Vastaselitys KHO:lle koskien Viiankiaapaa

Viite KHO:n vastaselityspyyntö 9.2.2016 Diaarinro 3870/1/15

Asia Vastaselitys Ympäristöministeriön (YM) lausuntoon ja AA Sakatti Mining Oy:n selitykseen

Ympäristöministeriön lausunnosta

Kohta 5: Lausunnossaan Ympäristöministeriö tarkastelee toteutuneita ja suunnitteilla olevia kairauksia vain määrällisesti. Tähän toteamme, että alueen merkittävyydellä on suurempi merkitys kuin määrällä. YM:n olisi pitänyt tarkastella päätöksessään luontotyyppien ja lajien suotuisaa suojelutasoa. 25.8.2015 Lapin ELY-keskus toteaa, että: ”Luontodirektiivin luontotyyppiraportoinnin (2007-2012) mukaan kaikkien Viiankiaavalla esiintyvien Natura-luontotyyppien suojelutaso on luokiteltu epäsuotuisaksi. Pääosalla luontotyypeistä suojelutason kehityssuunta on heikkenevä.”

Kohta 7: Lausunnossaan YM toteaa, että sen käsityksen mukaan AA Sakatti Mining Oy on täyttänyt edellisten lupakausien lupaehdot ja raportoinut tehdyistä toimenpiteistä Metsähallitukselle ja Lapin ELY-keskukselle. Tätä väitettä ei tue Aulikki Alasen tekstiviesti 19.6.2012 klo 18:02:37 ”Hei, selvittelemme lisää Viiankiaavan tapausta. Kyllähän siinä ainakin sulan maan ajan maastoliikenteen osalta on ilmeisesti rikottu lupaehtoja ja kenties myös Natura-arvoja ja lakia. Yhtiö joutuu tietysti kantamaan vastuunsa ja tulevia lupiakin joudutaan vielä pohtimaan. Kiitos vielä tiedostanne ja kuvistanne.”

Lisäksi Lapin ELY-keskus on 14.9.2012 (LAPELY/109/07.01/2012) todennut seuraavaa:

”Lapin ELY-keskus haluaa kiinnittää lupaviranomaisen huomion siihen, että kaivosyhtiön toiminta Viiankiaavan Natura-alueella on ollut laajempaa kuin mitä Natura-arvioinnin hankekuvauksessa on kuvattu. Kairauksia on jatkettu vuosina 2010-2011 ja 2012-2013 ja niiden yhteismäärä Sakatin alueella on yli 90 syväkairausta. Lapin ELY-keskuksen mukaan on ongelmallista, että toiminnan yhteisvaikutuksia Viiankiaavan Natura 2000 –alueen luontoarvoihin ei ole arvioitu (LsL 65 §).”

Lapin ELY-keskuksen 25.8.2015 antamasta lausunnosta LAPELY/1088/07.01/2010 käy ilmi, että kairausten ja pohjamoreeninäytteiden määrä eroaa selvästi eri arvioinneissa. Lisäksi siinä todetaan, että: ”Arvioinnissa ei esitetä systemaattista tietoa vanhojen kairauspisteiden ja reittien kasvillisuuden palautumisesta, mutta palautumisaika on arvioitu olevan keskimäärin muutamasta vuodesta 15 vuoteen riippuen maan pinnalle jääneen soijan määrästä ja luontotyypistä.”

Sekä 1.12.2010 että 15.6.2012 antamissaan päätöksissä YM edellyttää, että yhtiöllä on raportointivelvollisuus Luontopalveluille ja ELY-keskukselle. Yhtiön on myös samalla ilmoitettava mahdollisista vahingoista metsähallitukselle. Näinhän yhtiö ei ole toiminut. Yhtiö ei ole lupaehtojen mukaisesti seurannut ja raportoinut tekemästään etsintätyöstä ja on outoa, ettei YM enää tässä luvassa sitä edes edellytä.

Lisäksi Lapin ELY-keskus toteaa viimeisimmässä lausunnossaan (25.8.2015) mm. seuraavaa: ”Mahdollisista muista Viiankiaavalle tai sen lähelle sijoittuvista suunnitelmista ei ole saatavissa sellaista tietoa, joiden avulla yhteisvaikutukset olisi mahdollista arvioida.” AA Sakatti Mining Oy:llä on Viiankiaavan ympärillä lukusia malminetsinlupia tai hakemuksia.

Viiankiaavan valtaukset ja malminetsintäalueet

Kuvaruutukopio http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/ -sivulta. Ruskeakeltaisella on merkitty jätetyt malminetsintähakemukset, sinisenvioletilla voimassa olevat valtaukset ja punaisella voimassa olevat malminetsintäalueet.

