Lausunto Kevitsan kai­vos­laa­jen­nuk­sen YVA-ohjelmasta

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto 22.8.2010

KEVITSAN KAIVOSLAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

YVA-ohjelmassa löytyneitä lisäselvityksen paikkoja

Kevitsa Mining Oy:n julkaisema YVA-ohjelma on osittain huolellisesti tehty ja siitä saa melko hyvin kuvan suunnitteilla olevasta kaivoshankkeesta ja YVA-menettelystä. Kuitenkin puutteitakin löytyy mm. ohjelmassa ei kerrota, ketkä ovat valittaneet nykyisestä ympäristö- ja vesitalousluvasta (Dnro PSY-2007-Y-101) ja mihin valitus perustuu sekä onko tässä ohjelmassa pyritty parantamaan valituksen kohteena olleita asioita. Ympäristöluvasta olisi voinut olla myös lyhyt referointi vaikka liitteenä. Toivottavasti nämä taustat kerrotaan YVA-selostuksessa.

YVA-ohjelmassa on hyvin lueteltu kaivostoimintaa ohjaava lainsäädäntö, mutta samassa tai seuraavassa pääluvussa olisi voitu kertoa kaivoshankkeen suhteesta muihin maankäyttöä ohjaaviin ohjelmiin kuten lintu- ja luontodirektiivien perusperiaatteista, kansainvälisistä sopimuksista kuten sopimusta kosteikkoluonnon vaalimisesta (Ramsarin sopimus 1971 ja Rion sopimus 1992), valtakunnallisesta auleiden käyttötavoitteista ja vesien suojelun suuntaviivoista vuoteen 2015. Olisi ollut myös hyvä, että ohjelmassa olisi kerrottu tarkemmin, miksi alunperin on päädytty avolouhokseen eikä maanalaiseen kaivokseen.

Luvussa 10.9.3 Natura-arvioinnista todetaan: ”Suojeluperusteina olevia luonnonarvoja merkittävästi heikentävällekin hankkeelle on kuitenkin mahdollista myöntää lupa taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelma, jos valtioneuvosto yleisistunnossaan päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole.” Eli VE2:ssa RH5 vaihtoehto (rikastushiekka-altaan sijoittaminen Satojärvelle) on turhaa, koska muita vaihtoehtojakin on.

YVA-ohjelman pikkupuutteita

• Sivulla 37 kuvassa 7-1. olisi hyvä kertoa kunkin vaihtoehdon viemä pinta-ala.
• Sivulla 44 puhutaan luvan mukaisesta rikastushiekka-allas A:sta ja B:sta, mutta mistään ei löytynyt karttaa havainnollistamaan, missä sijaitsevat altaat A ja B
• Sanastossa ei kerrota, mitä tarkoittaa taulukoissa 8-2 ja 8-3 sekä sivulla 60 mainittu flokkulantti.
• Sanastossa ei kerrota, mitä tarkoittaa sivulla 60 reduktio.
• Kuvassa 9-17 on esitelty uhanalaisten kasvien esiintymisalueet Kevitsan kaivosalueella ja sen ympäristössä. Olisi hyvä jos samassa kartassa olisi myös kaivostoiminnan alueet.
• Pariin kertaan mainitaan, että kaivospiirin länsipuolella on muutaia vapaa-ajan rakennuksia kaivospiirin läheisyydessä, mutta tällöin ei kerrota kilometrimääriä
• Useassa kohdassa kerrotaan, että vuosina 1994 ja 2004 asennetut pohjavesiputket ovat tuhoutuneet, mutta ei kerrota miksi ne ovat tuhoutuneet. Onko normaalia, että ne tuhoutuvat.
• Luvussa 10 (Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi) ei kaikissa alaluvuissa ole käsitelty epävarmuustekijöitä vaikka niitä varmasti on esimerkiksi pölypäästöjen osalta.
• Liitteenä olisi vielä voinut olla selvitys, mitä liitteiden 2 ja 3 otsakkeet tarkoittavat (alkuainetunnus ja –nimi).

Lisäksi vaadimme, että varsinaisia ympäristövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon seuraavat seikat:

Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen

Yksi suurimpia puutteita koko ohjelmassa on, ettei ilmastonmuutoksen tuomista säiden ääri-ilmiöistä puhuta mitään. Kaikki ympäristövaikutusten arviot, joissa on otettava huomioon sääolosuhteet (rankkasateet, kuivuusjaksot, ennätystulvat jne.), tulee laatia vähintään maksimiarvojen eikä keskiarvojen mukaisesti kuten esitetään esim. pölypäästöjen laskelmissa (s. 124-125).

