Lausunto Kittilän kaivoksen laajennuksen YVA-selostuksesta
Lapin ELY-keskus 6.7.2012
Viite Lausuntopyyntönne 8.5.2012 LAPELY/90/07.04/2010
Asia Lausunto Kittilän kaivoksen laajennuksen YVA-selostuksesta
Yleistä
Lapin Luonnonsuojelupiiri ry kiittää mahdollisuudesta lausua Kittilän Suurikuusikon kaivoksen laajennuksen YVA-selostuksesta. Selostus on huolellisesti tehty ja siitä saa hyvän kuvan kaivoksen toiminnasta ja nykyisistä vaikutuksista luontoon.
Selostuksen tulosten perusteella saa kuvan, että Suurikuusikon kultakaivoksella on hyvät edellytykset olla kriittiseen tarkasteluun joutuneen kaivosteollisuuden esimerkkitapaus. Sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat toistaiseksi saatu pidettyä kurissa. Kaivokseen toimintaan liittyy kuitenkin edelleen suuria riskejä, mm. patoturvallisuuden osalta.
Selostuksen mukaan kaivoksen laajennuksesta ei ole merkittäviä vaikutuksia lähialueen luonnolle ja ihmisten viihtymiselle. Kuitenkin lähialueen asukkaitten kokemuksissa sekä haastatteluissa on todettu selostusta merkittävämpiä vaikutuksia mm. tärinän, pölypäästöjen sekä Seurujoen veden laadulle. Myös kalastossa on tapahtunut selviä muutoksia taimenistutuksista huolimatta.
Yhdistyksen tekemiä huomioita
Kaivosyhtiön halu puolitoistakertaistaa tuotantonsa perustuu selvästi nykyiseen korkeaan kullanhintaan eli yhtiöllä on asiassa puhtaasti liiketaloudellinen intressi. Nykyisellä tuotantovolyymillä kaivos toimisi pitempään, ja yhteiskuntataloudellisesti kestävämmin, jolloin kaivoksen toiminnan loputtua ei Kittilän kunnalle koituva työllisyyden yms. hyötyjen alasajo olisi niin raju.
On myös oletettavaa, että kaivosyhtiö avaa pohjoisempana toisenkin kultakaivoksen, joka osuu samalle vesistö- ja poronhoitoalueelle. Ei ole varmaa säilyvätkö vaikutukset luontoon ja alueen muihin elinkeinoihin ja viihtyvyyteen enää tuolloin siedettävissä olevissa mitoissa.
Selostuksessa tulee esille myös, että nykyinen rikastushiekka-allas täyttyy V1-vaihtoehdossa nopeammin, tuoden erilaisia suuren luokan riskejä koko toiminnalle, jotka ovat erityisesti CIL-hiekan suhteen todella merkittäviä uhkia alapuoliselle vesistölle sekä lähialueen maaperälle. Kaivoksen loppuvaiheessa patoaltaita täytyy muutenkin korottaa merkittävästi. Varovaisuusperiaatteen pohjalta V0-vaihtoehto on tässä tapauksessa ainoa vaihtoehto.
Lisäksi on muistettava kaivoksen toistaiseksi varsin lyhyt toimiaika, jonka puitteissa eivät kaivoksen todelliset vaikutukset ole vielä täysin arvioitavissa, etenkään erilaisten yllätystilanteiden suhteen. Erityisesti pitkäaikaisvaikutuksia ei voi toistaiseksi mitenkään todeta, eivätkä ne vielä välttämättä näy mittauksissa. Seurujoen veden laatuun vaikuttaviin kaivokselta tuleviin vesiin on jo lyhyenäkin toimiaikana ilmestynyt mittauksissa erilaisten alkuaineitten ja yhdisteitten korkeita huippuja, joiden syitä ei ole YVA-selvityksessä syvemmin pohdittu.
Erityisesti antimonin, raudan, räjähdysainetypen, mangaanin, sulfaatin ja kiintoaineen pitoisuuksissa on jo nyt havaittu epätasaisuuksia, ja ne ovat paikoin haitallisen korkeita vähentäen veden laatua. Siitä kielii myös kalaston ja piilevälajiston muutokset.
Kaivoksen pölypäästöjen arvioidaan jäävän itse kaivosalueelle, vaikka esimerkiksi samansuuruisen Talvivaaran kaivoksen pölypäästöt on todettu kulkeutuvan myötätuulessa useita kilometrejä, ja selvästi haitalliset päästötkin kolmen kilometrin päähän. Tämä vaikuttaa porolaitumiin, josta kielii myös se, että porot ovat alkaneet välttää aluetta laajemminkin.
Selvityksessä puhutaan myös siitä miten pintavalutuskentät ajan mittaan menettävät pääosan toimintakyvystään, aiheuttaen jo nyt sulfaatin ansiosta antimonin huonoa imeytymistä. Imeytyskentät sekä sivukiviläjityskasat voivat muodostua ajan mittaan merkittäviksi yllätystekijöiksi.
Vaikka uraanipitoisuudet eivät kaivoksessa merkittävästi poikkea kallioperän yleisistä pitoisuuksista, olisi radioaktiivisten aineitten päästöjen määriä tullut tutkia perusteellisemmin. Erityisesti strontiumia esiintyy malmissa huomattavia määriä.
Kaivostoiminnan volyymin kasvu vaikuttaa myös moneen kaivoksen ulkopuoliseen tekijään. Erityisesti liikenteen kasvun määrä pölypäästöineen aikaansaa vaaratilanteita koko Kittilä-Inari-tievälillä.
Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n vaatemus toimintavaihtoehdoista
Yhdistys pitää ainoana vaihtoehtona V0-vaihtoehtoa eli kaivoksen toiminnan jatkumista nykyisellä volyymillään. Nykyvaihtoehdossakin tulee pyrkiä veden suljetumpaan kiertoon.
Perustelut
Kaivoksen pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia ei voida toistaiseksi täysin oikein arvioida, ja kaivostoiminnan volyymin kasvu lisää monia riskitekijöitä muutoin kotimaisen kaivosteollisuuden yleiseen tasoon tarkasteltuna lähes mallikkaasti toimivaan kaivokseen. Vesistövaikutuksia on havaittu Loukisella saakka, eikä yksittäisten vesistöpäästöjen ja mitattujen huippulukemien syitä ole riittävästi selvitetty. Lähtökohtana on oltava, että Loukisen-Seurujoen vesistö säilyy luokitukseltaan erinomaisena, sitä vaatii myös Suomen hyväksymä Euroopan Unionin vesipuitedirektiivi.
Kaivoksen tuleekin keskittyä jatkamaan toimintaansa nykyisellä tuotantotasolla ja minimoimaan riskit sen selkeästi hallittavammassa skaalassa.
Laajennussuunnitelmien yhteydessä ei ole myöskään tarkasteltu mahdollisten muitten kaivosten sijoittumista lähialueelle, varsinkin samalle vesistöalueelle. Yhteisvaikutusten tarkastelu puuttuu toistaiseksi kokonaan, vaikka uusien kaivosten synty läheisille malmioille on jopa todennäköistä.
YVA-selvityksessä ei ole myöskään selvitystä, miten kaivos on nykyisin varautunut poikkeustilanteisiin, ja erityisesti sellaisiin tilanteisiin, jossa ympäristöpäästöt voivat hetkellisesti moninkertaistua (esim. rikastushiekka-altaitten patojen vuotaminen).
Rovaniemellä 6.7.2012
Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta
Sari Hänninen Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri, toiminnanjohtaja