Mielipide itäisen bu­le­var­di­kau­pun­gin itäosan suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teis­ta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut nähtävillä olevaan itäisen bulevardikaupungin itäosan suunnitteluperiaatteiden luonnokseen. Olemme tehneet alueelle viime vuosina useita maastoretkiä, joilla on tutustuttu alueen luontoon ja kulttuuriympäristöihin. Keskitymme mielipi­teessämme luontoalueisiin, niitty- ja metsäverkostoon sekä luonnon monimuotoisuuteen.

Suunnittelualueen arvokkaimmat luontokohteet, joita ei tule rakentaa, ovat alueen arvoniityt ja niittyverkosto, joille osuu myös Suomessa poikkeuksellisen arvokas ja monilajinen myrkkypis­tiäisalue. Alueella on myös uhanalaisia luontotyyppejä sekä Mellunkylänpuro, jonka puroluonnon ja koko puron­varren kunnostusta sekä palauttamista monilajiseksi elinympäristöksi tulee jatkaa. Metsäverkos­toyhteys on jo nyt niin heiveröinen, että sitä on ainoastaan vahvistettava.

Suunnittelualue ja aikataulu

Elinympäristöjen säilyttäminen on monen asiantuntijan mielestä tärkein asia luonnon monimuo­toisuuden suojelussa. Siksi esitämme, että arvokkaita niittyjä ja perinneympäristöjä sisältä­vät Uussillanpuisto ja Linnavuorenpuisto rajataan kokonaisina suunnittelualueeseen. Perusteena on myös vuonna 2020 tehty pistiäiskartoitus, jossa kumpikin puisto on todettu kokonaisuudessaan hyvin arvokkaaksi myrkkypistiäiskohteeksi.

Suunnitteluperiaatteiden luonnos ennustaa kaavoituksen ja toteutuksen venyvän kauas tulevai­suuteen. Luonnon ja sen monimuotoisuuden säilymiseen alueella on kuitenkin vaikutettava jo nyt. Luontokartoituksia on jatkettava puuttuvilta osin ja estettävä luontoalueiden köyhtymis­tä ja häviämistä. Monimuotoisuutta tulee lisätä puistoihin, pihoille, kaduille ja erilaisiin väliti­loihin.

Suosittelemme suunnitteluperiaatteiden työryhmään ekologia, kuten muihinkin kaupunkisuun­nittelun hankkeisiin. Ekologi toisi suunnitteluun arvokasta tietoa ja ymmärrystä elinympäristöjä ja kokonaisia ekosysteemejä kohtaan.

Monia hyviä tavoitteita, mutta uhanalaiset hyönteiset on unohdettu

Kannatamme luonnoksen lähtökohtaa ottaa huomioon ja turvata luonnon monimuotoisuuden, luonnonsuojelun ja ekologisen verkoston sekä metsäverkoston kannalta tärkeät alueet. Näihin kuuluvat alueella esiintyvät uhanalaiset luontotyypit. Huomautamme kuitenkin, että tärkeitä luontoalueita on suunnittelualueella niin vähän, että painoarvoa pitäisi olla myös luontoarvoja vähemmän sisältävillä alueilla.

Hyönteistutkija Juho Paukkunen teki kaupungin ympäristökeskuksen tilaaman myrkkypistiäiskar­toituksen Uusillan- ja Linnavuorenpuistossa vuonna 2020 (ks. kartoitusraportti: https://pis­tiaistyoryhma.myspecies.info/sites/pistiaistyoryhma.myspecies.info/files/Myrkkypistiäiskartoitus%20Helsingissä%202020.pdf). Punaisen listan lajeja löytyi Linnavuorenpuistosta 3 ja yksilöitä 39, Uussillanpuistosta 4, yksilöitä 7.

Paukkunen huomauttaa raportissa, että uhanalaisten myrkkypistiäisten säilymisen takia olisi kar­toitettuja puistoja hoidettava siten, että koko niittyalue säilyy avoimena ja rakentamattomana. Esimerkiksi Linnavuorenpuistosta löytyi uhanalaisuudeltaan vaarantuneen pukinjuurimaamehiläi­sen esiintymä, joka on Suomen suurimpia. Puisto onkin tärkeä lajin suojelun kannalta.

Alueelle suunnitellun siirtolapuutarha-alueen toteutuminen olisi todennäköisesti tuhoisaa Linna­vuorenpuistossa eläville uhanalaisille hyönteislajeille. Paukkunen antaa raportissaan myös muita hoitosuosituksia. Maassa pesivät lajit tarvitsevat hiek­kapitoista maata, ja osa myrkkypistiäisistä on kolopesijöitä, jotka käyttävät kuolleissa puissa ole­via koloja ja onttoja kasvinvarsia pesäpaikkoinaan.

Lajistoltaan monilajisimmat hotspotit sijaitsevat aivan Itäväylän vieressä, sen kum­mallakin puolella. Valitettavasti niitä uhkaavat Itäväylän leventäminen ja uusi ali­kulkutunneli. Itäväylän pientareen niittyjen lajiston pelastamista tulee suunnitella kartoi­tuksen tekijän ja muiden hyönteisasiantuntijoiden kanssa, jos väylän levennys, alikulkutunneli ja mahdolliset muut rakennussuunnitelmat kaikista luon­toarvoista huolimatta aiotaan toteuttaa.

Siirtolapuutarha ei ole edennyt eikä tonttia ole varattu kenellekään, joten kaavaa voidaan vielä hyvin muuttaa ja luopua koko siirtolapuutarha-ajatuksesta. Tärkeän pölyttäjäniityn ja uhanalais­ten pölyttäjien tuhoaminen niistä riippuvaisen siirtolapuutarhan takia on ristiriitaista jakestämätöntä. Jos jotain on pakko rakentaa siirtolapuutarhan tilalle, pieni, luonnon monimuotoi­suuteen keskittyvä koulupuutarha voisi ehkä sopia niityn laidalle. Itä-Helsinkiin tarvittaisiin oma kou­lupuutarha.

Vuonna 2020 kaupunki on teettänyt myös perhos- ja ludekartoitukset samoissa kohteissa, mutta ne eivät ole olleet käytössämme. Niiden tulokset tulee joka tapauksessa huomioida suunnitelmissa. Lisäksi arvokkaat hyönteisalueet olisi tärkeä saada mukaan ja julkisiksi kaupungin luontotietojärjestelmään.

Kaupungilla on hyvät mahdollisuudet kunnostaa Mellunkylänpuron puroluontoa ja purovarren elinympäristöjä lajistoltaan monimuotoisiksi. Sellaisena se on myös arvokasta virkistysaluetta, kunhan eläinten ja muun lajiston suojapaikat ja muu rauha säilytetään. Mellunkylänpuron kunnostuk­sesta kirjoitimme äskettäin Länsimäentien asemakaavan muutoksesta antamassamme mielipi­teessä: https://staging.sll.fi/helsinki/2022/06/01/mielipide-länsimäentien-eteläosan-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta/

Monimuotoisuudeltaan köyhemmillä viheralueilla monimuotoisuutta on syytä lisätä muuttamalla nurmikoita niityiksi ja istuttamalla pölyttäjille tärkeitä puu- ja pensaslajeja. Myös lintujen ravin­nonsaanti sekä suoja- ja pesäpaikat on syytä huomioida pensas- ja puulajeissa.

Niityt, pölyttäjät ja luonnon monimuotoisuus alueen identiteettitekijöinä

Ehdotamme itäisen bulevardikaupungin identiteetin tekijöiksi niittyjä ja pölyttäjähyönteisiä, jotka ovat arvokkainta alueen luonnossa. Moni tuntee alueen jo nyt niiden takia.

Jos itäisen bulevardikaupungin itäosan nimikkoeläin valittaisiin, voisi se hyvin olla juuri erittäin vaarantunut pukinjuurimaamehiläinen, jonka suojelu Linnavuorenpuistossa on tärkeää. Nimikkokasviksi puolestaan ehdotamme niittyjen kuningatarta ruusuruohoa, joka kasvaa runsaa­na arvoniityillä.

Helsingissä 6.6.2022

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry