Valitus malminetsinnän jatkopäätöksestä Mustiaapa-Kaattasjärven Natura-alueelle
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 30.6.2014
Päätös johon haetaan muutosta
Viite Tukesin malminetsintäpäätös 26.6.2014 ML2012:0041
Asia Valitus Tukesin päätöksestä myöntää malminetsinnän jatkolupa Mawson Oy:lle Ylitorniolla sijaitsevalle Mustiaapa-Kaattisjärven Natura-alueelle
Päätöksen kohdat, johon muutosta haetaan
Valitus koskee koko päätöstä.
VAATIMUKSET
Ensisijaisesti vaadimme, että Tukesin tekemä päätös malminetsinnän jatkopäätöksestä kumotaan ja hakijan hakemus hylätään kokonaisuudessaan. Toissijaisesti vaadimme, että hakemus palautetaan Tukesille uudelleen käsittelyä varten, jotta Tukes kuuluttaa hakemuksen uudestaan ja ottaa huomioon mm. luonnonsuojelupiirin asiakirjojen saantioikeuden sekä muuttaa lupamääräyksiä selkeimmiksi. Haemme myös oikeuden määräystä Tukesille, ettei se saa tehdä täytäntöönpanomääräystä ennen kuin tämä valitus on käsitelty.
PERUSTELUT
PERUSTELUT ENSISIJAISEEN VAATIMUKSEEMME
Kaivoslain (621/2011) 11 pykälän mukaan malminetsintä ei saa aiheuttaa 1) haittaa ihmisten terveydelle tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle; 2) olennaista haittaa muulle elinkeinotoiminnalle; 3) merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa; 4) harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista; 5) merkittävää maisemallista haittaa.
Merkittävyyttä on tulkittu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 2008:72 seuraavasti: ”ei ollut ennalta arvioiden objektiivisesti pois suljettua”. Päätöksessä todetaan myös, että luonnonolosuhteiden heikentymisen laadullinen ja määrällinen vaikuttavuus ovat yhtä tärkeitä.
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 5 pykälän mukaan luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään.
Luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos lain 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Tukes ei ole noudattanut lupamääräyksissään Lapin ELY-keskuksen suosituksia haittojen lieventämisestä.
Euroopan komission mukaan epäselvät tilanteet tulee ratkaista varovaisuusperiaatteen mukaisesti, jolloin luonnon arvoille ei koidu vahinkoa edes tulkinnanvaraisissa tilanteissa. EYTI C-127/02 tekemän ratkaisun mukaan: ”Näin ollen näyttää siltä, että kyseessä oleva suunnitelma tai hanke voidaan hyväksyä vain sillä edellytyksellä, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat varmoja siitä, ettei sillä ole haitallisia vaikutuksia kyseisen alueen koskemattomuuteen. Kun siis suunnitelmasta tai hankkeesta kyseisen alueen koskemattomuudelle aiheutuvien haitallisten vaikutusten puuttuminen on epävarmaa, toimivaltaisen viranomaisen on kieltäydyttävä hyväksymästä sitä.”
Sodankylässä sijaitsevalla Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueella on tehty malminetsintää vuodesta 2004 lähtien ja mm. syväkairattu vuodesta 2010 lähtien noin 150 syväkairausreikää. Viiankiaavan syväkairauksista saatujen kokemusten perusteella väitämme, että malminetsintä ja haittavaikutuksia ennalta ehkäisevät toimenpiteet eivät anna varmuutta siitä, että suojelualueen uhanalaiset lajit ja luontotyypit sekä ekosysteemit säilyisivät pitkällä aikavälillä suotuisana, koskemattomina ja eheinä. Pitkäaikainen yhä massiivisempi malminetsintä voi aiheuttaa muutoksia monin tavoin mm. vesistöjen kemiallisessa ja fysikaalisessa koostumuksessa mm. pohja- ja pintavesien sekoittuminen muuttaa happamuutta nopeammin kuin mitä luonnossa tapahtuu ja radioaktiivista pohjavettä pääsee luontoon mahdollisesti useistakin kairausrei’istä.
Tehdessämme valituksen Viiankiaavasta, olemme kysyneet parilta hyönteistutkijalta, voiko syväkairaustoiminta vaarantaa tutkimusalueen hyönteisiä. Soitimme 6.9.2013 hyönteistutkija Reima Leinoselle (040 529 6896, reima.leinonen@ely-keskus.fi) ja Marko Mutaselle (040 824 6749, marko.mutanen@oulu.fi) ja kysyimme voiko hyönteistutkija sanoa, ettei moreeninäytteenotosta ja syväkairauksista (hyönteistutkijoille kuvattiin tutkimusmenetelmät) edes teoriassa voi aiheutua vahinkoa hyönteisille. Molemmat totesivat että ei voi sanoa varmasti mitään, koska heidän käsityksen mukaan asiasta ei ole tutkimustietoa. Esimerkiksi maassa talvehtivan lajin riski vaurioitua on mahdollista, mikäli kairaus sattuu juuri kohdalle. Lisäksi, jos alueella on jonkin harvinaisen lajin ravintokasvikeskittymä, silloin voidaan sanoa tarkkaan, mistä ei saa kairata.
