Keski-Suomi on soiden ja niiden luonnonhiilivarastojen tuhoamisen keskus maailmassa. Maakunnassa ilmasto on lämmennyt jo noin 2-3 astetta (Ilmatieteen laitos 2018), noin kaksinkertaisesti maapallon lämpötilan keskimääräiseen nousuun verrattuna.
Äänekosken sellutehdas ja Kuopion tuleva sellutehdas pienentävät metsien hiilinielua yhteensä jopa 10-22 miljoonalla hiilidioksiditonnilla (CO2-ekv) vuosittain.(6.12.2018).
Olemme vedonneet kannanotoin mm. julkisuuteen, oikeuslaitokselle, ja Keski-Suomen liitolle ilmaston suojelun puolesta jo toistasataa kertaa vuosituhannen alusta lähtien. Kaikki kannanotot ovat heti olleet nähtävissä myös nettisivuillamme. Näihin kannanottoihimme tästä .
METSÄTALOUS on aiheuttanut hakkuiden kasvattamisella vuodesta 2008 maakunnassa tilanteen, jossa hiilinielun pieneneminen metsissä on vuonna 2018 jo noin 10 tonnia vuodessa jokaista maakunnan asukasta kohti laskettuna. (Hakkuiden lisäys maakunnassa jo noin 3 milj. m3/v, mikä vastaa noin 3 milj. tonnia hiilidioksidipäästöä/v). Olemme varoittaneet tällaisesta kehityksestä jo vuosituhannen toisen vuosikymmenen alulta lähtien.
Puuston tilavuus ja samalla puuston hiilivarasto on Suomessa vasta viidentenä EU-maista, vaikka metsäpinta-ala Suomessa on toiseksi korkein. Esimerkiksi noin Suomen kokoisessa Saksassa puuston hiilivarasto on yli puolet suurempi kuin Suomessa.
Tämä johtuu hehtaarikohtaisen hiilivaraston pienuudesta Suomessa: se on Euroopan 43 maasta 10. heikoin (Luonnonvarakeskus). Esimerkiksi Romaniassa, Slovakiassa ja Saksassa puuston keskitilavuus hehtaarilla metsämaata on kolminkertainen Suomeen verrattuna.
Metsienhävitys: Suomessa ja Keski-Suomessa metsien pinta-alaa pienennetään noin puolet enemmän henkeä kohti kuin maapallolla keskimäärin. Kun metsien pinta-alaa Suomessa pienennetään noin 100-150 km2 vuodessa, Saksassa pinta-alaa kasvatetaan noin 500 km2 vuosittain.
Metsienhävitysala on Suomessa ja Keski-Suomessa noin puolet suurempaa henkeä kohti kuin keskimäärin muualla maapallolla (Suomessa 100 -150 km2/v, maailmassa Suomen asukaslukuuun suhteutettuna keskimäärin noin 70 km2/v).
Turvalliseen energiaan
TURPEENPOLTTO aiheutti Keski-Suomen maakunnassa noin yhtä paljon ilmastopäästöjä vuonna 2018 kuin fossiilinen tieliikenne -kumpikin noin 0,7 milj. tonnia CO2-ekv: kumpikin noin 2,5 tonnia jokaista keskisuomalaista kohden laskettuna. Jyväskylässä turpeenpoltto aiheutti em. päästöjä keskimäärin noin 3 tonnia asukasta kohti, ja muualla Keski-Suomessa noin tonnin asukasta kohti. Turpeenpolton lopettaminen etenkin Jyväskylässä onkin nopein keino vähentää keskisuomalaisten ilmastopäästöjä. Olemme vaatineet turpeenpolton lopettamista näkyvästi ja toistuvasti myös ilmastonsuojeluperustein jo 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien.
Ihminen nousi lajinkehityksessään kahdelle jalalle säästääkseen energiaa. Mutta Keski-Suomen maakunnassa sähkönkulutus on Suomen huippua henkeä kohti laskettuna. Pelkästään UPM:n Jämsän tehtaat kuluttivat ennen Kaipolan tehtaiden alasajoa 3,8 prosenttia Suomen sähköstä, mikä vastasi valtaosaa Helsingin kulutuksesta.
Kaukolämpö on hyvä, kun sitä EI tuoteta fossiilisilla polttoaineilla eikä fossiilisen kaltaisella turpeella: tällöin kaukolämpö on ilmastonmuuttamisen kiihdyttämiseen pakottamista. Toisaalta turvevoimala ei tuottaisi turvesähköä ellei sitä ostettaisi. Maakunta ja etenkään Jyväskylän kaukolämpö ei olekaan vähäinen ilmastonmuutoksen lisääjä.
Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilenkin polton päästöjä suuremmat tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna.Kansainvälisten määrittelyjen mukaan turve ei ole bioenergiaa (YK, EU, kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC). Turpeenkaivun jatkosuunnitelmista tulisi vihdoinkin luopua etenkin ilmastonmuutossyistä.
Keljonlahden voimala
Jyväskylään valmistui vuonna 2010 maailman suurin, surullisenkuuluisin ja ryvettynein turvevoimalakattila; laitos on vielä kaukana kaupunginvaltuuston päättämästä puunpolttotavoitteesta, ja aloitti vuoden 2013 lopulla hiilenkin käytön -joskin hiilen käyttö oli jo vuonna 2017 suhteellisen vähäistä.
Neovan (ent. Vapo) pääkonttori on Jyväskylässä. Turveteollisuuden väitteissä ei toisinaan ole ollut totuutta mukana siteeksikään. Silti jopa Turveteollisuusliiton jäsentiedotetta on käytetty harhaanjohtavasti Keski-Suomen maakuntakaavatyöskentelyssä (kts. Suomen Luonto 6/2008, s. 14). Ja toisin kuin turveteollisuus on antanut ymmärtää, maakunnan alkuperäisistä soista on suojeltu vain reilu prosentti, siis vain kymmenes osa siitä mitä Suomessa keskimäärin. Rahkasammal on todellinen turpeentuottaja -ei Vapo.
Huijaus? Keski-Suomen liitto haluaa laskea turpeenpolton mukaan biotalouteen. Esimerkiksi päästökaupassa turve lasketaan aivan oikein fossiiliseksi polttoaineeksi. Kaikkiin turpeenpolttolaitoksiin on olemassa vähemmän haitallisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavalausuntoomme 2016 .
Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on muistuttanut ja valittanut kymmenistä turpeenkaivuuhankkeista vuodesta 2007
Viimeisiä suojelemattomia soita suunnitellaan kaivettavaksi maakunnassa. Olemme muistuttaneet tai valittaneet 43:stä eli valtaosasta uusille alueille kohdistuneista soidenkaivuualue-hakemuksista (lisäksi paikallisyhdistyksemme ovat muistuttaneet yli kymmenestä hakemuksesta). Yhdeksässä kohteessa piiri on ollut ainoa valittaja tai yhdistysvalittaja. Kohteista 70 % oli Vapon. Lisäksi olemme valittaneet kymmenkunnasta turpeenkaivajien hakemuksesta vesittää ympäristölupaehtoja.
Vuodesta 2007 alkaen olemme noin sadassa muistutuksessa, valituksessa tai muussa kannanotossa painottaneet turpeenkaivuun suuria ilmastonmuuttamisvaikutuksia, ja vaatineet turpeenpolton lopettamista myös ilmastosyin.
Hankkeen ajajan luontoselvitys oli ensimmäisessä hakemuksessa 45 prosentissa tapauksista puutteellinen, virheellinen tai sitä ei ole ollut lainkaan. 40:ssä prosentissa piirin käsittelemistä kohteista oli mukana luonnontilaista aluetta. Hakemusalueista 53 % sijaitsi ekologisesti arvokkaalla suuralueella ja/tai ekologisesti arvokkailla pienemmillä vyöhykkeillä. Pelkästään näiden 43 turvehankkeen kattamalla alalla turvetalouden ilmastoa muuttava hiilidioksidipäästötavoite oli yli 10 miljoonaa tonnia.
Turpeenkaivajat eivät ole pyrkineet haittojen minimoimiseen: kaivuusuunnitelmakohteista 20 (48 %) onkin säästynyt kokonaan kaivuulta, lisäksi kaivajien ympäristölupien heikentämistavoitekohteista on neljässä kaivuu lopetettu kesken kaivuun. Lisäksi 14-15 tapauksessa kaivuualaa on supistettu. Hakemuspinta-aloista on saatu pelastettua yhteensä reilut puolet, reilut noin 18 km2. Yhdistysten, yksityisten ja viranomaisten muistutuksilla, lausunnoilla ja valituksilla on siis ollut erittäin suuri merkitys päätösten saattamisessa lain mukaisiksi.
Kaiken kaikkiaan edellä mainittujen arvojen ohittaminen osoittaa piittaamattomuutta maakunnan arvokkaimpien soiden luontoarvoista tilanteessa, jossa Vapo Oy väittää kampanjoinnissaan soita olevan ylenpalttisesti turveteollisuuden käytettäväksi.
Soiden LUMO: Suo on paksuna paras.
Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi vaatiikin turpeen polttamisen lopettamista ilmastonmuutos-, vesiensuojelu- ja huoltovarmuussyistä, sekä vielä jäljellä olevan arvokkaan suoluonnon säästämiseksi. Etelä-Suomen suoluontotyypeistä 3/4 on uhanalaisia, Keski-Suomessa ehkä sitäkin suurempi osuus. Etelä-Suomen 62 suoluontotyypistä vain 2 (10 % Etelä-Suomen suoalasta) on arvioitu säilyviksi melko hyvin, varsinaisesti uhanalaisia on 48. Suot ovat Suomen kansallisaarre, turpeenpoltto taas kallis ja saastuttava energiamuoto.
Soiden suojelu ja ennallistaminen ovat kustannustehokkaimpia ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja. Turpeen hiilivarasto Suomessa on viidenkymmenen vuoden aikana pienentynyt jo vähintään 73 miljoonalla tonnilla.
Rehevöittävät valumat lisäävät myös vesistöjen hiilipäästöjä ilmaan (hiilidioksidi ja metaani). Suomessa järvisedimenttien hiilivarasto (650 milj t C) on kolmanneksi suurin luonnon hiilivarasto soiden (6 000 milj. t C) ja metsien jälkeen (puusto 800 milj t C, kivennäismaa 1 300 milj t C). Ilmakehässä Suomen yläpuolella on noin 500 milj t C. Suomen järvien vuotuisiksi hiilipäästöiksi on arvioitu noin 1, 4 milj t C (Ympäristö ja terveys -lehti 5:2010).
Ei turvetta eikä kivihiiltä!
Turpeella tuotettiin vuonna 2020 noin 4-5 prosenttia Suomen energiasta , mutta se aiheutti yli 10 prosenttia Suomen fossiilisiksi katsottavista ilmastopäästöistä. Turpeenpoltto lämmittää ilmakehää lähes 200-kertaisesti verrattuna poltosta saatuun energiamäärään.
Sosiaaliturvaa tarvitaan, muttei sosiaaliturvetta. Tuulivoimalla voitaisiin maakunnassa tuottaa energiaa enemmän kuin turpeella pienellä murto-osalla turpeenpolton haitoista ja kuumentamatta ilmastoa.
Keskisuomalaiset kuumensivat ilmastoa jo pelkästään turpeenpoltolla keskimäärin noin 2,5 tonnilla hiilidioksidia (ekv.) jokaista kohti vuonna 2018. Tämä vastaa lähes 2 kg naudanlihan syöntiä PÄIVITTÄIN, tai noin 20 lentoa Berliiniin, tai keskisuomalaisten keskimääräistä moottoriliikenteessä aiheuttamaa ilmastokaasukuormaa vauvasta vaariin. Itse voit torjua ilmastonmuutosta paitsi mm. energiansäästöllä (etenkin fossiilisten polttoaineiden osalta,) myös kieltäytymällä turvelämmöstä ja -sähköstä, vaihtamalla ilmastonmuutos- ja uraanivapaaseen Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaan ekosähköön jota käyttää jo lähes sata tuhatta suomalaista, ja viettämällä vähintään yhden lihattoman päivän viikossa.
Jo lähes viidennes suomalaisista on siirtynyt ekoenergian käyttöön.
- Äänekosken ja Kuopion sellutehtaat pienentävät metsien hiilinielua yhteensä jopa 10-22 miljoonalla hiilidioksiditonnilla (CO2-ekv) vuosittain.(6.12.2018).
- Esimerkkejä uhatuista soista Keski-Suomessa.
- Äänekosken sellutehdas täystuotantoon elokuussa 2018. Tehtaan vaikutuksia (diasarja).
- Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen kanta turpeennostoon Keski-Suomessa (tiivistelmä 22.8.2011).
Linkkejä suo-, ilmasto- ja energia-asioita koskeviin valituksiimme ja kannanottoihimme löydät alempaa tältä sivulta.
Välittääkö ehdokkaasi ydinturvallisuudesta ja ydinjätteistä?
Ydinvoiman osuus maailman kaupallisen primaarienergian tuotannossa on enää noin 5 %. Maailman sähköntuotannosta ydinvoiman osuus on laskenut jo vuodesta 1996. Tuulivoiman, biomassan, jätteen hyötykäytön ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti ylitti ydinvoimakapasiteetin jo ennen Fukushiman yhä jatkuvaa ydinkatastrofia. Kriisialue Fukushimassa on yhä epävakaassa tilassa: radioaktiivinen vuoto jatkuu ja puhdistustyöt kestävät todennäköisesti yli 40 vuotta. Puhdistustyön kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 175 mrd euroa vuonna 2016 -kustannusarvio on kaksinkertaistunut, ja voi vielä moninkertaistua. Japanin 54 ydinreaktorista vain neljä on käynnistetty maaliskuuhun 2021 mennessä, 10 vuotta katastrofin jälkeen, jossa kolmen ydinreaktorin sulaneet ytimet jäivät muhimaan jonnekin voimalarakennusten alle.
Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole aloitettu missään maapallolla, osoituksena ydinvoiman lukemattomista jättimäisistä ongelmista. Suomeen suunniteltiin ydinvoimalaa jossa venäläinen ydinaseisiin liittyvä yhtiö oli osakas ja jonka sähköä olisi tuotettu myös Venäjälle. Fennovoiman voimalahankkeen Pyhäjoelle myötä ydinjätteen hautausmahdollisuus Äänekosken Kivettyyn nousi jälleen haudastaan, joskin epätodennäköisenä. Olkiluoto III ei ole vieläkään valmistunut – sen piti valmistua vuonna 2009, ja laitoksen hinta on noussut noin kolminkertaiseksi, maailman kalleimmaksi sanotuksi rakennukseksi.
- Arvioomme maakunnan eduskuntavaaliehdokkaiden 2011 vastauksista luonnonsuojelua, ympäristönsuojelua ja ydinvoimaa koskeviin kysymyksiin ennen Japanin Fukushiman ydinvoimakatastrofin alkua.
- Ydinvoiman lisärakentamista 8.3.2011 kannattaneet eduskuntavaaliehdokkaat Keski-Suomessa kolme päivää ennen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuutta Japanissa.
- Vakavimmat ydinvoimalaonnettomuudet (ei-sotilaalliset) maailmassa (ennen v. 2019).
- Vaarunvuorelle Keski-Suomen Korpilahdella suunniteltiin Pohjois-Euroopan ensimmäistä, jättimäistä pumppuvoimalaa etenkin ydinvoiman säätöavuksi ja varavoimanlähteeksi. Laajasta uskottelusta huolimatta laitosta ei koskaan tarvittu muuallakaan Pohjoismaissa. Ulkoisille Vaarun-sivuille .
Erilaiset vaalit ovat eräs lukemattomista tavoista vaikuttaa luonnon puolesta. Älä äänestä Pöllöä päättämään. Väri kuin väri – valitse kaikissa vaaleissa luontoystävällinen ehdokas.
Piirin tekemät suojeluesitykset myös soista löydät vasemman yläkulman valikon kohdasta suojeluesitykset.
Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on tehnyt yli sata muistutusta, valitusta ja kannanottoa energia-, ilmasto- ja soidensuojeluasioissa vuodesta 2000. Näihin kannanottoihimme tästä .
