Inkoon – Siuntion Ympäristöyhdistys järjestää kaikille avoimia luontoretkiä, joiden tarkoituksena on tutustua lähiympäristömme arvokkaisiin, mielenkiintoisiin, jännittäviin, uhanalaisiin, suojeltuihin, kauniisiin, luonnontilaisiin, eliörikkaisiin ja erilaisiin kohteisiin. Kaikki retket ovat ns. perheretkiä. Reitit ovat melko helppokulkuisia riippuen kohteesta. Otathan sääolosuhteet huomioon. Omat eväät on hyvä ottaa mukaan sillä pysähdymme aina pienelle tauolle noin puolivälissä retkeä. Oppaat ovat ammattitaitoisia, oman alansa asiantuntijoita, joten voit kysyä heiltä kohteesta lisätietoja.
Lisäksi järjestämme avoimia yleisöluentoja ja seminaareja ajankohtaisista luontoon ja ympäristönsuojeluun liittyvistä aiheista. Tervetuloa tapahtumiimme!
2020 tapahtumia / evenemang 2020
Katso etusivun kalenteri (”tapahtumat”)
2018 tapahtumia / evenemang 2018
Sieniretki Inkoon Fagervikiin 7.10.2018
Lähde sieniretkelle sunnuntaina 7.10.2018 klo 14 – 16.30!
Kokoontuminen Inkoon kirkon parkkipaikalla klo 14.00, mistä jatkamme kimppakyydein Fagervikiin – paluu klo 16.30. Oppaina toimivat biologit Jaana Tikkanen ja Maria von Cräutlein.
Tutustutaan syötävien sienten ohella myös värjäyssieniin ja syötävien sienten näköislajeihin. Opetellaan määrittämään ja käsittelemään sienet oikein jo maastossa. Biologimme antavat myös ohjeita, kuinka käsitellään eri sienilajeja ruoaksi. Vaikka tattien ja mustatorvisienten aika on ohi, syötävistä sienistä ainakin suppilovahveroita löytynee.
Jokamiehenoikeudet
Sienten kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnollisesti jokamiehenoikeuksilla on sääntönsä, mitä voi ja mitä ei saa tehdä. Luontoa, esim. eläviä puita ei saa vahingoittaa. Mutta mitä sitten saa tehdä metsässä? Voit tutustua jokamiehenoikeuksiin verkossa, http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet(16989).
Vielä sunnuntaina voit kirjata metsäkäyntisi kahdelta kuluneelta viikolta Mennään metsään -laskuriin osoitteessa https://yle.fi/aihe/mennaan-metsaan . Näin käytämme ja suojelemme jokamiehenoikeuksia. Tavoitteena on viedä ne Unescon maailmanperintölistalle. Metsäkäyntien kirjaaminen on tärkeää, sillä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle pääsevät vain ne perinteet, joita kansalaiset aidosti käyttävät ja arvostavat.
Mukaan metsään kannattaa ottaa säänmukaiset, metsämaastoa kestävät varusteet ja kumisaappaat, kori sieniä varten, paperipussit eri lajeille ja sieniveitsi – ja eväät! Pidämme pienen evästauon metsässä sopivassa kohdin. Myös oma sienikirja on hyvä olla mukana.
Huom! Retki perutaan, jos sataa rankasti.
Lisätietoja antaa retken vetäjä, Maria von Cräutlein p. 040 – 765 4599
Tervetuloa mukaan!
Linturetki Kopparnäsiin 29.9.2018 seuraamaan lintujen syysmuuttoa
Linturetki lauantaina 29.9 Inkoon Kopparnäsiin. Kokoontuminen klo 7.30 lintutornin pysäköintipaikalla. Suosikaa kimppakyytejä, pysäköintitilaa ei ole kovin runsaasti. Tarkkailemme syysmuuttoa tornilla ja sen jälkeen jatketaan matkaa avomeren puoleisille rantakallioille. Säänmukainen vaatetus ja vähän evästä mukaan. Retken kesto on noin 3 tuntia. Lisätiedot: retken vetäjä Esa Aaltonen p. 0500 961887
Geologianpäivän retki Kopparnäsin rantakallioille 23.9.2018
Retken vetäjänä ja asiantuntijana Helsingin yliopiston luonnontieteiden yksikön yli-intendentti, geologi Arto Luttinen.
