Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri

Keski-Suomi
Navigaatio päälle/pois

Metsät ovat Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen painopistealuetta

Vanhojen metsien suojelu on tehokasta ilmastopolitiikkaa. Keski-Suomen maakunnan metsien eliölajien suojelu ei ole suotuisalla tasolla, vaan heikkenee edelleen, kuten koko Suomessa. Maakunnan metsien eliölajeista ainakin 18 on Suomessa äärimmäisen uhanalaisia, ja 33 Suomessa erittäin uhanalaisia (2017). Ainakin 7 metsien lajia on hävinnyt maakunnasta. Maakunnassa on noin 10 % Suomen puuvaroista 1,4 miljoonan hehtaarin alalla (80 % maakunnan maa-alasta), mutta vain noin 2 % metsistä on osoitettu lakisääteiseen suojeluun.

Maakunnan vanhat metsät vähenevät entisestään. Metsäelinympäristöissä elää uhanalaisista lajeista Suomessa enemmän kuin missään muissa elinympäristöissä, noin kolmannes uhanalaisista. Metsien käsittely on ensisijainen syy uhanalaistumiseen peräti 733 lajilla, ja yksi syy uhanalaistumiseen 1 420 lajilla (Punainen lista 2019).

Palokanto Vaarunvuorella. Kuva Juhani Paavola

Metsätalous on tärkein eläin- ja kasvilajien uhanalaisuuden syy

Suomen metsistä on istutettuja plantaasimetsiä 5,9 milj. hehtaaria (2010, FAO), joka on noin 27 % Suomen metsistä. Metsäluontotyypeistä Etelä-Suomessa 3/4 on uhanalaisia, Keski-Suomessa ehkä vielä useampi. Maakunnan aikaisemmasta suoalasta jo noin 6/7 on ojitettu metsämaan luokkaan. Metsätalous aiheuttaa esimerkiksi noin 7 -8 % Suur-Päijänteen alueen rehevöittävästä, mm. sinilevälauttoja aiheuttavasta kuormituksesta vesistöön (ihmistoiminnan alueellisesta osuudesta).

Metsätalous tuhoaa luonnon monimuotoisuutta myös kesähakkuilla. Lintujen pesinnän tahallinen häiritseminen on Suomessa kielletty luonnonsuojelulaissa. Kiellon taustalla on EU:n lintudirektiivi. Silti esimerkiksi vuonna 2017 kaikista puutavaralajeista noin neljäsosa tuli hakkuista, jotka tehtiin lintujen kannalta tärkeimpänä pesimis­aikana ­huhtikuun lopusta heinäkuun alkuun. On arvioitu, että kesähakkuissa tuhoutuu Suomessa vuosittain noin 40 000 lintujen pesintää (BirdLife). Kesähakkuut ovat yleistyneet vasta viime vuosikymmeninä, vuoden 1970 jälkeen.

Joillakin Suomen alueilla 10 % metsiensuojeluasteeseen on jo päästy, ja toisaalla siihen pyritään. Silti Suomen metsälajien uhanalaistumista on saatu vain hidastumaan (Suomen metsät 2007 -raportti, MMM heinäkuu 2007). Keski-Suomen metsäluonnon tila  ei ole parempi. Suomen metsien eliölajistosta noin neljännes, lähes 4 000 lajia, on suoraan tai välillisesti riippuvaisia lahopuusta (Metsähallituksen vuosikertomus 2018), kuten valkoselkätikka. Hakkuumäärien nostaminen edelleen on vakava ekologinen riski nykyisillä talousmetsien käsittelykeinoilla.

Puuta kaatuu ennätysmääriä Keski-Suomessa. Juhani Paavola

Maakunnan metsät ovat muutakin kuin pelkkää puuta -onko Keski-Suomen metsät jo käännetty ilmaston kuumentajiksi?

Keski-Suomen metsäluontoa näyttää uhkaavan suurin mullistus sitten ojitusboomin.  Metsätalous on aiheuttanut jo pelkästään mm. turvemaiden -alun perin soiden- ojitusten seurauksena paitsi luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja suuret päästöt vesiin, myös merkittävän osuuden maakunnan ja Suomen hiilivelasta, ilmastonmuuttamisvelasta. Maakunnan metsätalouden ennätyshakkuutavoitteet uhkaavat vakavasti lisätä metsien eliölajiston uhanalaistumista, lisätä merkittävästi päästöjä vesistöihin ja pienentää metsien hiilensitomiskykyä ilmastonmuutosta kiihdyttäen. On jopa todennäköistä, että maakunnan metsät käännetään hiilinielusta hiilen päästäjiksi   – juuri ilmastonmuuttamisen kannalta kriittisinä lähivuosikymmeninä.

Puun käyttö Keski-Suomessa lisääntyi noin miljoonalla kiintokuutiometrillä (k-m3) vuodesta 2016 verrattuna vuoteen 2017, vaikka Äänekosken sellutehdaslaajennos ei vielä toiminut täysteholla. Keski-Suomen aluemetsäohjelman seurannan mukaan maakunnassa hakatusta puusta kaatui kuitupuuksi etenkin selluteollisuuteen vuonna 2017 luokkaa 50 %. Seurannasta ei selviä, kuljetettiinko osa kuitupuusta muihin maakuntiin. Luku on sama koko Suomessakin. Maakunnassa puun kokonaispoistuma on jo vuosia käytännössä saavuttanut aluemetsäohjelmassa ilmaistun puun kasvun.

Harhaanjohtavasti ’kestäväksi’ toimiaan väittävä metsätalous aiheuttaa puun hiilen nopeasti ilmakehään päästävän kertakäytön kasvamisen ennätyslukemiin. Suomen metsissä suunnitellut hakkuiden lisäykset pienentävät metsien kokonaishiilitasetta määrällä, joka vastaa jopa moottoriliikenteen hiilipäästöjä Suomessa. Keski-Suomessa kielteinen vaikutus on suhteellisesti paljon suurempi.
70 prosenttia suomalaisista ja 56 prosenttia metsänomistajista vastustaa avohakkuita (Helsingin yliopiston metsäekologian laitos 2009). Esimerkiksi Saksassa ja Sloveniassa avohakkuut on kielletty.

Sellutehtaiden vaikutuksista

 

  • Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen tavoitteena on metsäohjelmamme (2004) mukaisesti, että metsäluonnon monimuotoisuutta ei tule ainoastaan säilyttää nykyisellä tasolla, vaan lajiston monimuotoisuutta tulee myös lisätä. Keski-Suomen metsistä noin 10 %  tulee kaikilla luontotyypeillä olla suojeltuna vuoteen 2020 mennessä, painottuen valtion, muiden yhteisöjen ja yritysten metsiin.
  • Esimerkkejä puroonhakkuista maakunnassamme.
  • Metsien eliölajit yhä ahtaammalla. Selvitykseen Suomessa erittäin tai äärimmäisen uhanalaisista eliölajeista maakunnassa 2017 Lajiensuojelusivulta.
  • Suojeluesityksemme ovat koottuna sivulla Suojeluesitykset.

 

Alla eräitä yksittäisiä Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen metsiensuojelutoimia.

Kansanedustajalla virheellisiä lukuja puun käytöstä Suomessa (15.10.2018)

Suojeluesitys Metsähallitukselle 3 alueesta: Ilmoniemi (Keuruu), Haapapaununkangas (Kinnula) ja Mustalammi (Kuhmoinen), yhteensä noin 32 ha (9.2.2018).

Maakunnan metsät ovat muutakin kuin pelkkää puuta -käännetäänkö Keski-Suomen metsät ilmaston kuumentajiksi?

 Metsätalous tekee rahaa ilmastonmuutoksella (26.10.2017).

Näitä ennen Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on tehnyt  metsäasioissa yhteensä noin 60 kannanottoa, suojeluesitystä yms.  vuodesta 2000.

Muihin metsäkannanottoihimme.

Suojeluesityksiimme

Takaisin Luonto ja ympäristö -pääsivullemme

Luonto ja ympäristö

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi toimii yhteistyössä muiden muassa lukuisten luonto- ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Aloitteistamme…

Lue lisää

Energia ja ilmastonmuutos, soidensuojelu

Keski-Suomi on soiden ja niiden luonnonhiilivarastojen tuhoamisen keskus maailmassa. Maakunnassa ilmasto on lämmennyt jo noin 2-3 astetta (Ilmatieteen…

Lue lisää

Vesiensuojelu

Vesien lumo Vesien merkitys ihmislajin elämässä on sadevedestä lähtien myös Keski-Suomessa arkitajuntaa suurempi  -keskeinen, jättäen…

Lue lisää

Lajiensuojelu

Eliölajien lumo Luonnonsuojelupiirimme ja paikallisyhdistystemme aktiivit ovat toimineet muiden muassa liito-oravan, valkoselkätikan, suden…

Lue lisää

Ekologisesti arvokkaiden vyöhykkeiden suojelu

Ekologisesti arvokkaat vyöhykkeet ja ekologiset suuralueet Keski-Suomen maakunnassa Valtakunnallisten ohjeiden mukaan alueiden käytössä…

Lue lisää

Kulutus ja jätteet / kierrätys

Ympäristöongelmia aiheutuu niin luonnonvarojen käytöstä kuin jätteistä ja päästöistä. Nykytietämyksen mukaan ihmisen luonnosta käyttöönsä…

Lue lisää

Liikenne

Moottoriliikenne on merkittävien hyötyjen ohella suurin ympäristöongelma Suomessa. Turvattomuus, melu ja pöly muiden muassa lisääntyneiden…

Lue lisää

Luonnon suojelun ja tuhoamisen välineitä

Etenkin viranomaisten tiedostoihin  Keski-Suomen ympäristöanalyysi, loppuraportti 2008 (Keski-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6, pdf,…

Lue lisää

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai…

Lue lisää

Kaavoitus

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi on ollut etenkin luonnon suojelun puolustajana mukana muiden muassa aiemman maakuntakaavan laadinnan luonnonsuojeluryhmässä…

Lue lisää

Muut luontoaiheet

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomen toiminta ja kannanotot ulottuvat monille luonnonsuojelun eri osa-alueille. Tällä sivulla on linkkejä sellaisiin…

Lue lisää