Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri

Keski-Suomi
Navigaatio päälle/pois

Susi on Suomessa erittäin uhanalainen (EN) laji, rauhoitettu poronhoitoalueen eteläpuolella, ja EU:ssa ns. tiukasti suojeltu laji. Susi edistää köyhtyneen luonnon parempaa tasapainoa. Itsekseen luonnossa selviävä, vapauden symboliksikin mainittu 20-55 kg painoinen koiraeläin vaeltaa helposti 40 ja jopa 70 km vuorokaudessa. Ulkonäöltään susi näyttää suurelta pystykorvaiselta koiralta, joten sen varma tunnistaminen kauempaa on usein vaikeaa. Myös suden jäljet sekoitetaan helposti mm. koirien ja ilvesten jälkiin.

Susiksi on Suomessakin luultu jopa ilveksiä, kauriita, supikoiria ja kettuja. Koiria, kauriita ja ihmisiä on luultu myös karhuiksi. Jopa omistajansa kanssa liikkuneita koiria on ammuttu sutena Suomessakin.

Koirasusia Suomessa on todettu varmuudella luonnossa vain kolme. Nämä seuloituivat DNA-tutkimuksessa noin 400 tutkitun yksilön joukosta, ja on poistettu (tilanne 2014, prof. Jouni Aspi, Oulun yliopiston biologian laitos).Vuonna 2015 Suomen luonnosta ei tavattu DNA-tutkimuksillakaan koirasusia. Sen sijaan ihmisen lemmikkeinä on useampia koirasusia.

Susien LUMO

Suotuisan suojelun tasolla tarkoitetaan sellaista pienintä parimäärää, joka riittää säilyttämään lajin ilman välitöntä häviämisvaaraa alueella. Vuosituhannen alkuvuosien jälkeen susimäärä näyttää etääntyneen suotuisan suojelun vähimmäistasosta myös Keski-Suomen maakunnassa. Sudenhoitosuunnitelmassa vuonna 2014 laumatavoitteeksi Suomessa asetettiin 25. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri on arvioinut sopivan susimäärän Keski-Suomen maakunnassa olevan noin/vähintään 3-5 lisääntyvää susiparia tai susiryhmää. Täällä ei kuitenkaan ole ollut ainuttakaan susilaumaa vuoden 2010 jälkeen.

Toivotamme sudensuojelu-partiot tervetulleeksi Keski-Suomenkin metsiin

Keskellä Suomea on satoja kilometrejä leveä ja pitkä alue, jolta metsästäjien vähemmistö on tavalla tai toisella salametsästänyt lain vastaisesti tai karkoittanut kaikki susilaumat (2018). Keski-Suomen maakunta sisältyy tähän alueeseen. Laiton metsästys lisää n. pihasusia, koska haavoittuneiden susien ruonhankintakyky heikkenee. Ethän halua laittomasti toimivia asemiehiä kotinurkillesi.

Nisäkkäillä yleisin uhanalaisuuden syy on joko tahallinen tai tahaton pyynti (Suomen lajien uhanalaisuus 2010, osa II, s. 316).

Koko Suomessa oli maaliskuussa 2017  yhteensä vain noin 150-180 sutta, kun vuotta aikaisemmin susia oli noin 200-235 (LUKE). Maaliskuussa 2021 susia oli noin 279-321, laumoja 32-38, maaliskuussa 2022 noin 295, Keski-Suomessa ei edelleenkään yhtään laumaa..

Saksassa oli 75 sisäistä susilaumaa talvella 2017/2018, Ranskassa 68 reviiriä kesällä 2017, Espanjassa ja Italiassa on tuhansia susia.

Susia lienee 1800-luvulla ollut Suomessa luokkaa 600-800. Vuoden 2006  25:sta susipentueesta kaksi oli Keski-Suomen maakunnassa Päijänteen länsipuolella, jos Kuhmoisissa-Längelmäellä kulkenut susilauma lasketaan mukaan. Seudulla ammuttiin kaksi sutta alkuvuoteen 2007 mennessä. Susikuolemia kirjattiin Suomessa  58 vuonna 2016, vuonna 2015 susikuolemia kirjattiin 79.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri on arvioinut sopivan susimäärän Keski-Suomen maakunnassa olevan noin/vähintään 3-5 lisääntyvää susiparia tai susiryhmää/laumaa.

