Valitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmion ympäristöluvasta
Vaasan hallinto-oikeus 13.5.2014
Päätös, johon muutosta haetaan
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös 14.4.2014, Nro 32/2014/1
Dnro PSAVI/99/04.08/2012
Hakijana Lappland Goldminers Oy
Asia Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmion ympäristölupa, Sodankylä
Päätöksen kohdat, johon muutosta haetaan
Valitus koskee päätöstä siltä osin kuin hakijalle on myönnetty ympäristölupa sekä täytäntöönpanomääräystä.
Vaatimukset
Vaadimme, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (PSAVI) valituksenalainen päätös kumotaan ja hakijan hakemus hylätään kokonaisuudessaan. Viranomaisen täytäntöönpanomääräys tulee myös kumota. Vaadimme myös, että Pahtavaaran kaivoksen ympäristövaikutuksista on tehtävä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi.
Perustelut
Tremoliittisbesti
Pahtavaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu 2011 –raportin mukaan Pahtavaaran rikastamolle syötettävässä malmiossa on tremoliittia 12-20 % (s. 4). Vaikka useissa kaivosyhtiön hakemuksesta jätetyissä lausunnoissa ja mielipiteissä (Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Lapin Ely-keskuksen Y-vastuualue ja yksityinen henkilö) on ilmaistu huoli tremoliittiasbestin läsnäolosta Pahtavaaran kaivosprosessissa, ei Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ole antanut siitä riittävän selkeitä määräyksiä myöntämässään luvassa. Kaivostoimintaa ei voi jatkaa, mikäli tremoliittiasbestia ei saada hallintaan kaivosprosessissa, jottei Sodankylässä käy kuten Hituran kaivoksella tai aikoinaan Paakkilan kaivoksella
(http://yle.fi/uutiset/nivalan_hituran_kaivoksen_polyaminen_rauhoittunut/7231753?ref=leiki-uup) (http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/uimakoulua_asbestijarvella_36024.html#media=36044).
Asbestin perusteellinen pitoisuuskartoitus olisi pitänyt tehdä ennen päätöstä eikä jättää sitä parin vuoden päähän, koska tällöin on pölyämistä saattanut tapahtua jo runsaastikin. Täytäntöönpanoa ei tule sallia, ennen kuin asbestiasia on selvitetty perusteellisesti.
Mahdollisen tremoliittiasbestin läsnäoloa tulee tutkia myös keväällä 2012 tapahtuneen rikastushiekka-altaan vuodon saastuttamilla alueilla. Talvivaarassa on todettu myös, että tremoliittiasbestia voi joutua vedestä ilmaan kun tulvavesi laskeutuu ja jättää rannalle lietettä, joka kuivuu. Lupamääräyksissä on määrättävä, miten ennaltaehkäistään porojen laiduntaminen kaivospölyn saastuttamilla alueilla. Määräyksiä on myös annettava miten toimitaan, mikäli ilman tarkkailussa todetaan terveydelle haitallisia partikkeleita.
Vesien kierrättämisen käsittely lupapäätöksessä on huono ja antaa sellaisen kuvan, että PSAVI olisi luopunut varsinaisen kaivoksen ympäristöluvan kierrätysmääräyksestä. Vaikka liukoisuustestit osoittavat, että Länsimalmion alueella korkeita kupari-, nikkeli- ja rikkipitoisuuksia sisältävä malmi ei ole happoa muodostavaa, voi prosessiveden uudelleen kierrätys lisätä pitoisuuksia vähitellen. Määräyksissä olisi pitänyt ottaa tämäkin huomioon. Koska asbestin vaikutuksia ei käsittääksemme kunnolla tunneta vesistöympäristössä, tulee varovaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki vedet (myös suotovedet) puhdistaa asianmukaisesti. Lupamääräyksissä olisi pitänyt luetella kaikki ne vaaralliset aineet, joista koelouhinta- ja tarkkailuraporteissa on mainittu ja lupapäätöksessä olisi pitänyt antaa niille tarkat rajat sekä ilmassa että vedessä
Lupamääräyksissä olisi pitänyt ottaa huomioon myös erittäin kuivat kesät kuten vuoden 2006 kesä oli ja analysoida onnistuuko kastelu kaivosalueen kuivatusvesillä erityisen kuivina kesinä vai pitääkö vettä ottaa lisää pintavesistä ja millä ehdoilla niin voi tehdä. Lisäksi luvassa olisi pitänyt edellyttää jatkuvaa mittausta mm. sähkönjohtavuudesta sekä kaikista aineista, joista se on mahdollista.