Kokoontuminen klo 10.00 ”kestikievarilla”
Kaksipäiväiset jättipalsamitalkoot Siuntion Sågarsforssilla 14.-15.7.
Tule poimimaan kukkia, nauttimaan ulkoilusta ja yhdessä tekemisestä!
Järjestämme taas jättipalsamitalkoot Sågarsforssin koskella (Myllykyläntie 160 viereinen vanha mylly) viikonlloppuna 14.-15-7. klo 10:30-15:00.
Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka vaarantaa alkuperäisen kasvuston ja eläimistön olemassaolon. Yksivuotisena kasvina se rannoille levitessään jättää ne syksyllä paljaiksi. Rannat altistuvat eroosiolle, jolloin maa-aines mm. pilaa kutusoraikot.
Jättipalsamin kitkeminen on helppoa ja se lähtee maasta juurineen pienellä nykäisyllä. Hanskat, saappaat tai jopa kahluusaappaat voivat kuitenkin joen ympäristössä olla tarpeen.
Talkoot järjestää Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys yhdessä Luonnonsuojeluliiton Uudenmaanpiirin Perinnemaisemyhdistyksen kanssa.
Tilaisuudessa on huikopalaa, minkä vuoksi toivotaan ennakkoilmoittautumista (kommenttina tähän tapahtumaan tai pia.virta@iki.fi / 040 756 32 41).
Osallistua voi myös vain yhtenä päivänä tai vaikka vaan osan päivästä.
Tervetuloa!
Jättebalsamintalko den 14.-15.7 vid Sågarsfors i Sjundeå
Vill du plocka blommor, njuta av utomhuslivet och göra någonting nyttigt?
Välkommen med på talko, för att bekämpa “trädgårdsrymlingen” jättebalsamin, veckoslutet 14-15.7 klockan 10:30 – 15:00 vid Sågarfors i Sjundeå (Kvarnbyvägen 160).
Jättebalsaminen är en invasiv art som är skadlig för Finland’s ursprungliga växter och djur. Den är ettårig och stränderna hotas av erosion då den lämnar marken bar. Erosionen gör till exempel att öringarnas lekbottnar, som består av grus, slammar igen.
Det är lätt at röja jättebalsaminer. Handskar, gummistövlar eller till och med vadarbyxor är bra att ha.
Vi har kaffeservering och hoppas därför anmälning (via kommentaring eller pia.virta@iki.fi / 040 756 32 41).
Du kan delta också bara en dag eller kortare tid!
Välkommen!
Kesäkuun 17. Luonnonkukkien päivä
Pohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään jälleen ympäri Suomen sunnuntaina 17.6.
Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys vie retkelle Västankvarniin ja siellä yhdelle Inkoon yksityisistä luonnonsuojelualueista.
Vuoden teemalaji on metsätähti (Trientális europaéa).
Metsätähti sopii mainiosti vuoden teemalajiksi, koska vietämme myös metsän teemavuotta.
Metsätähti kukkii Suomessa touko-heinäkuussa. Kulkiessasi metsässä näet, et vain yhden vaan kokonaisen metsätähtien maton metsän pohjalla. Seitsenterälehtiset tähdet tuikkivat tummanvihreän keskeltä kohti taivaan valoa.
Metsätähti on hento, 5–10 cm korkuinen ruusukelehtinen kasvi, jolla on helposti tunnistettava, valkoinen tähtimäinen kukka. Valkoisia ratasmaisia kukkia on tavallisesti yksi, ja ne sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Lehdet ovat lähes ruodittomia ja suikeita tai puikeita, yleensä ruskeanvihreitä. Metsätähti kasvaa monenlaisissa metsissä kuivista kangasmetsistä rämeille, mutta yleisimmin kosteahkoissa kangasmetsissä. Sitä tavataan myös metsäniityillä, pientareilla ja puurajan yläpuolella tunturikankailla.