Susien salametsästys

Susille on laitettu yhteensä 93 seurantapantaa Suomessa vuosina 1998- 2009. Pantasusista useita on salakaadettu. Vuosittain noin viidennes susista kuolee, näistä 90 prosenttia yhä ihmisen aiheuttamana, valtaosin laittomasta metsästyksestä. Pohjoisemmassa Suomessa  susia on salametsästetty jopa päälle ajamalla. Vain alle kymmenes osa salametsästyksistä tulee poliisin tietoon. Salametsästys on maailmanlaajuinen vitsaus, jolla puolustetaan jopa metsästysturismia, usein tuhoisin seurauksin. Rahat metsästysturismista valuvat usein muualle kuin uskotellaan.

Vain susilauman johtajapari saa pentuja. Johtajansa menettänyt lauma tavallisesti hajoaa ja sen jäsenet voivat saalistustuen lauman hajoamisen myötä heikennyttyä silloin tunkeutua ravinnonpuutteessa pihoihin.

Sudenhoitosuunnitelma ei ole onnistunut Keski-Suomen osalta, tänne ei ole edelleenkään saatu tasaista susikantaa, eikä siis edes yhtä laumaa.

Suden ei tiedetä todennetusti koskaan tappaneen tai vahingoittaneen ihmistä Keski-Suomessa, eikä muuallakaan Suomessa yli 120 vuoteen. Susimyytit vanhastaan, perättömät kohu-uutiset ja tahallinen pelottelu lisäävät susipelkoja.

Vahingot

Koiriin kohdistuneet vahingot ovat keskittyneet voimakkaasti muutamille alueille. Merkittävä osasyy on koirien pito vapaana.  Suomalaisten susiparien varaamien reviirien pinta-alat, tavanomaisesti noin 1 000 neliökilometriä (esimerkiksi noin 30 x 35 km), ovat noin viisinkertaisia puolalaisiin, ja noin kymmenkertaisia italialaisiin susiparien reviireihin verrattuna (lähde: Metsästäjä-lehti 1/2005, s. 26).

Susiaidat

Suomessa on pystytetty kymmeniä susiaitoja lähinnä lampaille,  Keski-Suomeen yli kymmenelle tilalle.  Aikaisemmin käytetyn susiaitamallin tarvikepaketin hinta oli vuonna 2004 noin 1 600 euroa; paketissa on tarvikkeet 1 kilometrin pituiseen aitaan (lukuun ottamatta muuntajaa/akkua ja sähkönlähdettä). Nykyään aidantolpat ovat vahvempia, puisia. Riistanhoitopiirin kautta voi saada aitatarpeet maa- ja metsätalousministeriön varastosta noin viikon toimitusajalla. Susiaita pitää myös koirat -paitsi jos aitauksesta osa jätetään pystyttämättä, kuten Keski-Suomessa on tapahtunut.

Suden jälkiä sekoitetaan etenkin koirien ja ilveksen jälkiin

Mitä etelämpänä ja mitä vähemmän susia kokeneilla alueilla susien jälkiä nähdään, sitä vauhkompia reaktiot usein ovat. Suden jäljet sekoitetaan usein ilveksen ja eräiden koirarotujen jälkiin. Esimerkiksi Kosken kyläkoulun kaikki oppilaat Hattulassa, Hämeenlinnan kupeella, kuljetettiin ainakin viikon ajan susipelon takia kouluun yhden ’susihavainnon’ perusteella. Riistaväki ei löytänyt ainuttakaan sudenjälkeä tai muuta suteen viittaavaa seudulla (mm. Hämeen sanomat 28.1.2005).

USA:n Luoteis-Albertassa tutkittiin susien poistamisen vaikutusta kotieläinvahinkoihin Simonetten jokialueella vuosina 1979-1980. Susista poistettiin 70 %, mikä vähensi susien aiheuttamia kotieläinvahinkoja vain 1,2 % (Riku Lumiaro, www.suurpedot.fi , Metsähallituksen ylläpitämä sivusto).

Suomi ei näytä olleen sudeton, mutta läntiseen Eurooppaan susi on palannut vasta viime aikoina. Esimerkiksi Saksassa on (2013) parisenkymmentä sutta ja Italiassa 500-600.

Sutta koskevia tiedotteitamme ja kannanottojamme

Sudensuojelulinkkejä ja yhteyksiä

Luonto-Liiton Susiryhmä
Annankatu 26 A 5. krs. 00100 Helsinki.

Suden suusta. Luonto- Liiton susiopas 2013, (pdf, 4,1 MT)

www.suurpedot.fi (Metsähallituksen ym. ylläpitämä sivusto)
Pohjois-Karjalan suurpedot. (128 s., Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004).
www.tunturisusi.com

Takaisin Lajiensuojelun pääsivullemme