Agnico-Eagle Finland Kittilän kaivoksen laajennuksen ympäristö- ja arviointiohjelma

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto 3.2.2011

Agnico-Eagle Finland Kittilän kaivoksen laajennuksen ympäristö- ja arviointiohjelma

Yleistä:

Kittilän Suurikuusikon kaivoksen laajennuksen YVA-ohjelma on huolellisesti tehty ja siitä saa hyvän kuvan kaivoksen toiminnasta ja nykyisistä vaikutuksista luontoon, mutta siinä on myös puutteensa.

YVA-ohjelmassa on hyvin lueteltu kaivostoimintaa ohjaava lainsäädäntö, mutta samassa pääluvussa olisi voitu kertoa kaivoshankkeen suhteesta muihin maankäyttöä ohjaaviin ohjelmiin kuten lintu- ja luontodirektiivien perusperiaatteista, kansainvälisistä sopimuksista kuten sopimusta kosteikkoluonnon vaalimisesta (Ramsarin sopimus 1971 ja Rion sopimus 1992), ja vesipuitedirektiivin vaatimuksista vuoteen 2015 mennessä.

YVa-ohjelman puutteita:

• Vaikka selvityksen lopussa on auttava kooste käytetystä erikoissanastosta sekä lyhenteistä, on tekstissä silti melkoisen paljon teknistä sanastoa, jota ei ole avattu tarkemmalla selityksellä.
• Tekstissä mainitaan alueen pohjavesitasapainon muutoksesta, mutta ei selvitetä tarkemmin, kuinka laaja vaikutusalue on, eikä miten se on vaikuttanut alueen lajistoon tai luontotyyppeihin.
• Nykytilan kuvauksessa ei ole arvioitu riittävän laajasti Seurujoen epäorgaanisen typpipitoisuuden nousua 2010 ja sen syitä ja seurauksia esim. Lintulan kylän viihtyvyyteen, verkkojen limoittumiseen, joen yleiseen virkistyskäyttöön sekä levänmuodostukseen ja sen arvioituihin seurauksiin.
• Maamme kansallisen uhanalaisluokituksessa on käytetty vuoden 2001. Se tulee päivittää tuoreeseen 2010 listaukseen (Rassi ym).
• Lintulaskenta olisi pitänyt suorittaa uudelleen, sillä Jokimäki 1999 on jo osin vanhentunutta tietoa. Samalla olisi saatu vertailupohjaa nykytilanteeseen.
• rikastushiekka-altaan viereisten ja alaisten pohjavesien osin hälyttävät muutokset on syytä selvittää tarkemmin.
• YVA-selvityksessä ei myöskään ole huomioitu mahdollisia haittoja paikallisen väestön metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen.
• Luontoselvitys tulee ulottaa myös sammakkoeläimiin sekä mahdollisiin lepakoihin.
• Aikataulu on liian kireä. Selostus tehtäisiin lumiaikana, mikä ei mahdollista uusia maastotöitä (esimerkiksi luontovaikutukset), mikä on YVAn laadinnassa merkittävä virhe.

Louhittavat malmit:

YVA-selvityksessä tulisi lisäksi olla tarkka arvio siitä, mitä muita malmivarantoja kaivosalueella on, ja mitä niistä voidaan arvioida hyödynnettävän tulevaisuudessa. Tämä pätee erityisesti mahdollisiin radioaktiivisiin malmeihin ja mineraaleihin, vaikka niitä ei aiottaisi hyödyntää, sillä ne päätyisivät joka tapauksessa sivukiviläjiin.

Räjähdysainetypen vaikutukset:

Selvityksessä tulee olla riittävän tarkka kuvaus epäorgaanisen räjähdysainetypen käyttäytymisestä sivukiviläjissä. Koska selvityksessä käy ilmi, että typpi on lisääntynyt moninkertaisesti 2010 aikana kaivoksen alapuolisessa vesistössä Loukiseen asti, tulisi syy selvittää tarkasti ja kertoa prosessoinnin aikaiset toimenpiteet, joilla epäorgaanisen typen pääsy suodevesien mukana aiotaan estää. Samalla tulisi selvittää miten ja mihin vuodenaikaan typpi on päässyt karkaamaan Seurujokeen.

Räjähdysainetypen vaikutuksia vähäteltiin Pahtavaaran kaivoksen yhteydessä – silti sen vaikutukset näkyivät hälyttävinä kilometrien päässä Sattasjoella saakka vaikuttaen negatiivisesti joen virkistyskäyttöön.

Samalla tulisi arvioida erikoiset säätilojen, rankkasateiden ja nopean lumensulamisen vaikutukset.

Eri vaihtoehtojen vaikutukset:

Erilaisten vaihtoehtojen (nykyinen volyymi 0+, puolitoistakertainen volyymi 1, kaksinkertainen volyymi 2) vaikutukset tulee näkyä jo YVA-selvityksessä vakavasti otettavina arvioina alueen luontoon.sekä kulttuuriympäristöön.

Vaihtoehdot eivät ole riittävän erottelevia. Isoin ero on tuotantomäärässä mutta ei tekniikassa. Vaihtoehtoihin tulee lisätä syanidin korvaaminen ekologisesti paremmalla liotusmenetelmällä.

Myös vaikutukset luonnonvarojen ja energian käyttöön tulee arvioida.

Todellisessa 0+ vaihtoehdossa tuotantoa vähennettäisiin ja toteutettaisiin nykytoiminnan parannusvaihtoehtoja ympäristön kannalta, erityisesti pohdittaisiin vaihtoehtoja syanidin käytölle malmin rikastamisessa..

0 olisi nykytason ja tekniikan jatkuminen entisellään.

Lapin Luonnonsuojelupiiri katsookin jo tässä vaiheessa, että paras vaihtoehto on kaivoksen jatkaminen korkeintaan nykyvolyymilla. Kaivostoiminnan laajentaminen tuo selkeästi arvaamattomia riskejä. Myös kaivoksen nykyisen volyymin havaittuja vaikutuksia alapuolisen vesistön typpi-, sulfaatti- ja antimonipitoisuuksien nousuun tulee pyrkiä minimoimaan kaikin tarvittavin metodein sekä pohtimaan vaihtoehtoisia menetelmiä syanidin käytölle.

Lapin Luonnonsuojelupiirin puolesta

Markku Kuortti                                                  Tarja Pasma

puheenjohtaja                                                     toiminnanjohtaja