Malminetsinnän vaikutuksesta ravintoketjuihin sekä jatkuva melu- ja häirintävaikutus alueen lintupopulaatioihin ja muihin eläimiin mm. soidin- ja pesimäaikana voivat vaikuttaa pitkällä aikavälillä alueella ruokaileviin ja pesiviin lajeihin. Uhkana on myös vieras- ja tulokaslajien leviäminen alueelle ihmisten ja koneiden mukana. Ristiin rastiin kulkevat malminetsintäkoneet voivat myös tiivistää ja vaurioittaa maaperää ja muuttaa alueen habitaattia. Lisäksi isojen kairaus- ym. koneiden toiminta suojaverkkoineen ja kairausreiät yms. suojelualueella on merkittävä maisemallinen haitta.
Kaivosyhtiö Mawson Oy:n johtoa syytetään luonnonsuojelurikoksesta, koska yhtiö on tehnyt laittomasti tutkimuskaivauksia lehtojen- ja soidensuojelualueella. Metsähallituksen mukaan malminetsintäyhtiö on tuhonnut kaivauksillaan uhanalaista neidonkenkää ja tikankonttia, joiden korvausvaatimusten yhteissumma kipua yli 100.000 euroon (liite 2). Kaivoslain 61 pykälän mukaan malminetsintäluvan voimassaolon jatkamisen edellytyksenä on, että luvanhaltija on noudattanut kaivoslaissa säädettyjä velvollisuuksia ja annettuja lupamääräyksiä. Kaivosyhtiölle ei voi enää lupaa myöntää, koska se on rikkonut aikaisempia lupamääräyksiä ja syyllistynyt mm. luonnonsuojelurikokseen.
PERUSTELUT TOISSIJAISEEN VAATIMUKSEEMME
Menettelyvirhe
Huomautamme, että emme ole voineet esittää mielipidettämme Mawsonin jättämästä malminetsintähakemuksesta, koska meille ei ole annettu tarpeellisia asiaan liittyviä liitteitä. Asia selviää tarkemmin liitteistä 3 ja 4, jossa on käyty viestinvaihtoa mm. hakemuksen kuuluttamisesta ja Natura-arvioinnin saamiseksi. Olemme pyytäneet Natura-arviointia sekä Tukesilta että Lapin ELY-keskukselta eikä kumpikaan ole lähettänyt sitä meille. Koska emme ole siis saaneet lukea Natura-arviointia, emme tiedä mitä on kartoitettu, mutta yhteysviranomaisen lausunnon perusteella on tehty vain kasvillisuuskartoitus. Se ei riitä, vaan alueella on tehtävä myös mm. lintu-, viitasammakko-, liito-orava- ja hyönteiskartoitukset. Lisäksi myös ohjelma-alueet tulee ottaa huomioon samalla varovaisuudella kuin suojelualueet. Huomautamme myös, että Lapin ELY-keskuksen 17.4.2014 päivätty lausunto ei ole kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä.
Lupamääräys 1. kohdat 2.1. ja 2.2.
Kaikki koneellisesti tehtävä maaperä- ja kallioperänäytteenotto tulee tehdä vain talviaikaan, maan ollessa roudassa ja riittävän lumipeitteen suojaama lintujen soidin- ja pesimäaikojen ulkopuolella (mm. JKS4M-laitteistoa käytettäessä).
Lupamääräys 2.
Vuosittaisissa raporteissa tulee kuvata kaikki tutkimuskohteet ja kaivosyhtiö velvoitetaan seuraamaan mm. kairauspisteiden ympäristön pieneliöstön mahdollista vaurioitumista ja veden happamuutta sekä pinta- ja pohjavesien virtauksia.
Lupamääräys 4.
Kaikessa toiminnassa on noudatettava parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa eli tässä tapauksessa Viiankiaavalla käytössä ollutta kairaussoijan talteenottoa. Tunnetun kanadalaisen uraanikaivos- ja ydinvoima-asiantuntijan, matematiikan professori Gordon Edwardsin mukaan uraanikaivoksista syntyy suunnattomia määriä malmijätettä ja Science-lehden artikkelin (Carter 1978) mukaan jätteet päästävät ympäristöön radon-kaasua n. 500 kertaa enemmän kuin ollessaan kallioperässä. Radon-päästöt kasvavat suhteessa kiviaineksen ulkoiseen pinta-alaan ja hienoksi jauhetun malmijätteen radon-päästöt ovat vähintään 10.000-kertaiset maanalaiseen malmiin verrattuna. Muodostaako siis kairaussoijassa mahdollisesti oleva säteilevä malmi radon-kaasua 10.000-kertaisesti verrattuna tutkittavan kallioperän säteilymäärään? Mikäli kairaussoija kerätään talteen niin kuin Viiankiaavalla, mihin tämä säteilevä kairaussoija viedään? Säteilylain 50 §:n mukaan ”Hyödynnettäessä luonnonvaroja, jotka sisältävät radioaktiivisia aineita, toiminnan harjoittaja on toiminnan aikana ja sitä lopetettaessa velvollinen huolehtimaan siitä, että radioaktiivisista jätteistä ei aiheudu terveydellistä eikä ympäristöllistä haittaa”. Tukesin antamat lupamääräykset eivät ota tarpeeksi huomioon alueen korkeita uraanipitoisuuksia. Liitteessä 6 on biokemistin, filosofian tohtori Jari Natusen lausunto arviosta kairauksen päästöistä. Loput asiaan liittyvät liitteet laitamme myöhemmin lomien jälkeen.
Lupamääräys 5.
Pelkkä ilmoitusvelvollisuus ei ole riittävä vaan toimittaessa suojelualueella pitää kaivosyhtiön neuvotella Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Lapin ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön kanssa tarkemmasta suunnitelmasta.
Lupamääräys 7.
Vakuudet tulee olla suuremmat. 20.000 euron vakuudet eivät ole riittäviä toimittaessa suojelualueella (ks. liite 1 Ylen uutinen).
Lupamääräys 8.
Kaikki kairausreiät on tulpattava. Kairaustoiminnassa käytettävä vesi on aina tuotava suojelualueen ulkopuolelta, jotta varmistetaan, ettei rikota vesilain 11 pykälän velvoitteita. Lapin ELY-keskuksen ja Säteilyturvakeskuksen tulee neuvotella ja arvioida yhdessä, kumpi keino on parempi suojelemaan sekä ihmisiä että ekosysteemejä radioaktiiviselta säteilyltä: kairausreikien betonointi vai kairausreikien tulppaaminen vai molemmat. Viiankiaavan yhteydessä tehdyssä arvioinnissa betonointiin liittyy suuria epävarmuustekijöitä.
Lupamääräys 9.
Yhdenvertaisen kohtelun vuoksi, Mawson Oy:ltä on vaadittava saman tason luontokartoituksia ja -selvityksiä kuin mitä AA Sakatti Mining Oy on tehnyt Viiankiaavalla. Ennen tutkimustoiminnan aloittamista malminetsintäluvan haltijan on esitettävä tarkka tutkimussuunnitelma toimenpiteineen ja sijaintitietoineen aluetta hallinnoivalle Metsähallitukselle ja Natura-alueita valvovalle Lapin ELY-keskukselle. Tukesin määräämä maastotyöohje tulee myös tarkistuttaa em. viranomaisilla ja kaivosyhtiön tulee myös raportoida aiheuttamistaan vahingoista em. viranomaisille välittömästi. Tukesilla ei ole tarvittavaa osaamista ohjeistuksen antamiseen.
Lupamääräys 12.
Lupamääräyksissä ei ole annettu tarpeeksi selviä Palojärven paliskunnan lausunnossa esitettyjä vaatimuksia rauhoitusajoista ja mm. siimojen tms. käytöistä.
Lupamääräyksistä puuttuu
Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueella on AA Sakatti Mining Oy kairannut viistoon Natura-alueen alle. Lupamääräyksissä on syytä mainita, että malminetsintäalueen rajat luetaan pystysuoraan.
Lupamääräyksissä ei ole otettu huomioon tarpeeksi yhteysviranomaisen eli Lapin ELY-keskuksen lausuntoa Natura-arvioinnista mm. sivun 8/17 yhteenvedossa todettua sekä sivulla 13/17 mainittuja epävarmuustekijöitä. Lupamääräyksissä ei ole otettu huomioon Lapin ELY-keskuksen suosituksia petolintujen osalta.
Lopuksi
Valitus on tehty kiireellä ennen loman alkua, joten sitä mahdollisesti vielä täydennetään syksyllä.
Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa 28/2007 luvussa 4.1 (Malminetsintä ja kaivostoiminta suojelualueella) ja YM:n julkaisussa 29/2011 (Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt) luvussa 5 ei täysin tyrmätä YVA-menettelyä jo malminetsintävaiheessa. YVA-menettely on ainoa keino saada tietoa osallisille laajan, pitkäkestoisen ja intensiivisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin.
Länsi-Lapin maakuntakaava ei ole saanut lainvoimaa, koska luonnonsuojelupiiri on valittanut YM:n päätöksestä KHO:oon.
Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta
Sari Hänninen Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri
LIITTEET
- Tukesin päätös 26.6.2014 ML2012:0041
- Ylen uutinen 14.2.2014 Mawsonin luonnonsuojelurikoksesta
- Virallinen pyyntö kuulutuksen uusimisesta
- Viestien vaihtoa kuulutuksen uusimisesta sekä Natura-arvioinnin saamiseksi
- Kuvia Viiankiaavalla tehdyistä syväkairauksien jäljistä
- Biokemisti, FT Jari Natusen lausunto uraanialueen kairausten riskeistä