Moottoriliikenne on merkittävien hyötyjen ohella suurin ympäristöongelma Suomessa. Turvattomuus, melu ja pöly muiden muassa lisääntyneiden ajokilometrien ja ylinopeuksien vuoksi rasittavat sekä ihmistä että muita eliölajeja myös Keski-Suomessa.
Esimerkiksi kävely ja pyöräily eivät aiheuta haittoja juuri lainkaan, päinvastoin ne tuottavat suuret hyödyt, myös terveyshyödyt.
Moottoriliikenteen, etenkin yksityisen-, haitta-hyöty -tase on rajusti heikompi etenkin asutuskeskuksissa muiden muassa vaatimansa valtavan, muita toimintoja rajoittavan tilan ja kustannusten, ja aiheuttamansa melun, turvattomuuden, ilmastonmuuttamisen ja ilmansaasteiden vuoksi. Moottoriliikenne on suurin yksittäinen mikromuovin lähde (Norjan ympäristöministeriö). Toisaalta esimerkiksi vilkasliikenteisten teiden varsien marjat on paras jättää syömättä -alueelle on kertynyt ja kertyy mm. raskasmetalleja. Asfalttipölystä ja pakokaasuista kasveihin kertyy mm. polyaromaattisia hiilivetyjä. Mitä vilkkaampi tie, sitä leveämpi turvavyöhyke kannattaa pitää, alkaen muutamista kymmenistä metreistä.
Yksityinen moottoriliikenne, etenkin polttomoottoriliikenne, on suurin yksittäinen ympäristö- ja luonnonsuojeluongelmien aiheuttaja taajamissa ja niiden läheisyydessä, ja merkittävin haitta ja vaara muulle liikenteelle. Autojen ajokilometrien määrä Suomessa on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1980, ja autojen määrä kasvanut vuoteen 2018 noin 30 000:lla vuodessa. Myös autojen moninaisista päästöistä hiilidioksidipäästöt ovat noin kaksinkertaistuneet. Sähköautoja on alle 10 000, siis vähemmän kuin sähköpolkupyöriä. Sähköautojen lukumäärä myös lisääntyy Suomessa hitaammin kuin muiden autojen tai sähköpolkupyörien.
Moottoriliikenne aiheuttaa vuosittain mm. luokaa ainakin 5 miljoonan linnun kuoleman, paitsi törmäämällä, myös aiheuttamallaan melulla joka lisää lintujen kuolleisuutta peittämällä varoitusääniä. Moottoriliikenteen tappamien nisäkkäiden, matelijoiden ja sammakoiden määrä ylittää myös miljoonan joka vuosi Suomessa.
Eläinten liikennekuolleisuudesta Suomessa (Tiehallinto 2002)
Pyörällä päästään
Autoilun aiheuttamat yhteenlasketut kustannukset yhteiskunnalle ja liikkujalle itselleen ovat yhteensä noin 0,50 euroa/km, mutta pyöräilyn vain noin 0,08 euroa/km. Jos otetaan huomioon vain liikkumisen yhteiskunnalle tuottamat kustannukset ja hyödyt autoilu vie yhteiskunnalta noin 0,15 euroa/km, kun taas pyöräily tuottaa yhteiskunnalle säästöä 0,16 euroa/km (Lundin yliopisto ja Queenslandin yliopisto).
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on laskenut 2014, että pyöräilyyn sijoitettu euro voisi tuoda kaupungille kahdeksankertaiset hyödyt, pääosin säästöinä terveydenhoitokuluissa.
Tasa-arvoiseen liikkumiseen
Jos autoilijoilla olisi samanlaisia hidasteita ja teräviäkin esteitä tiellään kuin pyöräilijöillä -kynnyksiä, autoilijoita istumassa suojatiellä, pimeitä kulmia- tai samanlaista melua ja pölyä ohjaamossa, autojen roiskeita vaatteille jne., voitaisiin puhua tasa-arvoisesta liikenteestä.
Kevyt, moottoriton liikenne on käytännössä saasteetonta ja terveyttä edistävää. Tämän ja toimivan joukkoliikenteen lisäämisestä hyötyvät kaikki – sekä ihmiset että luonto. Pyöräilyn ja kävelyn kaltaiset liikennemuodot ovatkin joukkoliikenteen ohella ainoita liikennemuotoja joiden käyttöä voidaan ja tulee kasvattaa.
Erilaisilla motorismin hupilaitteilla ajellaan maakunnassa lisääntyvästi, luvatta ja laittomasti niin toisten pihoilla kuin maastossakin, häiriten ja tuhoten sekä ihmistä että luontoa. ”Minä nyt vain vähän” -ideologia ja suvaitsemisen vaatimus motorismin haitoista kärsiviä kohtaan ilmentävät itsekästä suhtautumista ympäristöön, lapsiin ja luontoon. Esimerkiksi erään Korpilahtelaisen lasten luontoleirialueen, yksityisen pihan läpi luvatta ja kieltokylteistä huolimatta poikansa kanssa ajanut aikuinen motoristi tuohtui pysäyttämisestään ”mokomasta” kesällä 2007.
Moottoriliikenne aiheuttaa keskimäärin noin viidenneksen suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä
Henkilöautomatkoista lähes puolet on vapaa-ajanmatkoja. EU:n hiilidioksidipäästöistä tuottavat henkilöautot noin 12 prosenttia. Keski-Suomessa tieliikenteen ilmastopäästöt ovat noin samansuuruiset kuin turpeenpolton, 0,7 milj. tCO2e (0,7 milj. tonnia hiilidioksidiekvivalenttia), mikä on keskimäärin noin 2,5 tCO2e henkeä kohti (laskettavissa Keski-Suomen energiataseesta 2016). Moottoriliikenteen ilmastopäästöt nousivat uuteen ennätykseen vuonna 2018. Uusien teiden rakentaminen uusiin paikkoihin on eräs moottoriliikenteen eniten ympäristövaikutuksia aiheuttavista seurauksista myös maakunnassamme. Fossiiliset polttoaineet -autojen käyttämät mukaan lukien- aiheuttaa Euroopassa noin 350 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain (Raportti 3.6.2011, EASAC).
- Osallistuimme Ala-Keiteleen luonnonystävät ry:n valitukseen moottoriurheilukeskuksen ympäristöluvasta (26.3.2021)
- Muistutimme Suolahteen suunnitellun moottoriradan ympäristölupahakemuksesta, Äänekoski (27.1.2020).
- Autoilun vähentäminen säästää autoilijankin ympäristöä. Kun painaa kaasujalkaa, matkustaa muiden keuhkoilla (Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisesta 28.4.2017).
- Lausunto YVA-selostuksesta 4-tiellä välillä Vehniä-Äänekoski. Moottoriliikenne on maakunnan suurin ympäristöongelma. (20.4.2017).
- Aloite vastarakennetun ja muiden pyöräilyn kulkuesteiden poistamiseksi Jyväskylässä (29.10.2012).
- Pyöräilyn ja kävelyn kaltaiset liikennemuodot ovat joukkoliikenteen ohella ainoita joiden käyttöä tulee kasvattaa (tiedote lausunnoista 4. vmk ja liikennesuunnitelma -luonnoksista 1.10.2012).
- Lausunto K-S:n liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta (27.9.2012).
- Lausunto 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta (1.10.2012).
- Ei teitä uusille sijoituspaikoille (25.10.2002).
- Lausunto 24.9.2002 Kirri-Vehniä (moottori)tiehankkeesta.
- Maastoliikennelakia rikotaan yleisesti: Maastoliikennelain rikkomukset poliisin tutkintaan Korpilahdella (tiedote ja tutkintapyyntö 9.4.2002).
