Lapin piirin lausunto metsähallituslakiuudistuksesta
Rovaniemellä 23.10.2015 Metsähallituslakiuudistuksen kuulemistilaisuus
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin lausunto metsähallituslakiuudistukseen
Suomen luonnonsuojeluliitto on jo 19.10.2015 annetussa tiedotteessaan paheksunut kiireellä ja ilman kunnollista kuulemista vietyä lainvalmistelua ja olemme samaa mieltä kattojärjestömme kanssa. Lapin piiri haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin lainvalmistelussa.
Metsähallitus on Lapin metsien, soiden, tunturien ja vesistöjen suurin haltija, joten sen asema on hyvin merkittävä niin luonnonsuojelullisessa kuin sosioekonomisessa tarkastelussa. Luonnon-suojelualueiden haltijan lisäksi Metsähallituksen toimilla on suuri vaikutus saamelaisten ja kolttien kulttuurin säilymiseen, porotalouteen, matkailuun, paikallisten virkistysalueiden ja ravinnon lähteen hallinnoijana sekä työllistäjänä.
Lakiluonnoksesta ei saa selvää kuvaa, miten käytännössä otetaan huomioon edellä luetellut velvoitteet. Luontaiselinkeinojen käyttöön varatuille alueille kohdistuu yleisiä yhteiskunnallisia velvoitteita ja intressejä ja niillä tapahtuvasta toiminnasta pitää jatkossakin päättää julkisten hallintotehtävien alla, eli näiden alueiden on kuuluttava Luontopalveluiden (JHT) taseeseen.
Epäselväksi jää sellaisten alueiden kohtalo, joita ei ole suojeltu luonnonsuojelulailla kuten entiset metsähallituksen omalla päätöksellä perustetut luonnonhoitometsät ja aarnialueet (osa kuulunee nykyisin luontaistalousalueisiin ja osa virkistysmetsiin) sekä tienvarret. Edellä luetellut alueet tulee siirtää Luontopalveluiden taseeseen (muu oma pääoma). Lisäksi saamelaisten kotiseutualue, valtion retkeilyalueet, laajat luonnontilaiset metsäalueet ja vanhojen metsien alueet Itä- ja Pohjois-Suomessa tulee siirtää muuhun omaan pääomaan.
Alueellisen kestävyyden ja paikallisen asiantuntemuksen vuoksi työllistämisvelvoite Metsähallitukselle tulee palauttaa lakiin.
Kuulemistilaisuudessa kuultiin usealta taholta, että Metsähallituksen pitää ”puhua yhdellä suulla”. Lapin piiri katsoo, että Suomessa täytyy olla organisaatioita, joka pitävät huolen, että Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, EU:n direktiivejä ja Suomen ympäristölainsäädäntöä. Mikäli metsähallituslakiuudistuksella pyritään estämään muun muassa taloudellisin ohjauskeinoin Metsähallituksen Luontopalveluiden mahdollisuutta valittaa esimerkiksi malminetsintäyhtiöiden saamista epämääräisistä luvista suojelualueille, tulee lakiluonnosta muuttaa niin, että viranhaltijoiden toimintaedellytykset taataan.
Metsähallituslakiluonnoksen pykäliä, jotka eivät avaudu
4 §:ssä annetaan Metsähallituskonsernille valtuudet harjoittaa toimintaa myös ulkomailla. Miksi valtion maa- ja vesiomaisuutta hallinnoimaan perustettu konserni haluaa toimia ulkomailla? Onko jatkossa mahdollista, että Metsähallituksen osakeyhtiö hakkaisi esimerkiksi Indonesian metsiä?
5 §:n kirjauksia on muutettava niin, että yleiset vesialueet (laki yleisistä vesialueista 204/1966) säilyvät Metsähallituksen sisällä Luontopalveluiden hoidossa ja taseessa. Ei siis riitä, että ne säilyvät valtiolla. Vesialueisiin liittyy yleisiä yhteiskunnallisia intressejä. Nyt uutena esitelty kolmas tase mutkistaa Metsähallituksen organisaatiota tarpeettomasti.
6 §:ssä edellytetään, että ”Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien, meren ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa…” Momentti on hyvin epämääräinen ja huonoa suomen kieltä. Lisäksi edelliseen versioon (tammi 2014) verrattuna, lauseeseen on lisätty meri-ekosysteemi. Koska Metsähallitus hallinnoi muitakin ekosysteemejä kuin metsiä ja meriä, on outoa, että vain nämä kaksi on lakitekstissä mainittu. Riittävästi -käsite on myös liian epämääräinen. Pykälässä pitäisi mainita, että Metsähallitus ottaa toiminnassaan huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelun, ekosysteemipalvelujen turvaamisen sekä ilmastonmuutoksen torjumisen. Tätä edellyttävät erilaiset kansainväliset sopimukset, EU-direktiivit ja Suomen ympäristölait. Laissa pitäisi myös määritellä, miten näiden tavoitteiden seuranta toteutetaan. 19 § voisi olla luonteva paikka määritellä seurantavelvollisuudesta. Tutkimuksen mukaan suomalaisten mielestä monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkein metsiä koskevassa päätöksenteossa huomioitava asia (Valkeapää et al. 2009).
12 §:ään on lisätty uusi kohta verrattuna edelliseen luonnokseen, jonka kuuleminen oli tammikuussa 2014. Lisätty lause on seuraavanlainen: ”Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisena pätemätön.” Minkä tyyppisiä tilanteita varten lause on lisätty? Miksi hallitus tekisi päätöksen ja toteaisi sitten, että se olikin lain vastainen?
Onko 18 §, jossa sanotaan, että virkavastuulla tehtäviä päätöksiä voidaan siirtää ulkopuoliselle yhteisölle, perustuslain 124 §:n mukainen?
27 §:n mukaan Metsähallituksella on oikeus liiketoiminnassaan käyttää ulkopuoliselle annettavaa vakuutta. Maallikolle jää epäselväksi, voiko Metsähallituksen osakeyhtiö antaa vakuudeksi esimerkiksi maaomaisuutta? Voiko mahdollisessa konkurssitapauksessa maaomaisuus siirtyä tätä kautta yksityiseen omistukseen?
39 §:n mukaan neuvottelukuntien roolia tarkennetaan valtioneuvoston asetuksella. Hallituksen esityksessä kyseisen pykälän perusteluissa todetaan, että saamelaisalueille perustetaan kuntakohtaiset neuvottelukunnat. Myös muissa kunnissa on tarvetta neuvotteluille. Esimerkiksi Muonion alueen kylätoimikuntien, paliskunnan, eri yhdistysten ja matkailuyrittäjien kanssa on neuvoteltu metsien rauhoittamiselta hakkuilta. Hankaloituvatko tällaiset paikalliset sopimiset jatkossa? Piirin mielestä kunnallisissa neuvottelukunnissa tulee olla myös paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen edustus mukana.
Lisätietoa Suomen luonnonsuojeluliiton linjauksista koskien metsähallituslakia
http://staging.sll.fi/metsahallituslaki
Lisätietoja: piirin toiminnanjohtaja Tarja Pasma (yhteystiedot alla) ja piirihallituksen jäsen Maire Puikko, 040 820 3313, maire.puikko@suomi24.fi