olevaan aineistoon ja tehnyt myös maastokäyntejä alueella. Kaavan uudistamisen tarkoituksena on aineiston mukaan laajentaa käytössä ollutta lumenkaatopaikkaa nykyiselle luontoalueelle. Lumen vastaanoton lisäksi alueelle ajatellaan myös muuta rinnakkaiskäyttöä.
Kaavahankkeen OAS-vaiheessa arvioinnin kohteena olleesta Itäreimarintien nykyisen asemakaavan osoittamasta, mutta toteuttamatta jääneestä, linjauksesta luontoalueen läpi on nyt viisaasti luovuttu ja samoin aiemman kaava-alueen länsiosan metsä on siirretty uuden Vuosaaren pelastusaseman kaavahankkeen alueeseen.
Nyt toiminnassa olleen lumenkaatopaikan välittömässä läheisyydessä, sen etelä- ja länsipuolella sijaitsee tärkeä linnustoalue Nordsjön kartanon tulvametsikkö (LTJ Kohdealue 287/99). Paikka on Helsingin oloissa ainutlaatuinen tulviva sekametsäalue, joka on hyvin märkä luhta ja jolla on runsaasti lahopuuta. Luontotietojärjestelmän mukaan se on nykyään lajissaan ainoa Helsingissä, koska läheinen Vuosaaren puhdistamon tulvametsä (entinen LTJ Kohdealue 288/99) on merkittävästi heikentynyt tai kokonaan tuhoutunut entisen puhdistamon ympäristön muuttuneen maankäytön seurauksena.
Kosteikkoluhdalla ja sen eteläpuolisessa pienessä lammessa sijaitsee viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Viitasammakko on tiukasti suojeltu luontodirektiivin IV-liitteen laji ja viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja suojelee luonnonsuojelulain 49 §, jossa kielletään paikkojen heikentäminen ja hävittäminen.
Lisäksi metsäinen kosteikkoalue on uhanalaisen valkoselkätikan monivuotinen ruokailualue, missä laji myös pesii (FT Tapio Solosen tiedonanto Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle toukokuussa 2022). Tarkempaa tietoja asiasta saanee tarvittaessa Luonnontieteellisestä keskusmuseosta tai BirdLife:sta.
Teetetyssä luontoselvityksessä todetaan, että mikäli hulevesistä valuu paljon ravinteita, ympäristömyrkkyjä tai sedimenttiä viitasammakon käyttämään vesistöön, voi se heikentää viitasammakon kudun tai nuijapäiden menestymistä. Helsyn maastokäynnin aikana selvisi, että pari vuotta sitten tehty Helenin huoltotunnelin ajoväylän laajennus kaasuputkityömaan vuoksi on heikentänyt luontoympäristöä merkittävästi kaava-alueella. Aivan luhdan läheisyyteen on tuotu huomattavan paljon kivilouhetta sekä kivituhkaa, ja rakentamisen seurauksena luhdan pinta-ala on pienentynyt. Maanmuokkaus ei ole voinut olla heikentämättä veden laatua myös lammikkoalueella.
Kaavaehdotuksen selostuksen mukaan tulevaisuudessa lumenkaatopaikan ja maankäsittelyalueen vesiä kootaan ja suodatetaan ennen vesistöön päästämistä. Jatkossa vesistön laatua onkin syytä tarkkailla pitkäaikaisesti ja säännöllisesti sekä tehdä tarvittaessa muutoksia teknisen huollon alueelle suunniteltuihin vesiainesten puhdistusmenetelmiin.
Suunnitellun uuden ja laajennettavan yhdyskuntateknisen huollon alueen rajaus on Rambollin laatiman viitesuunnitelman mukaan sovitettu luontoselvityksessä osoitetun viitasammakon kutualueen ulkopuolelle, mutta välittömästi sen läheisyyteen ja sitä sivuten. ET-alueen ja kutualueen väliin tulisi kuitenkin jättää kunnollinen suojaava luontovyöhyke, joten rajaus vaatii tältä osin edelleen korjausta.
Tulvametsikön ja lammen lisäksi runsaan viiden hehtaarin kokoinen Niinisaarentien metsä on tunnistettu luonnoltaan arvokkaaksi myös kaupungin itsensä toimesta. Luhtametsä on luontotietojärjestelmässä luokiteltu uhanalaisten luontotyyppien yhteydessä puutteellisesti tunnettuun luokkaan kuuluvana koko laajuudessaan (LTJ Kohdealue: 871/2018). Alueen hoitoluokka uudessa Vuosaaren yleisten alueiden suunnitelmassa on lähes koko alueella arvometsä (Niinisaarentien puistometsä C5), ja samalla metsän pääosa on jätetty viisaasti kokonaan hoitotarkastelun ulkopuolelle. Arvometsäksi arvioidun alueen koko on uudessa suunnitelmassa laajentunut merkittävästi verrattuna aiempaan vuosien 2008–2017 luonnonhoitosuunnitelmaan.
Luontoalue on huomioitu tarkentavin määräyksin asemakaavaehdotuksen kaavakartan selitysosiossa, mutta koska paikan luonnonsuojelulliset arvot ovat ilmeisiä, suojaviheralueen EV-kaavamerkintää tulisi täydentää myös itse kaavakartalla sl- tai luo-lisämerkinnällä.
Helsingissä 31.5.2022
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry