Suojelu perustuu paikallisiin aktiiveihin
Julkaistu Lapin Kansassa 12.6.2013
Lapin Kansassa kuvattiin (7.6.) Levillä pidetyn kaivosseminaarin antia. Haastateltu Kullankaivajain liiton toiminnanjohtaja Antti Peronius antoi virheellistä tietoa luonnonsuojelijoiden varainhankinnasta. Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) pääasiallinen rahoitus ei tule ympäristöministeriöltä kuten väitettiin, vaan jäsenmaksuista (v. 2011 31,8 %).
Esimerkiksi Lapissa asuvan henkilöjäsenen 32 euron suuruisesta jäsenmaksusta menee SLL:n toimintaan (mm. keskustoimiston henkilöstön palkkaukseen) 53 %, Lapin luonnonsuojelupiirille 27 % ja paikallisyhdistyksille 20 %.
Lapin luonnonsuojelupiirin tulot tulevat siis pelkästään Lapin paikallisyhdistysten jäsenten jäsenmaksuista ja SLL:n maksamasta palkkatuesta. Näiden tulojen turvin piiri on voinut palkata osa-aikaisen työntekijän (allekirjoittaneen). Maksavia jäseniä Lapissa on n. 1300. Jäsenmaksujen lisäksi SLL:n tulonlähteet muodostuvat mm. yritysyhteistyöstä (v. 2011 26%), ympäristöministeriön yhdistystuesta (17%) sekä Suomen Luonto –lehdestä (7%).
Lapin luonnonsuojelupiirin ja paikallisyhdistysten toiminta lepää paljolti tavallisten lappilaisten aktiivien harteilla. He pitävät Lapin puhtaan luonnon edunvalvontaa niin tärkeänä, että työ- ja perhekiireiden ohessa jaksavat pyörittää paikallisyhdistyksiä ilman minkäänlaista taloudellista korvausta.
Osalla yhdistyksistä on vain vähän jatkuvaa aktiivista toimintaa, mutta tyypillisesti yhdistys aktivoituu, kun heidän alueelleen suunnitellaan jotain ympäristöä tuhoavaa ja luonnon rauhaa sekä monimuotoisuutta uhkaavaa hanketta. Piirin tehtävä on antaa tukea paikallisyhdistykselle ja olla yhdyssiteenä liiton ja paikallisten aktiivien välillä.
Lapissa on menossa niin paljon erilaisia kaavoitus-, kaivos-, turve- ja tuulivoimahankkeita sekä malminetsintöjä luonnonsuojelualueilla, ettei meidän aikamme riitä tehtailla valituksia. Puutumme vain räikeimpiin tapauksiin. Mikäli yritys toimii vastuullisesti ja noudattaa lupaehtoja, kuten esim. Kittilän Suurikuusikon kaivos, ei piirillä ole mitään syytä valittaa tällaisesta toiminnasta. Ongelmana ovat yritykset, jotka näkevät Lapin vain raaka-ainereservinä, eivätkä kunnioita Suomen lainsäädäntöä saatikka paikallisten ihmisten oikeuksia, vaan yrittävät mennä koko ajan sieltä mistä aita on matalin. Ja valitettavan usein yritetään alittaa sen matalinkin aita.
Tarja Pasma
Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n
toiminnanjohtaja