Mielipide Landbon suunnitteluperiaatteista ja asemakaavan muutoksesta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on perehtynyt nähtävillä olevaan aineistoon ja toteaa siitä mielipiteenään seuraavaa.
Alueen luontotiedoista
Nähtävillä olevista aineistoista sekä luontotietojärjestelmästä syntyy ilmeinen vaikutelma siitä, että hankealueen luontoalueilla ei ole toteutettu Sipoon kunnan tekemän asemakaavan hyväksymisen (1994) jälkeen mitään luontotyyppi- tai lajitason selvityksiä hankealueen eteläreunaan pieneltä osin yltänyttä vuoden 2017 lahokaviosammalselvitystä lukuun ottamatta.
Hankealueen metsäisillä lähivirkistysalueilla vaikuttaisi nähtävilläoloaineistoon sisältyvien kuvien ja lyhyiden mainintojen perusteella esiintyvän lahopuuta (mm. keloja), jotka ovat yksi metsien luontoarvojen keskeisiä osatekijöitä. Joissakin kallioalueiden kuvissa vilahtaa myös kallioketomaista kasvillisuutta. Esitämme vähintäänkin METSO-elinympäristöjen sekä mahdollisten uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien selvittämistä osana suunnitteluperiaatteiden lopputyöstöä vähintäänkin niiltä luontoalueilta, joille lisärakentamista kaavaillaan.
Yksityiskohtaisempia jalostusesityksiä
Edellä esitetystä, luontotietopohjan puutteisiin liittyvästä kritiikistä, huolimatta suunnitteluperiaatteet edustavat pääosin aitoa, vastuullista täydentämisrakentamista, joka ei, yhtä myöhemmin yksilöityä tapausta lukuun ottamatta, ohjaa uutta rakentamista ”ulospäin” Sipoonkorven valtakunnallisesti arvokkaalle metsämantereelle.
Landbon sisäisen viherrakenteen osalta suunnitteluperiaatteet eivät sen sijaan ole aivan yhtä onnistuneita. Muutamilla muutoksilla kouluarvosanan 8,5 arvoisesta suunnitelmaluonnoksesta saataisiin arvosanan 10 ansaitseva. Esitämme, että suunnitteluperiaatteiden jatkotyöstössä selvitetään vielä mahdollisuudet alla esitettyihin neljään muutokseen:
1) Landbontien ja Landbonkujan risteyksen kaakkoispuoliselle mäelle on ajallisesti vanhentuneessa asemakaavassa (1994) kaavoitettu rakentamatta jäänyt yleisten alueiden korttelialue (Y). Suunnitteluperiaatteissa mäen rakentamisoptio on haluttu säilyttää. Esitämme, että suunnitteluperiaatteiden jatkotyöstössä muutetaan tämä Sipoonkorven metsämantereeseen saumatta kuuluva metsäinen mäki lähivirkistysalueeksi. Vähintäänkin tulee varmistaa riittävien luontoselvitysten kautta se, että alueella ei ole olennaisia luontotyyppeihin tai lajistoon liittyviä erityisarvoja. Pelkkä yhden lajin eli tässä tapauksessa lahokaviosammalen yleisyyteen liittyvä vastineen kuittaus ei tätä puuttuvien luontotietojen ongelmaa ratkaise.
2) Landbon keskiosan halki (Riihikalliontien itäpuolella) kulkee ihmisille ja todennäköisesti myös luonnolle paikallisesti merkittävä metsäinen viheryhteys, joka yhdistyy etelässä ja pohjoisessa Sipoonkorven metsämantereen yhtenäisiin metsiin. Isonniityntien pohjois- ja eteläpuolella esitetyt uudet asuintontit käytännössä katkaisevat yhteyden. Suunnitteluperiaatteiden lopputyöstössä on syytä lisätä alueella säilyvän lähivirkistysalueen määrää, jotta edes jonkin tason yhteys säilyy.
3) Hankealueen itäosassa on säilynyt Landbontien ja Isonniityntien välissä (Landbonpolun
ja Miilumäenpolun itäpuolella) paikallisesti merkittävän kokoinen metsäinen lähivirkistysalue. Tällä hetkellä metsä on vielä hyvin kytkeytynyt etelässä Sipoonkorven yhtenäisempiin metsiin. Landbontien pohjoispuolelle esitetty rakentaminen heikentää metsäalueen kytkeytymistä Sipoonkorpeen olennaisesti sekä tekee siitä vaikeammin lähestyttävän metsän muuttuessa yleisestä viheralueesta talojen takametsäksi. Vähintäänkin itäosan rakentamiskaavailuista on syytä luopua.
4) Karhunevantien ja Landbontien risteyksen koillispuolelle esitettävä uusi asuintontti katkaisee ja tukkii itälänsisuuntaisen paikallisen viheryhteyden Sipoonkorven sekä Karhunevantien itäpuolisen lähivirkistysalueen välillä. Esitämme asuintonttioption poistamista.
Helsingissä 6.6.2022
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry