Valitus KHO:een YM:n Viiankiaapa-päätöksestä
Päätös johon haetaan muutosta
Ympäristöministeriön päätös 29.10.2015 Dnro YM4/5721/2012, Lupa malminetsintään Viiankiaavan soidensuojelualueen malminetsintälupa-alueella ML2012:0036 Sakatti 1-5
Selvitys valitusajasta
Päätös on annettu 29.10.2015 ja valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Päätös katsotaan saadun tiedoksi seitsemäntenä päivänä tämän kirjeen lähettämisestä.
Päätös on tullut sähköpostitse Suomen luonnonsuojelun Lapin piirille 29.10.2015. Ohjeet ovat epäselviä sen suhteen, mikä on valitusaika silloin kun päätös tulee sähköpostitse. Kun lasketaan 30 päivää tiedoksisaannista, on se lauantai 29.11.2015 ja valitusaika päättynee maanantaina 30.11.2015, koska 29.11. on lauantai.
Vaatimukset
Ensisijaisesti vaadimme, että Ympäristöministeriön päätös on kumottava luonnonsuojelulain vastaisena. Toissijaisesti vaadimme, että päätös palautetaan uudelleen valmisteluun ja etsinnästä tehdään mm. ympäristövaikutusten arviointi.
Perustelut ensisijaiseen vaatimukseen
Malminetsintä aiheuttaa merkittävää haittaa luonnonsuojelualueen eheydelle ja laadulle
Luonnonsuojelulain (LSL) 15 §:n 7-kohdan (Luvanvaraiset poikkeukset rauhoitussäännök-sistä) perusteella malminetsintä on sallittua suojelualueella alueen hallinnasta vastaavan eli Metsähallituksen luvalla kunhan etsintä tehdään sen perustamistarkoitusta vaaran-tamatta. LSL 9 §:n mukaan luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa suorittaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen (toimenpiderajoitus).
Kaivoslain (621/2011) 11 pykälän mukaan malminetsintä ei saa aiheuttaa 1) haittaa ihmisten terveydelle tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle; 2) olennaista haittaa muulle elinkeinotoiminnalle; 3) merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa; 4) harvinaisten tai arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista; 5) merkittävää maisemal-lista haittaa.
Merkittävyyttä on tulkittu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 2008:72 seuraavasti: ”ei ollut ennalta arvioiden objektiivisesti pois suljettua”. Päätöksessä todetaan myös, että luonnonolosuhteiden heikentymisen laadullinen ja määrällinen vaikuttavuus ovat yhtä tärkeitä.
Luonnonsuojelulain (1096/1996) 5 §:n mukaan luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään.
Euroopan komission mukaan epäselvät tilanteet tulee ratkaista varovaisuusperiaatteen mukaisesti, jolloin luonnon arvoille ei koidu vahinkoa edes tulkinnanvaraisissa tilanteissa. EYTI C-127/02 tekemän ratkaisun mukaan: ”Näin ollen näyttää siltä, että kyseessä oleva suunnitelma tai hanke voidaan hyväksyä vain sillä edellytyksellä, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat varmoja siitä, ettei sillä ole haitallisia vaikutuksia kyseisen alueen koskemattomuuteen. Kun siis suunnitelmasta tai hankkeesta kyseisen alueen koskemattomuudelle aiheutuvien haitallisten vaikutusten puuttuminen on epävarmaa, toimivaltaisen viranomaisen on kieltäydyttävä hyväksymästä sitä.”
Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.9.2005 Viiankiaavan Natura 2000 –alueen hoito- ja käyttösuunnitelman. Siinä todetaan, että ”Viiankiaavan tärkeimpiä käyttömuotoja ovat poronhoito, metsästys, marjastaminen ja muu virkistäytyminen. Luonnonsuojelulain mukaisesti alueen hoidon ja käytön tärkein tavoite on luonnon suojelu, ja muiden käyttömuotojen on tuettava tätä tavoitetta. Alueen nykyisten ja suunnitelmassa esitettyjen käyttömuotojen ei katsota vaarantavan niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon.” Massiivinen malminetsintä alueella ei tue tätä tärkeintä tavoitetta.
Golder Associatesin raportissa (liite 2) luvussa 2.0 (Teoreettinen tarkastelu) luetellaan kallioperäkairausten jälkeen jäävien kairausreikien vaikutuksia alueeseen. Yhteenvedossa todetaan, että Naturan alle ulottuvien kairausreikien ei oleteta aiheuttavan ympäristölle haittaa, jos yhtiö noudattaa tiettyjä varotoimia. Lisäksi luvussa 5.0 (Jatkotoimenpide-ehdotukset) todetaan, että mikäli tietyt toimenpiteet eivät auta, suositellaan kairareikien täyttämistä betonilla. Eli kairausputkien päiden tulppaukset eivät ole varmoja menetelmiä eikä liene tutkittu, kuinka pitkään putket ja tulpat kestävät Lapin routaisessa maassa.
Yhteysviranomaisen lausunnossa (25.8.2015, s. 3/13) todetaan, että luontoon jää haitallisia aineita mm. mineraaliöljytislettä 6,4 litraa ja etoksyloitua alkoholia 0,24 litraa. ELY:n mainitsema tarkemmin määrittelemätön mineraaliöljytisle voi sisältää luvanvaraisia aromaattisia aineita. Päätöksessä on otettava huomioon öljyjakeille pohjavesien ympäristölaatunormiasetus 341/2009. Jos tisleen tiheys on 1kg/l, niin yksi litra voisi pilata 20.000 pohjavesilitran laadun ja 6,4 litraa 128.000 litran laadun. Edellistä tiheysoletusta käyttäen pintavesiä tisle voisi pilata 914.000 litran verran (liite 3, -vol 2 ch 8.3b, sivu 8.3-297). Myös etyksyloidun alkoholin vaikutuksista ympäristöön etsintätoiminnassa tiedetään liian vähän. Siitä löytyy tietoa liitteestä 4 (Austaralian and New Zealand guidlines for fresh and marine water quality, taulukosta 3.4.1 sivu 3.4-10.)
Yhteysviranomaisen lausunnossa (25.8.2015, s. 7/13) todetaan myös seuraavaa: ”Luonto-direktiivin luontotyyppiraportoinnin (2007-2012) mukaan kaikkien Viiankiaavalla esiintyvien Natura-luontotyyppien suojelutaso on luokiteltu epäsuotuisaksi. Pääosalla luontotyypeistä suojelutason kehityssuunta on heikkenevä.” Vaikka lausunnossa todetaan, että pinta-alaltaan vaikutukset eivät ole suuret, ei se ole peruste mahdollisesti heikentää entisestään luontotyyppien suojelutasoa. Lisäksi määrällisen vaikuttamisen lisäksi laadulliset vaikutukset ovat yhtä tärkeitä.
Edellisessä 1.12.2010 myöntämässä luvassa (YM2/5721/2010) Ympäristöministeriö edellytti seuraavaa: ”Ympäristöministeriö edellyttää, että toiminnanharjoittaja seuraa uudistetun syväkairaustekniikan vaikutuksia ja ilmoittaa havainnoista kunkin maastokauden lopulla Metsähallitukselle ja tarvittaessa korjaa mahdollisia haittoja Metsähallituksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan tulee kuvata tutkimuksia seuraavana kesänä kaikki kairausreiät ja toimittaa kuvat sijaintitietoineen Lapin ELY- keskukselle ja Metsähallituksen Lapin luontopalveluille.” Yhteysviranomaisen lausunnossa (25.8.2015, s. 7/13) todetaan myös, että ”aikaisemmin soilla on tehty 65 kairausta, joista 47 on kartoitettu jälkikäteen, varsinaista systemaattista seurantaa vanhoilla kairauspisteiltä ja reiteiltä ei kuitenkaan esitetä”. Sama todetaan myös sivulla 9 ja lisäksi arvioidaan, että kasvillisuuden palautuminen on arvioitu muutamasta vuodesta 15 vuoteen. Eli AA Sakatti Mining Oy on laiminlyönyt edellisen luvan ehdot ja näin ollen kunnollista seurantatietoa aikaisemman malminetsinnän vaikutuksista lajeihin, luontotyyppeihin, hydrologiaan ja ekosyteemeihin ei tiedetä varmuudella.
Ohessa (liite 5) on myös sodankyläläisen, piirin varapuheenjohtajan Aikion lausunto kun hän osallistui ympäristöministeriön maastokatsaukseen Viiankiaavalle 6.7.2012 ja 1.10.2012. Hänen lausunnossaan todetaan, että 1.10.2012 vierailun aikana vetisellä rimmellä oli useita kuolleita pikkukaloja vedessä. Aikio arvelee, että yksi mahdollinen syy joukkokuolemaan voi olla, että kairausreiästä ylös purkautuvassa vedessä on voinut olla pienille eliöille ja kaloille myrkyllisiä määriä raskasmetalleja.
Väitämme, että toiminta Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueella voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa pitkällä aikavälillä ja lajien sekä luontotyyppien mahdollista vahingoittumista. Epävarmuutta tuo mm. apuaineiden ja mahdollisen betonoinnin vaikutukset ympäristöön, mahdolliset muutokset vesistöjen kemiallisessa ja fysikaalisessa koostumuksessa, vaikutuksista mm. ravintoketjujen kautta lintuihin, vuosia jatkuva melu- ja häirintävaikutus alueen eläimistöön, vaikutukset lintupopulaatioihin pitkällä aikavälillä, vieras- ja tulokaslajien leviämisen todennäköisyydet ja raskaiden laitteiden vaikutuksen maaperän tiiviyteen. Lisäksi isojen kairaus- ym. koneiden toiminta suojaverkkoineen ja kairausreiät yms. suojelualueella on merkittävä maisemallinen haitta, jota on kestänyt jo 10 vuotta, siksi malminetsintätoimia ei voi enää jatkaa Viiankiaavalla.
Perustelut toissijaiseen vaatimukseen
Ympäristöministeriön lupaehtojen puutteet
Ympäristöministeriö on luonnonsuojelulain lupaviranomainen, jonka päätökset tulee perustua kokonaisarvioon malminetsinnän vaikutuksista Viiankiaavan soidensuojelu-alueeseen. Siinä on apuna tehdyt Natura-selvitykset, mutta ne kattavat vain sellaiset kartoitukset, joihin Natura-pykälät velvoittavat. Natura-lajeina ei ole esimerkiksi hyönteisiä, joten Natura-arvioinnin liitteenä ei ole hyönteistutkimusta. Kuitenkin tehtyjen tutkimusten mukaan Sakatti 1-5 –malminetsintäalueen rimpiletoilta tavattiin mm. vastikään tieteelle uutena kuvattua lajia Neoplatyra noorae (Salmela & Suuronen 2014) sekä Euroopalle uutta lajia Leia nigricornis (Polevoi & Salmela painossa) (Salmela Jukka, kirjallinen tiedonanto 24.2.2015 ).
Malminetsinnästä on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, jossa on otettava huomioon vaikutukset kaikkiin lajeihin ja alueen eheyteen sekä tutkittava todelliset taloudelliset vaikutukset esimerkiksi Sodankylän kunnalle. Oheisessa liitteessä 6 on kerätty kuntien kriittisiä tunnuslukuja vuosilta 2011-2014. Tilastoista voi nähdä, että vaikka alueella on tehty runsaasti malminetsintää ja alueella on yksi toimiva kaivos (Kevitsa), on kunnan taloudellinen tilanne huonontunut koko ajan. Vuoden 2014 lainakanta ja suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut koko ajan ja omavaraisuusaste vähentynyt verrattuna vuoteen 2011. Asukaslukukin on kasvanut vuodesta 2011 vuoteen 2014 vain 14 hengellä.
Meluvaikutusten ehkäisy merikotkan ja hiiripöllön pesintään tekopesien avulla on jätetty pois lupaehdoista, vaikka se on mainittu Metsähallituksen lausunnossa. Hiiripöllön pesäpaikoille on tehty kompensaatiosuunnitelma (Ahma Ympäristö Oy), joka tulisi toteuttaa.
Lupapäätöksessä ei ole otettu huomioon metsähallituksen suositusta, että kairauksissa on käytettävä metalliputkien katkaisua, sillä tällä tavalla voidaan taata muiden alueella liikkuvien turvallisuus. Myös kaikkien metalliputkien tulppaaminen on välttämätöntä, jotta estetään pieneläinten putoaminen kairausputkiin.
ELY-keskus esittää lettoihin liittyvien vaikutusten lieventämiseksi, että tulisi tehdä selvitykset kairausten teosta kangasmailta käsin. Lettojen, vaihettumissoiden ja rantasoiden luhtaisuuden ja rimpipintaisten soiden vuoksi, niiden herkkyys tallausvaikutukselle on ELY:n mukaan varsin suuri. Luonnonsuojelupiiri katsoo, että kyseisillä alueilla kairauksista tulisi luopua kokonaan. Vaihettumissoilla ja rantasoilla on ennen tehty kaksi kairausta ja suunnitelmissa on tehdä kuusi kairausta lisää. Letoilla kairauksia on aiemmin tehty 21 ja tarkoitus on tehdä seitsemän kairausta lisää.
ELY esittää melua vähentävien tekniikoiden kehittämistä ja hyödyntämistä, mikäli mahdollista. Tähän ei ole lupamääräyksissä otettu kantaa mitenkään. Kairaus tehtäisiin talviaikaan kahdessa vuorossa ympäri vuorokauden, joten meluvaikutus alueelle on jatkuvaa eikä äänen kantautumista talviaikaan ole selvitetty.
Päätöksessä ei arvioida, onko AA Sakatti Mining Oy täyttänyt edellisten lupakausien lupaehdot esimerkiksi raportoinut tehdyistä toimenpiteistä Metsähallituksen Lapin luontopalveluille ja Lapin ELY-keskukselle.
Mistään ei käy ilmi, että Ympäristöministeriö on järjestänyt Oraniemen paliskunnan kanssa poronhoitolain edellyttämän viranomaisneuvottelun. Suojelualue sijaitsee erityisellä poronhoitoalueella.
Varaamme itsellemme oikeuden täydentää valitustamme myös jatkossa.
Rovaniemellä 30.11.2015
Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta
Tuomi-Tuulia Ervasti Tarja Pasma
puheenjohtaja sihteeri