Eri hankkeiden yhteisvaikutukset

Luvussa 6.5 Muut hankkeet kerrotaan alueen vaikutuspiiriin kuuluvista muista hankkeista. Kuitenkaan ohjelmassa ei kerrota, miten ympäristövaikutusten arvioinnissa aiotaan muut hankkeet ottaa huomioon ja miten kaikkien hankkeiden yhteisvaikutus näkyy mm. Kemijoen valuma-alueella ja luonnon monimuotoisuudessa.

Ohjearvot ja uraani (tapaus Talvivaara)

Samassa luvussa kerrotaan, että muita Suomessa toimivia nikkeli- ja kuparikaivoksia ovat mm. Sotkamossa toimiva Talvivaara. Viime aikaisten uutisointien perusteella sen melu- ja pölyhaitat ovat olleet arvioituja suurempia eli joko he eivät ole noudattaneet lupaehtoja tai ohjearvot ovat liian pienet. YVA-selostuksessa tulee selkeästi kertoa, onko nykyiset ohjearvot todettu riittäviksi. Lisäksi Talvivaaran kaivosprosessin yhteydessä suunnitellaan uraanin talteenottoa. YVA-selostuksessa tulee kertoa, onko Kevitsan kaivospiirialueella uraania ja mitä sille tapahtuu kaivostoiminnan aikana.

Kemikaalien kierto prosessissa ja ksantaattien toksisuus

YVA-selostuksessa on hyvä olla kunnolliset kuvaukset eri prosesseista. Kuva 8-1 malmin murskauksesta, jauhatuksesta ja rikastuksesta ei anna mitään kuvaa, miten tapahtuu esimerkiksi jäte- ja suotovesien käsittely. Pelkkä sanallinen kuvaus ei riitä. Luvussa 8.5.2 kuvataan ksantaattien (SEX, PAX) koostumus ja vaikutukset ihmiseen, mutta ei kerrota miten ne kulkeutuvat ja käyttäytyvät luonnossa ja voivatko ne päätyä ravintoketjussa ihmiseen? Luvussa kerrotaan vain, että natriumetyyli- ja kaliumamyyliksantaatit ovat hyvin toksisia vesieliöille. Luvussa 8.8.3 jätevesien käsittelyssä mainitaan, että jäteveden pitoisuus pilot-kokeissa on ollut noin 1,6-2,7 mg/l, joten ksantaattikuormitus olisi enimmillään 9,5-16 kg/vrk Kitisen virtaaman olleessa 246 m3/t (68 l/s). Missä tällaiset pilot-kokeet on tehty ja mitä epävarmuustekijöitä kokeisiin liittyy? Onko otettu huomioon, että jos Kitisen virtaama onkin poikkeuksellisen pieni, nouseeko ksantaattipitoisuudet tällöin yli ohjearvojen ja mitkä ovat yleensäkin em. kemikaalien ohjearvot? Sivulla 62 on arvio jäteveden laadusta (taulukko 8-7) kesällä, talvella ja tulva-aikaan. Taulukossa ei ole lainkaan mukana jätevesiin kulkeutuvien kemikaalien pitoisuuksia?

Kasvillisuuskartoitusten ajankohdat

Luvussa 9.6.1 kerrotaan, että alueen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitukset on tehty heinä- ja syyskuussa 2004 sekä heinäkuussa 2005. Ihanneaika kasvillisuuskartoituksille olisi kesä-heinäkuussa.

Pölypäästöjen vaikutukset

Pölyhiukkasten koosta kerrottaessa olisi hyvä, että samalla kerrotaan missä suhteessa eri partikkelikokoja esiintyy. Luvussa 10.3.1.2 ei kerrota, mitä pitoisuuksia lasketaan ja mistä? Pölypäästöjen vaikutuksia marjojen ja sienien raskasmetallipitoisuuksiin pitää myös tarkastella tarpeeksi laajalta alueelta.

Savukaasupäästöt

YVA-selostuksessa tulee kertoa, mitä päästöjä syntyy mahdollisen tulipalon sattuessa ja miten tulipaloihin varaudutaan.

Lintu- ja luontodirektiivin vaatimukset

Lintudirektiivi koskee kaikkia luonnonvaraisia lintuja ja niiden esiintymis-, ruokailu-, muutto- ja  pesimäpaikkoja. Erityisesti hankkeessa on selvitettävä ja vaikutukset arvioitava metsähanhen, riekon, metson, teeren, tervapääskyn, palokärjen ja kanahaukan sekä pöllöjen esiintymistä alueella, ohjelmassa mainittujen lajien lisäksi. Luontodirektiivin IV eläimistä suunnitelmassa on selvitettävä myös lepakoiden ja sammakoiden esiintyminen ja vaikutukset niihin, sillä molemmista löytyy luontodirektiivin suojelemia lajeja. Lepakot elävät asutuksen ulkopuolisella alueella vanhoissa metsissä ja louhikoissa ja ruokailevat vesistöjen ja soiden reunamilla ja sammakot asustelevat rämeillä ja suoalueilla sekä purojen varsilla. Myös saukkojen tarkat esiintymisalueet sekä kaivostoiminnan vaikutukset niihin tulee selvittää.

Vaikutukset liikenteeseen

Louhinnan laajennus, puutavaran uiton lakkaaminen, muu kaivoshankkeet ja Kemijärven radan sähköistys yhdessä aiheuttavat ympäristöön liikenteen muutosten kautta sellaisia vaikutuksia, jotka on arvioitava. Arvioinnissa on koko hankkeen vaikutusalueelta selvitettävä liikennemäärien, melun ja tärinän onnettomuuksien aiheuttamat vaikutukset erityisesti teiden varsilla asuvien ihmisten ja muun elollisen luonnon sekä rakennusten kannalta. Hankealueen teitä ei ole suunniteltu uiton lakkaamiseen ja kaivostoiminnan syntymiseen alueelle, ei linjausten eikä rakenteiden osalta. Tieliikenteen sijaan on YVA:ssa arvioitava malmikuljetusten siirtäminen Kevitsaan rakennettavalle rautateille, johon voitaisiin myös yhdistää puutavarakuljetukset ja muutkin mahdollisesti avattavat kaivokset. YVA:ssa on selvitettävä myös liikenteen vaikutukset porotalouteen ja verrattava niitä rautatiekuljetuksen vaikutuksiin.

Vaikutukset talvella

Ohjelmassa ei myöskään kerrota, miten Suomen talviolosuhteet yleensä ja erityisen runsaslumiset talvet otetaan huomioon kaivostoiminnassa esim. rikastusaltaiden suunnittelussa ja päästöjä arvioidessa.

Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset

Ohjelman laatija ei ilmeisesti tunne kovin hyvin Lapin elinkeinorakennetta. Metsästys, kalastus, sienestys ja marjastus tuovat useaan talouteen lisätuloja tai ainakin vähentävät ruokamenoja ja ovat täten hyvin tärkeitä alueen asukkaille. Ohjelmassa mainitaan metsästys ja marjastus vain muutamassa kohdassa sivumennen, mutta niitä ei käsitellä läheskään niiden tärkeyden edellyttämällä tavalla. Sienestystä ei käsitellä lainkaan.

Hankealueen nykytilakuvauksessa (luku 9) ei puhuta mitään elohopeasta kalojen yhteydessä, mutta kylläkin esim. pintavesien laadun ja vesisammalien yhteydessä. Maallikko ei osaa näistä vetää johtopäätöksiä, mitä arvot tarkoittavat alueen kalaston suhteen ja sitä kautta ihmisiin.  Sivulla 83 kerrotaan, että kalojen metallimäärityksiä on tehty Kevitsan alueella vuonna 2008 ja keväällä 2010, mutta ei esitetä mitään taulukkoa tms. tuloksista. Myöskään luvussa 10.5 (Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen) ei puhuta mitään elohopeasta eikä kyllä mainita muitakaan raskasmetalleja, mitä kaloista mitataan.

Lisäksi lukijalle ei aukene miksi vaikutukset talouteen, työllisyyteen ja poronhoitoon ovat suoria, mutta virkistyskäyttöön vaikutus on epäsuora (s. 143)? Jos alueella ei voi enää vaeltaa niin kyllä vaikutus on aivan suora. YVA-ohjelman sosiaalisten vaikutusten arviointi –luvussa (10.14) on sen verran puutteita, ettei se anna luotettavaa kuvaa selvittäjien ammattiosaamisesta.

Olisi hyvä, että jo YVA-ohjelmassavaiheessa esiteltäisiin liitetiedostoina, minkälaisia haastatteluja ja kyselyjä aiotaan tehdä. Turhan usein näkee todella huonoja kyselykaavakkeita, jotka ovat johdattelevia eikä niiden analysoinnissa ole käytetty tieteellisiä menetelmiä kuten ristiintaulukointia yms. tai tulkinnassa on tehty liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Luonnon monimuotoisuuden kompensointi

Kaivostoiminnan haitat luonnolle on kompensoitava lisäsuojelulla, jolla korvataan luonnon monimuotoisuuden heikentyminen. Kompesoinnit täytyy osoittaa samalta eliömaakunnalliselta alueelta vastaavan kokoisena alueena, joka jätetään taloudellisen toiminnan ulkopuolelle korvamaan menetteyä monimuotoisuutta.

Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta

Seija Tuulentie                                       Tarja Pasma

varapuheenjohtaja                                 sihteeri