Vain harvoin näkee kukissa pölyttäjiä, yksi näistä harvoista on Melanostoma mellinum -niminen kukkakärpänen. Metsätähti leviää tehokkaasti maarönsyjensä avulla, jotka ovat jopa 2–3 metrin mittaisia, ja muodostaa näin laajoja kasvustoja.
Erikoisen, seitsemän-terälehtisen kukkansa takia metsätähti on tunnettu Suomessa myös nimellä seitsentähti. Kasveilla seitsemän on erittäin harvinainen kukkalehtien määrä. Muita kansanomaisia nimiä metsätähdelle ovat aamutähti, tähtikukka ja päivänkämmen.
Kokoontuminen Kokoontuminen Västankvarnin koulun kohdalla, Västankvarnintie 399, klo 10.00.
Retki kestää n. 2-3 tuntia, on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Mukaan kelin mukaiset varusteet, mielellään kasvikirja ja lisäksi vähän evästä.
Aikaisesta keväästä huolimatta toivomme metsätähtien vielä tuikkivan!
Lisätietoja antaa Vappu Heikkinen puh. 050-5891015
Jättipalsamitalkoot Sågarforssilla 08.05.2018
Tervetuloa jättipalsamitalkoisiin Sågarsforssin koskelle tiistaina 08.05. klo 18-20. Ruiskutetaan palsamien sirkkalehtiä etikka-liuoksella ja nautitaan upeasta kevätsäästä ja kauniista joesta! Ota mukaan myös reppuruiskuja tai tyhjiä siivoussuihkepulloja.
Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka vaarantaa alkuperäisen kasvuston ja eläimistön olemassaolon. Yksivuotisena kasvina se rannoille levitessään jättää ne syksyllä paljaiksi. Rannat altistuvat eroosiolle, jolloin maa-aines mm. pilaa kutusoraikot.
Etikkaliuosta voi myös tehdä valmiiksi pulloon. Litran resepti: 1 litra etikkaa ja 1 tl astianpesuainetta (eli vaan pikkuisen). Aurinkoinen päivä paras hetki ja suoraan veteen ei saa ruiskia.
Hanskat ja kahluusaappaat voivat olla tarpeen suihkepullojen lisäksi. Myös suojalasit kannattaa olla varmuuden vuoksi, ettei etikkaa mene silmiin.
Talkoot järjestää Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys. Pientä purtavaa tarjolla!
Tarkempi osoite vanha mylly Myllykyläntie 160, Siuntio. Tiellä tehdään parhaillaan Carunan asennustöitä ja kannattaa ajaa varovasti.
Lisätietoa Pia Virta (pia.virta@iki.fi puh. 040-756 32 41).
Tervetuloa!
Jättipalsamitalkoot Sågarforssilla 08.05.2018
Tervetuloa jättipalsamitalkoisiin Sågarsforssin koskelle tiistaina 08.05. klo 18-20. Ruiskutetaan palsamien sirkkalehtiä etikka-liuoksella ja nautitaan upeasta kevätsäästä ja kauniista joesta! Ota mukaan myös reppuruiskuja tai tyhjiä siivoussuihkepulloja.
Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka vaarantaa alkuperäisen kasvuston ja eläimistön olemassaolon. Yksivuotisena kasvina se rannoille levitessään jättää ne syksyllä paljaiksi. Rannat altistuvat eroosiolle, jolloin maa-aines mm. pilaa kutusoraikot.
Etikkaliuosta voi myös tehdä valmiiksi pulloon. Litran resepti: 1 litra etikkaa ja 1 tl astianpesuainetta (eli vaan pikkuisen). Aurinkoinen päivä paras hetki ja suoraan veteen ei saa ruiskia.
Hanskat ja kahluusaappaat voivat olla tarpeen suihkepullojen lisäksi. Myös suojalasit kannattaa olla varmuuden vuoksi, ettei etikkaa mene silmiin.
Talkoot järjestää Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys. Pientä purtavaa tarjolla!
Tarkempi osoite vanha mylly Myllykyläntie 160, Siuntio. Tiellä tehdään parhaillaan Carunan asennustöitä ja kannattaa ajaa varovasti.
Lisätietoa Pia Virta (pia.virta@iki.fi puh. 040-756 32 41).
Tervetuloa!
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Huhtikuu 21. Linturetki Kopparnäs
Kokoontuminen klo 06.00 Kopparnäsin kievarin pihalla. Säänmukainen vaatetus, mukaan vähän evästä ja kiikarit, jos on. Retken vetäjänä Esa Aaltonen.
Maaliskuu 25. klo 13:00 Vuosikokous ja metsäteema
Jatkuva kasvatus – vaihtoehto avohakkuille
Toistaiseksi pääosaa Suomen talousmetsistä kasvatetaan tasaikäisinä käyttäen avohakkuuta ja uuden puuston istuttamista. Taimikkoa ja tulevaa metsää käsitellään tasoittavin harvennuksin, tavoitteena mahdollisimman tasakokoinen puusto. Lopulta riittävän järeyden saavuttanut puusto kaadetaan jälleen avohakkuulla ja korvataan uudella taimikolla. Kasvatustapa mukailee peltoviljelyä, jossa kasvusto kylvetään ja korjataan kokonaisuudessaan yhdellä kertaa.
Jatkuva kasvatuksen metsänhoito on vaihtoehto tavanomaiselle mallille. Siinä metsää hoidetaan jatkuvasti puustoisena ilman avohakkuita. Hakkuut tehdään yläharvennusperiaatteella eli korjaamalla myyntiin kypsiä suuria puita ja antamalla pienemmälle puustolle tilaa varttua uusiksi arvokkaiksi tukkipuiksi. Samalla metsä taimettuu luontaisesti aukkopaikkoihin ja suuremman puuston alle – metsä kasvaa ja uudistuu samanaikaisesti. Puuston tasaisuuden tavoittelun sijaan puiden kokovaihtelun annetaan kehittyä suureksi, jolloin samassa metsässä voi kasvaa erikokoisia puita taimista tukkipuihin (erirakenteinen/eri-ikäinen puusto).
Jatkuvalla kasvatus on taloudellista
Jatkuvalla kasvatuksella saavutetaan taloushyötyjä verrattuna tavanomaiseen kasvatustapaan. Käyttämälläyläharvennuksia metsänomistaja saa myytyä suuremman osan rungoista arvokkaina tukkipuina. Lisäksi yläharvennus mahdollistaa tulojen saamisen aikaisemmin ja ilmainen luontainen taimettuminen tuo merkittäviä säästöjä metsänuudistamiskuluissa. Eri metsänkasvatustapojen kannattavuutta vertailevassa tutkimuksessa tulokset puhuvatkin jatkuvan kasvatuksen taloudellisuuden puolesta.
Metsä säilyy metsänä
Taloudellisuuden lisäksi jatkuva kasvatus säilyttää luonto-, maisema-, ja virkistysarvot paremmin kuin tavanomainen malli. Metsien jatkuva peitteisyys, vaihtelevat hakkuutavat ja monipuoliset puustot luovat
hyvän pohjan luonnonmukaiselle metsänhoidolle, joka ylläpitää rikasta metsäluontoa eli luonnon monimuotoisuutta. Metsän säilyminen metsänä hyödyttää suuresti myös virkistyskäyttöä ja tutun metsämaiseman säilymisellä on merkittäviä vaikutuksia niin ihmisten elämänlaatuun kuin kiinteistöjen arvoon.
Ilmasto- ja vesistöystävällistä metsänhoitoa
Myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on tärkeää, että kaadettu puu ohjautuu mahdollisimman pitkä-ikäiseen käyttöön. Jatkuvassa kasvatuksessa suurempi osa tuotetusta puusta on tukkipuuta, josta valmistetut tuotteet muodostavat pitkäaikaisia hiilivarastoja. Tasaikäisten metsien kasvatus puolestaan tuottaa enemmän kuitupuuta, joista valmistettujen tuotteiden hiili palautuu nopeasti ilmakehään ilmastoa lämmittämään. Lisäksi jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä maanmuokkauksia, joiden tiedetään vähentävän maaperän hiilivarastoja.
Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen tuo merkittäviä hyötyjä myös vesistöjen näkökulmasta. Tavanomaisten avohakkuiden ja maanmuokkausten aiheuttamat ravinne- ja kiintoainespäästöt vältetään, kun metsää kasvatetaan jatkuvasti puustoisena.
Jatkuva kasvatus on helppo aloittaa
Jatkuvaan kasvatuksen siirtyminen tapahtuu toteuttamalla hakkuut yläharvennuksina ja säästämällä metsissä valmiina esiintyvät luontaiset taimet. Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi hakkuutavat tulee mukauttaa kunkin metsän osan lähtötilanteeseen. Näin hakkuussa saadaan korjattua oikeat puut myyntiin, tuottavin osa puustosta jää kasvamaan ja taimettuminen käynnistyy kohdissa, joissa uusille puille on tarvetta.
Jatkuvassa kasvatuksessa metsän kehitystä ohjataan lähinnä oikein toteutetuilla hakkuilla, mutta olemassa olevien taimikoiden harventaminen on usein perusteltua. Pidemmällä aikajänteellä hoitotyötarve vähenee kuitenkin olennaisesti, kun metsiä kasvatetaan jatkuvasti puustoisina. Hyvin suunnitellun ja oikein toteutetun hakkuun lopputuloksena on tuottava, luonnoltaan rikas ja samalla metsien muiden käyttöarvojen kannalta hyvä metsä.
Vuosikokous
Inkoon – Siuntion Ympäristöyhdistys Ry järjestää metsäteemaisen tapahtuman vuosikokouksensa yhteydessä 25.3.2018 klo 13:00 – 16:00.
Tapahtuman aloittaa klo 13:00 Jussi Saarinen Metsätietopalvelu Silmu Oy:stä kertomalla meille lisää jatkuvasta metsänkasvatuksesta. Inkoon – Siuntion Ympäristöyhdistys on Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin paikallisyhdistys. Uudenmaan piiri viettää vuonna 2018 metsävuotta järjestämällä esimerkiksi metsäaiheisia tapahtumia, luentoja ja tiedottamalla ekologisimmista tavoista hoitaa talousmetsiä.
Klo 14:00 Natur Och Miljön toiminnanjohtaja Bernt Nordman tulee kertomaan heidän toiminnastaan ja uudistuksistaan. Natur Och Miljö on yhdistyksen ruotsinkielinen kattojärjestö.
Varsinainen vuosikokous alkaa klo 15:00. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki toiminnasta kiinnostuneet.
Tapahtuma järjestetään Edvardsbergin nuorisoseurantalossa Siuntiossa osoitteessa Annilantie 26a. Tapahtumassa on kahvitarjoilu. Kysymykset Pia 040 756 32 41.
Tervetuloa!
Inkoon – Siuntion Ympäristöyhdistys Ry hallitus & Jussi Saarinen
Mars 25. klockan 13:00 Årsmötet med skog seminarum
Ingå – Sjundeå Miljöförening r.f arrangerar ett skogsseminarium i samband med sitt årsmöte den 25 mars 2018 klockan 13:00-16:00.
Kl. 13:00 berättar Jussi Saarinen från Metsätietopalvelu Silmu Oy om kontinuerligt skogsodling. Ingå – Sjundeå Miljöförening r.f. är lokalförening under Finlands Naturskyddsförbund Nylands avdelning. Under skogsåret 2018 kommer föreningarna i Nyland att organisera skogsrelaterade tillställningar och föreläsningar och informera om ekologiskt skogsbruk.
Kl. 14:00 kommer verksamhetsledare Bernt Nordman från Natur och Miljö att informera om organisationens aktiviteter och reformer. Natur och Miljö är Ingå -Sjundeå miljöförenings svenska paraplyorganisation.
Årsmötet börjar kl 15.00. Alla intresserade är välkomna.
Evenemanget ordnas i Edvardsberg ungdomsföreningslokal i Sjundeå Andbyvägen 26a. -Kaffeservering – .Mer information Pia 040 756 32 41.
Välkommen!
Ingå – Sjundeå Miljöförening r.f. Styrelsen