AA Sakatti Mining Oy:n selityksestä (laatinut asianajaja Casper Herler Asianajotoimisto Borenius Oy:stä)

Selityksen 12.-20., 43., 44. ja 50. kappaleiden osalta viittamme edellä YM:n lausunnosta antamaamme vastaselitykseen.

Kappaleiden 22.-26. osalta toteamme, että valitettavasti Aikion Seppo ei tiennyt, että hänen havaitsemastaan kymmenpiikkisten kuolemasta olisi pitänyt ja kannattanut ilmoittaa ympäristöviranomaisille. Hän kuitenkin pysyy lausuntonsa takana. Herler luettelee, että 10.9.-7.10.2011, 11.10.-11.11.2011 ja 23.11.-5.1.2012 on tehty kairauksia viranomaisten luvalla ja ainakin kaksi ensimmäistä reikää on kairattu ennen kuin maassa on ollut suojaava lumipeite. Liitteenä ei ole kuitenkaan kuin Metsähallituksen aluepäällikön 27.5.2011 antama lupa. Siinä aluepäällikkö myöntää luvan valtausalueilla Sakatti 1 ja 3. Luvassa viitataan liitekarttaan, jota ei ole liitteenä. Tämän perusteella ei voi tietää minne ja mihin aikaan syväkairaukset on luvattu tehdä. Joka tapauksessa ehdoissa lukee, että toiminnassa on noudatettava YM:n 1.12.2010 myöntämää lupaa.

Lisäksi tehdyt kairaukset ovat olleet YM:n 1.12.2010 YM2/5721/2010 ja TEM:n 22.9.2010 antaman lupamääräys 10 vastaisia. Tukes on 13.6.2012 antanut määräyksen edellä mainittuun TEM:n lupaan 10, että ”valtausoikeuden haltija saa suorittaa malminetsintätutkimuksia rajoitetuilla osilla myös kesäkaudella” (liite 1). Tukes ei ole kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi kuuluttaa lupamääräyksen muutoksesta (liite 2). Katsomme, että Tukes on toiminut tällöin virheellisesti eikä Tukesin päätös ole ollut lainvoimainen. Lisäksi Tukesin päätös on annettu vasta 2012 ja Herlerin luettelemat kairaukset on tehty ennen Tukesin päätöstä. Jälkien raportoinnista viittaamme YM:n lausunnosta antamaamme vastineeseen sekä aikaisempiin lupamääräyksiin.

Kappaleissa 27. ja 28. todetaan Alvus Luontopalvelut Oy:n ja Metsähallituksen Luontopalvelujen hyönteisselvityksen (Malaise-hyönteispyynti Lapin suojelualueilla 2012-2014) perusteella, ettei Sakatin aluetta voi pitää perhosten ja kaksisiipisten osalta erityisen laadukkaan alueena. Kovakuoriaisselvitys ei ole vielä valmis.

Albus Luontopalvelut Oy:n selvityksessä luvussa 3.3 (Epävarmuustekijät) todetaan, että kesä-heinäkuussa tehdyn selvityksen aikana oli poikkeuksellisen kylmää ja kosteaa. Kosteus teki kartoittamisesta lähes mahdotonta. Eli selvityksen perusteella hyönteistutkijat ovat johtopäätöksensä saaneet ennemminkin arvioimalla hyönteisten kasvuympäristöä kuin käytetyillä menetelmillä. Johtopäätöksissä myös todetaan, että alueelta löytyi vaarantuneeksi luokiteltu ja harvinainen lapinkaalikoi, joka on syytä ottaa huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa.

Vaikka Metsähallituksen selvityksessä todetaan, että uhanalaiseksi määriteltyä lajia Boletina dubia (NT) on havaittu runsaasti 2010 uhanalaisarvioinnin jälkeen, on se kuitenkin uhanalaisten luettelossa ja tutkimustoimenpiteissä se tulee ottaa huomioon.

Molemmat tehdyt hyönteisselvitykset osoittavat, että alueella on muutama uhanalainen hyönteislaji, mutta niissä ei kerrota, miten tämä pitää ottaa huomioon malminetsinnässä.

Varaamme itsellemme oikeuden täydentää valitustamme myös jatkossa.

Rovaniemellä 7.3.2016

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n puolesta

Seppo Aikio Tarja Pasma

varapuheenjohtaja sihteeri

LIITTEET

KTM:n, TEM:n ja Tukesin 13.6.2012 tekemät päätökset
Viestinvaihtoa Tukesin kanssa, miksi 13.6.2012 päätöstä ei ole kuulutettu