YVA-menettely käynnistettävä
Hankkeesta ei ole tehty ympäristövaikutusten arviointia, vaikka Pahtavaaran kaivoksella on jo todettu olevan merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Lupaa ei voi myöntää ennen kuin YVA-menettely on tehty. Pahtavaaran kaivos käsittelee vuodessa noin 500 000 tonnia malmia ja lain mukaan ympäristövaikutusten arviointi tulee tehdä kun irrotettavan aineksen kokonaismäärä on vähintään 550 000 tonnia vuodessa. Vaikka kaivoksen laajentaminen Länsimalmion avolouhokseen ei lisääkään vuosittaista malmimäärää, tulee toiminnasta tehdä ympäristövaikutusten arviointi (YVA).
YVA-menettely on tärkeä keino saada alueen asukkaille ja poronomistajille tietoa kaivoksen vaikutuksista heidän elinpiiriinsä. Heillä on oikeus tietää mm. alueella havaitun asbestin olemassaolosta ja mahdollisista vaikutuksista ja sanoa mielipiteensä asiasta. Meneillään olevista lupahakemuksesta on mahdotonta saada tietää ja useista erillisistä lupamääräyksistä on vaikea hahmottaa kokonaisuutta.
Hakija toteaa sivulla 8 seuraavaa: ”Tuotannosta syntyvien jätteiden (sivukivi ja rikastushiekka) muodostuminen ja niiden luonne tunnetaan käytännön toiminnasta saatujen kokemusten ja tarkkailutulosten perusteella ja niiden käsittely vastaa nykyiseen maailmanlaajuiseen tietämykseen perustuvia parhaita käytäntöjä.” Yhtiöllä ei ole ollut käytössään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT), koska tarkkailuraporteissa on todettu mm. asbestia ja mm. kohonneita kromi- ja typpiarvoja. Selvästi myös patovallit ovat olleet alimitoitettuja keväällä 2012 tapahtuneesta patovallin murtumasta päätellen.
On selvästi nähtävissä, että Lapissa toimivat kaivosyhtiöt ovat jättäneet valtaus- ja malminetsintähakemuksia jo toiminnassa olevien kaivosten läheisyyteen ja tavoitteena on louhia kannattavuusrajan sisältä kaikki vastaava malmio, jossa voidaan käyttää samaa tai vähäisin muutoksin samaa rikastusprosessia kuin toiminnassa olevassa kaivoksessa. Lappland Goldminers Oy on jättänyt valtaushakemuksen 10.9.2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ja Tukes on tehnyt valtauspäätöksen 16.4.2014 455,57 hehtaarin suuruiselle alueelle Sodankylän Rauhiaisenjängällä Pahtavaaran itäpuolelle. Hakija otaksuu, että alueella on kultaa, kuparia ja nikkeliä. Pahtavaaran läheisyydessä on myös runsaasti muita valtaushakemuksia (ks. kuva). Mikäli valtaukset johtavat kaivostoimintaan, tultaneen toiminnassa hyödyntämään Pahtavaaran rikastamoa, mikäli se on suinkin mahdollista. Näin toimintaa voidaan laajentaa alueella pala palalta ilman YVA-menettelyä.
Konkurssiin varautuminen ja vakuudet
Mikäli Pahtavaara menee konkurssiin, pitää mm. mahdolliset asbestipitoiset sivukivikasat ja rikastushiekka-altaat peittää heti eikä odottaa, että kaivostoiminnalle löytyy joskus tulevaisuudessa mahdollisesti jatkaja. Ilmanlaadun tarkkailuohjelma pitää jatkua niin kauan kunnes kaivoksen sulkemistoimenpiteet on tehty ja kaikki pölyävät pinnat peitetty. Vedenlaadun tarkkailuohjelmaa pitää jatkaa niin kauan kunnes kaivoksen sulkemistoimenpiteet on tehty ja kaikki arvot ovat palautuneet tasolle, jotka on mitattu ennen toiminnan aloittamista. 10.000 euron vakuudet eivät riittäne, mikäli aluetta täytyy puhdistaa mm. asbestista myöhemmin.
Varaamme itsellemme oikeuden täydentää ja perustella vaatimuksiamme myös jatkossa.
Rovaniemellä 13.5.2014
Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta
Sari Hänninen Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri
LIITTEET
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 32/2014/1