Lausunto Soklin kaivoshankkeen YVA-selostuksen täydennyksen VE3:n osalta, Malmin rikastus Venäjällä

Viite              LAPELY/33/07.04/2011

Lausunto Soklin kaivoshankkeen YVA-selostuksen täydennyksen VE3:n osalta, Malmin rikastus Venäjällä

Yleisesti

Vaihtoehtojen tarkastelu on tehty kiireessä, jolloin vakavat puutteet vaikutusten arvioinnissa sekä lajiston selvityksissä aiheuttavat täydennykseen pahoja virheellisyyksiä. Selostus ei anna kuvaa hankkeen kokonaisvaikutuksista ympäristöön.  Täten Lapin luonnonsuojelupiiri ry katsoo, ettei YVA:n täydennystä tule hyväksyä. Yhdistys ei näe edellytyksiä kaivoksen avaamiselle olevan olemassa.

YVA:ssa tulee arvioida hankkeiden yhteisvaikutukset luontoon. Tässä ja myös muissa kaivosten YVA-ohjelmissa on arvioitava myös metsätalouden ja kaivoksen yhteisvaikutukset alueen luontoon sekä poronhoidolle. Metsätalous saattaa lajeja sukupuuttoon ja metsälajit ovat taantuneet myös Soklin alueella niin kauan kuin metsiä on aktiivisesti hakattu. Kolopesijät ovat lähes kadonneet ja sen johdosta myös ennen niin tavalliset lajit ovat taantuneet. Metsätalouden ympäristövaikutusten ja kaivoksen yhteisvaikutukset on arvioitava. Päätettäessä kaivoksen kompensaatioista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, voidaan arviointien perusteella ottaa esimerkiksi metsien suojelu yhtenä osana kaivoksen haittojen kompensointiin.

Vesien suojelun kannalta hanke on arvioitu tuhoisaksi pienvesille. Vesilaki kieltää purojen pilaamisen ja kaivoksen vedenkäyttö ja vesiensuojelu on olennainen osa vaikutusten arviointia, minimointia ja haittojen poistamista. Radioaktiivisten aineiden pääseminen hajoamistuotteineen luontoon on estettävä, ja malmivarantojen louhintaa on valvottava ydinenergialain mukaisesti. Seikkaa on sovellettava myös lakiin vaarallisten aineiden kuljetuksesta, olipa valittava kaivos- tai kuljetusvaihtoehto mikä tahansa.

Linnusto

Linnuston selvitystä ei ole tehty riittävällä asiantuntemuksella eikä tarkkuudella. Selostuksessa on suuria virheitä, eikä tieteellisten nimien väärä käyttö (piekana (Buteo buteo?) ja hiiripöllö (Aegolius funerus?)) anna kuvaa, mitä lajeja selvityksessä tarkoitetaan, viitaten samalla työn laatuun.  Se, että linnustokartoitukseen valittu aika on ollut väärä ja työssä kiire, ei anna perusteita selvitysten huonoon laatuun ja sitä kautta ympäristövaikutusten arvioinnin vähättelyyn. Linnusto on kartoitettava perusteellisesti koko Soklin kaivoshankkeen vaikutusten alueelta 1000 m säteeltä, myös ratalinjojen ja sähkölinjan osalta, ja siten, että lintujen havainnointi on luotettavaa, ja vuodenaikaan perustuva havainnointi mahdollista. Linnuston selvitys on tehty osittain syksyllä ja puutteellisesti huonolla säällä yhdellä kertaa kesällä, jolloin linnustosta on jäänyt pois tärkeitä lajeja. Selvitys on auttamatta riittämätön ja puutteellinen.

Riekon (Lagopus lagopus) kannat olivat aallonpohjassa vuosina 2009-2010, mutta ne ovat palautuneet normaalin runsaiksi kesän 2011 aikana, ja vuoden 2012 aikana riekkojen kanta nousee alueella edelleen. Savukosken metsäkanalintujen kannat on tutkittava uudelleen ja arvioitava niille aiheutuva haitta YVA- lain mukaisesti.

Taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) elää myös Soklin alueella. Hanhikanta on niin alhaalla, että sen havainnointi on vaikeaa. Vaikeus ei ole peruste jättää hanhikannan tilan ja vaikutusten arviointi vähiin.

Päivälajit, kuten tervapääsky (Apus apus) on tutkittava iltapäivän aikaan. Niiden pesimäpaikkojen havainnointi on tehtävä, sillä erämaissa pesivien tervapääskyjen tila on Suomessa huolestuttava jatkuvien metsänhakkuiden aiheuttaman pesäpaikkojen tuhoutumisen seurauksena.

Uivelo (Mergus albellus) pesii vanhoissa metsissä, joiden säilyttäminen, suojelu ja ennallistaminen ovat lintudirektiivin 3 artiklan mukaan tehtävä myös Soklin hankealueella ja/tai siitä huolimatta.

Linnustovaikutuksia arvioitaessa on suoritettava myös myyrien pyynti pienjyrsijöiden sen hetkisten kantojen arvioimiseksi. Samalla on tutkittava mitä myyrälajeja alueella esiintyy.

Pöllöjen esiintymistä voidaan arvioida ainoastaan tammi-huhtikuussa ja muita petolintuja pitkin loppukevättä.

Kasvillisuus

Vaihtoehtojen tarkastelussa linjauksia on muutettu, eikä siten ole voitu selvittää vaihtoehtojen kasvillisuutta luotettavalla tavalla.  Kartoituksia on tehty puutteellisesti ja syksyn aikana, jolloin ei ole voitu luotettavasti selvittää alueen lajistoa. Siten vaikutuksia ei voida arvioida riittävällä tarkkuudella.

Purojen tutkiminen ja kalat

Alue sijoittuu vedenjakajalle ja tästä syystä lajistoltaan erilaisiin vesistöalueisiin. Kemijoen vesistöalueella esiintyvät pienten kalojen ja nahkiaisten lajit ovat mitä todennäköisimmin erilaisia kuin Vienan mereen laskevien vesistöjen pienet lajit.

Kemijoen latvapuroissa elää pikkunahkiainen (Lapetra planeri) sekä pieniä simppuja, kirjoeväsimppua(Cottus poecilopus) ja kivisimppua (Cottus gobio). Nuorttijoen vesistön simpuista ei ole tietoa. Pienten kalojen lajisto ja esiintyminen on myös Nuorttin puoleisella vesistön osalla selvitettävä. Itään laskevien jokien nahkiainen pitäisi kaiken tietämyksen (Lauri Koli, Suomen kalat, 1990) mukaan olla idännahkiainen. Arctic Lamprey (Lampetra japonica) (Japanin nahkiainen) nykyisin Lethenteron camtschaticum (Kamtsatkan nahkiainen), jonka esiintymistä alueen puroissa ei ole selvitetty. Laji voi elää Lapissa luontaisesti ja tietämättömänä puutteellisten selvitysten ja perustutkimuksen puuttumisen vuoksi. Itään laskevien vesien kautta ”Kamtsatkan nahkiainen” kuuluu todennäköisesti Soklin alueen eläimistöön. Nahkiaisselvityksen ja muiden tarkennettujen kalastoselvitysten puuttuminen on vakava puute puroja tuhoavan hankkeen YVA:ssa. Happamuuden muutokset ja radioaktiivisten myrkkyjen pääseminen vesistöön ja ovat nahkiaisille vaarallisia ja näin myös purojen muuttaminen voi hävittää nahkiaisten populaatiota lajin äärimmäisellä levinneisyysalueella.

Simput ovat myös paikallisina kalalajeina indikaattoreita pilaantumiselle. Soklin kaivoshankkeen vaikutuksia arvioitaessa on tutkittava alueen puroista simppu- ja nahkiaiskannat vaikutusten arvioimiseksi, sekä vastaavat vertailualueet hankealueen ulkopuolella esim. Kuusamon Oulankajoen vesistöstä, sekä alempaa Kemijoelta esim. Serrijoen, Iso-Akanjoen ja Vuotosjoen osalta. Kalojen määrät, lajisto ja vaellukset on selvitettävä kun hankkeen vaikutuksia arvioidaan.

Suomi ei ole ilmoittanut ”Kamtsatkan nahkiaista” kuuluvan Suomen eläimistöön, vaikka se IUCN:n punaisen listan mukaan Suomen alkuperäiseen eläimistöön kuulukin. Mikäli Kamtsatkan nahkiainen löytyy Nuortin vesistöalueelta, sille on luontodirektiivin mukaan esitettävä parhaat alueet suojelun piiriin, sekä raportoitava EU:lle uuden lajin löytymisestä EU:n alueelta.  Sen suojelu on tällöin toteuttava perustamalla tiukan suojelun alueita parhaimmille biotoopeille.

Idästä päin Nuorttia pitkin Sokliojaan n. vuonna 2000 (Teuvo Hietajärvi, suullinen tieto 2012) ui myös Euroopanmajava (Castor fiber), joka kuitenkin pian Suomeen tulonsa jälkeen on kadonnut ja luultavasti tapettu. Venäläiset ovat palauttaneet majavan 1970 luvulla Lapin luonnonsuojelualueelle, ja kanta runsastui voimakkaasti vuosien 1980-1990 välillä. Kanta on nyttemmin taas heikentynyt.

Soklin alueella aiemmin esiintynyt jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) on kadonnut yhtä aikaa majavan katoamisen kanssa todennäköisimmin 1800-luvun aikana. Pienissä Lapin puroissa majava on luonut jokihelmisimpukan esiintymiselle optimit olosuhteet. Taimenten majavapatojen alle kerääntyneet lisääntyvät parit ovat mahdollistaneet jokihelmisimpukan lisääntymisen, kun kalat keskittyvät hetkeksi alueelle, jossa simpukoita on runsaasti.

Purojen koekalastus on tehty huolimattomasti ja tulva-aikaan, joten kalaston seuranta on tehtävä uudestaan, varsinkin kun ei ole tietoa kuinka laajalta alueelta Soklioja on tarkoitus tuhota. Vertaileva kalaston tutkimus on tehtävä hankealueen ulkopuolelta esim. Serrijoesta, Iso-Akanjoesta ja Vuotosjoesta sekä Oulangan vesistöalueelta.

Sammakot

YVA:ssa on esitetty, ettei alueella esiinny sammakoita, koska maa on routivaa. Tämä virheellinen päätelmä on johtanut siihen, ettei sammakoiden tilannetta ole tutkittu eikä siten myöskään vaikutuksia arvioitu. Huomion arvoista on, että viitasammakko (Rana arvalis) on luontodirektiivin liitteen IV laji, jonka esiintymät ovat tiukasti suojeltuja. Sompion Lapin eliömaantieteellisellä alueella viitasammakkoa esiintyy ainakin Kokonaavalla ja Viiankiaavalla eli parhaimmilla ja rehevimmillä lintusoilla. Soklin alue on ympäristöään rehevämpää, ja viitasammakon esiintyminen alueella on myös mahdollista. Sammakko(Rana temporaria) elää suhteellisen pitkäikäisenä ja paikallisena lajina. Sammakoista kerättävä säteilytason näytekeräys on aloitettava välittömästi, jotta voidaan arvioida kaivoksesta mahdollisesti aiheutuvien radioaktiivisten aineiden leviäminen ympäristöön.

Lepakot

Lepakkojen esiintymistä ei ole arvioitu, eikä näin ollen voi päätellä esiintyykö alueella lepakoita ja onko hankkeesta niille vaikutuksia. Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) elää Sompion Lapin eliömaantieteellisellä alueella ja kärsii nisäkkäistä eniten voimakkaiden metsien hakkuiden seurauksista. Lepakkotieteellinen yhdistys seuraa lepakkojen esiintymistä, mutta yhdistyksen tiedossa ei ole ollut lepakkohavaintoja alueelta. Tietoa ei voi kuitenkaan käyttää korvaamaan selvityksiä.  Selvitykset on tehtävä Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen tarkkailuohjeenmukaisesti riittävän pitkällä ajalla parhaimmilla lentosäillä.

Näiden pienten lajien tarkempi levinneisyys hankkeen alueella on selvittämättä, eikä puroja tuhoavaa hanketta ja sen vaikutuksia voi arvioida ellei hankkeen alueen perustietämystä ole hankittu YVAn aikana.

Saukko

Saukon (Lutra lutra) on mainittu esiintyvän alueella ja on Natura-alueiden suojeluperusteena oleva laji, mutta sen esiintymispaikoista ei ole tietoa. Lajin on ilmoitettu olevan vaikea tutkittava, mutta talvinen lumijälkiseuranta ja lajien kesäaikainen esiintyminen on selvitettävä, jotta voidaan arvioida lajille aiheutuva haittaa ja siten myös Natura-alueille aiheutuvia vaikutuksia. Ekologiset yhteydet ovat saukolle tärkeitä ja niiden katkaiseminen radalla tai putkella ovat haitallisia.

Hyönteiset

Rata- ja putkilinjojen alueelta ei ole tehty hyönteiskartoitusta. Hyönteiset ovat verrannollisia alueen kasvillisuuteen ja Soklin malmion lähialueen hyönteislajiston tutkiminen on myös tehtävä ennen kuin hankkeen vaikutuksia voidaan arvioida.

Rautatie

Rautatietä rakennettaessa on vaihtoehtona oltava myös matalapenkereinen rata, jonka porot ja muut eläimen voivat ylittää vaivattomasti. Aitaamiseen ei tule ryhtyä, koska aita ohjaa eläinten liikkumista turhaan ja aiheuttaa arvaamattomia vaikutuksia sekä paliskunnan laidunkierrolle että alueen luonnolle. Ohjaava vaikutus voi johtaa Suomen puolelle vieraslajeja, joita täällä ei ennestään esiinny. Esimerkiksi supikoira (Nyctereutes procyonoides) voi levitä alueen luontoon rautatietä pitkin ja aiheuttaa haittaa ja vaikutuksia myös Natura-alueiden lajeille. Pengerrakenteen rakentaminen maan sisään olisi haittojen vähentämisen kannalta olennaista.  Rautatiellä on vieraslajien kannalta ekologinen yhteys Aasiaan ja sitä kautta kulkeutuvat lajit voivat olla haitallisia Suomen lajistolle, eikä EU:n alueelle saa tuoda vieraita lajeja. Tässä YVA:ssa ei ole selvitetty vieraslajivaikutuksia, jotka ovat todennäköisiä siirrettäessä junia paikasta toiseen. Pölyämisen vuoksi ratalinjan molemmat puolet on pidettävä puustoisina riittävän laajalti, vähintään 500 m molemmin puolin siten, että pölyäminen saadaan hallintaan.

Putki

Putkivaihtoehdossa on esitetty, että putken linjan aukkoa ei tarvitsisi pitää puuttomana. Metsän kaatamien putkilinjalta ja sen määräaikainen huolto aiheuttavat kuitenkin sen, että linjan on oltava puuton. Putken käyttöikä on aiemmin esitetty 10-15 vuotta, jossa ajassa Soklin alueen puusto on vasta taimivaiheessa. Putkihankkeessa on selvitettävä myös vaihtoehto, jossa liettämiseen tarvittava vesimäärä tuodaan Kovdorin alueelta kaksiputkijärjestelmällä. Tätä vaihtoehtoa ei ole YVA- ohjelmassa esitetty ja sen on YVA-lain vastaista. Raakaveden ottaminen Suomesta ja pumppaaminen Venäjälle ei ole mielestämme mahdollista ja vaikutukset luontoon niin suuret ettei sitä voi sallia.

Vesitase ja vesistövaikutukset

Vaikutukset on arvioitu vesistön keskivirtaama tilanteessa. Ongelmat muilla kaivoksilla johtuvat talvialivirtaamien aikaan väkevöityvistä vesistä, joilla on suuri vaikutus kalastoon ja etenkin taimenen kutuun joka on yli talven sorassa. Vesistövaikutukset on arvioitava myös talvialivirtaamilla ja happamien maa-ainesten sulfidipäästöt ja muut mahdolliset vesistöille haitalliset päästöt on arvioitava ja vesistöön johdettavan veden on oltava puhtaampaa kuin siellä kulkeva vesi. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto kaivosteollisuudessa on tehtävä, sillä pienten latvapurojenkin on oltava hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä (vesipuitedirektiivi). Tavoitteeseen ei päästä, jos vesistöön johdettavassa vedessä on haitallisia aineita jotka heikentävät vesistön tilaa. Puroja ei tule käyttää jätevesien laskemiseen vaan ne on puhdistettava. Jätevedet on laskettava putkella tai pintavalutuksen kautta siten ettei haittaa vesistöille aiheudu.

Hankkeen vaikutukset luonnontilaisiin jokireitteihin ja muihin Natura-alueisiin on arvioitava alivirtaamakauden aikaisina, ja huomioitava pahimmat riskiskenaariot. Tällöin esimerkiksi Nuortin vesistöön aiheutuu merkittävää haittaa, eikä hankkeelle tule myöntää lupaa.

Radioaktiivisuus

Hankkeessa esitetään, ettei niobin tuotantoa alueella ole suunniteltu. Kuitenkin kuljetusten yhteyteen on arvioitu tarvittavan vaarallisten aineiden kuljetuslupia. Niobi esiintyy myös fosforimalmiossa ja Pierkulin suunnalla, joten pelkästään Soklin fosforimalmi on luettava ydinenergialain mukaan vaaralliseksi aineeksi, ja hankkeen vaikutukset on arvioitava siten kuin ko. laeissa on vaadittu. Kuitenkin hankkeessa rikastuksen aikana otetaan säteilevät aineet talteen ja raaka-aineen viennissä on noudatettava mitä ydinenergialain mukaan on säädetty. Made (Lota lota) paikallisena kalalajina soveltuu hyvin tutkimuskohteeksi arvioitaessa kalastoon joutuvia radioaktiivisten aineiden kertymiä. Mateiden ja sammakoiden radioaktiivisuusseuranta on järjestettävä ja aloitettava ennen hankkeen aloittamista. On erittäin suuri puute, ettei radioaktiivisten aineiden myrkyllisyyden vaikutuksia ole luonnolle arvioitu, kuten YVA- laissa on säädetty.

Erityisesti olisi tärkeää ennakoida malmien radioaktiivisuuden lähteet ja hajoamisketjut, sekä arvioitava hajoamisen vaikutukset lähialueisiin ja luonnon ravintoketjuihin. Radioaktiivisia aineita tulee säteilyn lisäksi tutkia voimakkaina myrkkyinä, jolloin pienetkin pitoisuudet ympäristössä voivat olla tuhoisia. Uraanin hajoamistuotteina olevat polonium ja radon ovat lyhytikäisyydestään huolimatta hengitettyinä erittäin vaarallisia, jolloin myös näiden vaikutukset on arvioitava erikseen sekä alueella työskentelevien että ympäristössä liikkuvien ihmisten ja eläinten kannalta.

Radioaktiivisuuden kerääntyminen on mitattava alueen poronlihasta sekä jäkälästä vertailuaineiston saamiseksi jo ennen kaivoksen avaamista.

Pölyäminen

Selostuksessa pölyämisriskejä ja niiden vaikutuksia on käsitelty puutteellisesti.  Valittaessa junakuljetusvaihtoehto voi malmi pölytessään aiheuttaa erittäin haitallisia vaikutuksia laajalle alueelle – myös Nuorttin vesistöön ja läheisille Natura-alueille. Natura-arvioinnissa esitetään, ettei pölyämistä esiinny, mutta pakkasella, jota alueella voi olla yli 100 päivää vuodesta yhteen mittaan, avolouhoksesta tuulisella säällä kulkeutuva pöly voi muista kaivoksista havaitun mukaan levitä kauaksikin ja Natura-alueille sekä poroelinkeinon harjoittamiselle pölyämisestä aiheutuva haitta on arvioitava. Vaikutuksia ei pidä laskea pelkistä jätevesistä, vaan on huomioitava vuodot sekä hulevesiin imeytyneen räjähdysainetypen vaikutukset.

Kompensaatiot

Koska kaivos muuttaa ympäristöä, on sen aiheuttamia haittoja kompensoitava siten, että Suomen luonnon monimuotoisuus saadaan turvattua. Hankkeen alle jää tuhansia hehtaareja maa-alueita ja infrastruktuurin alle jäävä maa-alue on kompensoitava kaksinkertaisella maa-alueella, joka liitetään suojelualueisiin pysyvinä suojelualueina, ekologisina yhteyksinä kullekin eliömaantieteelliselle alueelle. Hanke sijoittuu Sompion Lapin- ja Koillis-Suomen eliömaantieteellisille alueille.

Purovesien kompensaationa on alueelle palautettava euroopanmajava ja tehtävä myös jokihelmisimpukan siirtoja kolmeen merkittävään purovesistöön niiden elinvoimaisuuden turvaamiseksi Yli-Kemin vesistöalueella. Kalastolle aiheutuvan haitan kompensointi kalanpoikasia istuttamalla on riittämätöntä. Kalan poikastuotantohautomon perustaminen Yli-Kemille turvaamaan paikalla olevista kaloista pyydetyn mädin hautominen on hyödyllinen kompensaatio, joka korvaa hieman alueen purovesille aiheutuvaa haittaa. Luonnonkudusta syntynyt kalanpoikanen on RKTL:n tutkimusten mukaan 5-10 kertaa tehokkaampi luonnon tuotannon kannalta kuin laitoskasvatettu kalanpoikanen.

Venäläisen Kola Environmental Centerin terveiset

Ympäristöjärjestö Kola Environmental Center (Apatiitti) esittää, että Soklin kaivoksen toteutuessa Yara varmistaa että Murmanskin alueen väestö saa ajankohtaista ja tarkkaa tietoa Soklin mahdollisista päästöistä Nuortti-jokeen. Hyvä tapa raportoida päästöjä olisi venäjänkielinen sivu Sokli-hankkeen nettisivuilla. Päästöjen raportointi Murmanskin alueen ympäristöviranomaisille ei riitä varmistamaan että tieto saavuttaa alueen asukkaita.

Lopuksi

Koska arviointi on erittäin puutteellisesti tehty, katsomme että YVA:a tulee täydentää monin lisäselvityksin, eikä hankkeelle tule myöntää toistaiseksi lupaa.

Lapin luonnonsuojelupiiri ry vaatii myös Soklin hankealueen ympäristöineen asettamista MRL ja LSL mukaiseen toimenpidekieltoon siihen saakka kunnes hankkeella on lainvoimaiset luvat. Alueella on kiellettävä maan kaivaminen, puiden kaataminen ja muut maisemaa muuttavat työt. Perusteena tälle on ympäristövaikutusten arvioinnin puutteellisuudet ja metsänhakkuiden jatkuminen ja sitä kautta luontoarvojen heikkeneminen alueella ennen kuin hankkeen vaikutukset on luotettavasti arvioitu.

Rovaniemellä 5.3.2012

Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta

Sari Hänninen                                                                                       Tarja Pasma

puheenjohtaja                                                                                      sihteeri, toiminnanjohtaja