Vastaselitys KHO:lle Sierilä-valituksiin
Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt kaikilta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen valittaneilta osallisilta vastaselitystä kun Kemijoki Oy ja Rovaniemen kaupunki valittivat Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä KHO:lle.
Viite KHO selityspyyntö 6.9.2012 Diaarino 2393, 2408/1/12
Asia Vastaselitys Kemijoki Oy:n ja Rovaniemen kaupungin valituksiin ja ELY-keskuksen lausuntoon koskien Vaasan hallinto-oikeuden Sierilä-päätöstä
Lapin luonnonsuojelupiiri toteaa pitävänsä aiemman valituksensa Vaasan hallinto-oikeuteen perusteiltaan ja vaatimuksiltaan edelleen kaikin osin voimassa.
Rovaniemen kaupungin valituksesta luonnonsuojelupiiri toteaa seuraavaa:
Koska Vaasan hallinto-oikeus ei ole käsitellyt päätöksessään kaikkia luonnonsuojelupiirin ja muiden tekemiä valituksien kohtia, ei sen päätöstä voi kumota. Tällöinhän jäisi oleellisia valituksissa mainittuja asioita käsittelemättä.
Kaupunki yhtyy Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen liitteenä olleeseen hallinto-oikeustuomari Unto Hutun vaatimukseen, että oikeus olisi varannut Kemijoki Oy:lle tilaisuuden 31.12.2013 mennessä hankkia Lapin ELY-keskukselta valituksenalaisen päätöksen (PSAVI 31.5.11 nro 32/11/2) lupamääräyksessä 8b vaaditut luonnonsuojelulain mukaiset päätökset. Jos näin olisi tehty ja Kemijoki Oy olisi hakenut luonnonsuojelulain 48 ja 49 pykälien mukaiset poikkeuspäätökset, olisi niistä varmasti jokin taho valittanut riippuen päätösten sisällöstä. Joten on epätodennäköistä, että valitusprosessit olisivat olleet ohi annettuun määräpäivään eli 31.12.2013 mennessä. Eli määräpäivän määrääminen poikkeusmenettelyn läpikäymiselle ei välttämättä olisi mitenkään nopeuttanut oikeusprosesseja. Tai ehkä siinä tapauksessa, että poikkeuslupia ei olisi myönnetty ja Kemijoki Oy olisi tyytynyt päätökseen.
Todettakoon vielä, että vesivoimahankkeet eivät ole saasteettomia ja on omituista, että kaupunki kantaa enemmän huolta luvanhakijan mahdollisista hukkainvestoinneista kuin alueensa asukkaiden mielipiteistä. 50 tehtyä valitusta luulisi painavan myös jossain.
Kemijoki Oy:n valituksesta luonnonsuojelupiiri toteaa seuraavaa:
Kemijoki Oy vaatii toissijaisesti, että se kumoaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja ottaa sanotut valitukset välittömästi tutkittavakseen. Näin KHO joutuisi ottamaan ratkaistavakseen 50:ssä eri valituksessa mainittuja asioista ensimmäistä kertaan ilman, että niitä olisi käsitelty ensin Vaasan hallinto-oikeudessa. Tällöin ei täyty mm. hallintolainkäyttölain (586/1996) 7-9, 51, 53 ja 54 pykälät.
Miksi sitten Kemijoki Oy ei hae ensin Vaasan hallinto-oikeuden edellyttämiä poikkeuslupia ennen vesitalouslupia? Kuten yhtiö itsekin toteaa valituksessaan sivulla 17(18) ”Poikkeamislupapäätöksiä ei ole järkevää jättää ennen kuin niillä on realistinen mahdollisuus menestyä.” Eli Kemijoki Oy haluaa saada kaikki muut mahdolliset luvat kuntoon ja se odottaa, että vuosien kuluessa poikkeusluvat käyvät tarpeettomaksi. Apilakirjokääriäisen kohdalta mm. perhostutkijat toteavat lausunnossaan: ”Tällaisten erillisten ääripopulaatioiden sukupuuttoriskin on useissa tutkimuksissa todettu olevan moninkertainen verrattaessa suhteellisen yhtenäisen esiintymisen omaaviin lajeihin.” Laaksoarhon osalta todetaan, että sen uhanalaisuusluokka on laskenut vuoden 2010 arvioinnissa vaarantuneesta (VU) silmälläpidettäväksi (NT).
Kemijoki Oy ei ota huomioon, että alueella on myös muita merkittäviä luontoarvoja. Alueella esiintyy myös mm. 11 Etelä-Lapin alueella uhanalaiseksi luokiteltua putkilokasvilajia sekä 3 alueellisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää sammallajia. Voihan olla, että joidenkin lajien uhanalaisuus lisääntyy vuosien aikana ja niistä tulee luontodirektiiviliitteiden lajeja. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus ei käsittele päätöksessään mitenkään Oikaraisen alueella havaittua kirjojokikorentoa, joka on luontodirektiivi liitteiden II ja IV (a) –laji. Sitä koskee myös luonnonsuojelulain 47 §:n hävittämiskielto. Sekin kuin myös alueen muut luontoarvot olisi pitänyt ottaa huomioon intressivertailussa. Havainnon kirjojokikorennosta ovat tehneet Suomen sudenkorentoliiton edustajat Petri Parkko ja Petri Metsälä.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta
Sari Hänninen Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri