Valitus KHO:n Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä koskien Sankapalonsuon turpeennostolupaa.
VASTASELITYS 16.1.2019 Sankapalosuo_vastaselitys160119
VALITUS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE
Asia
Valituslupahakemus ja valitus Vaasan hallinto-oikeuden turvetuotantoa Simojoen vesistöalueella koskevasta päätöksestä
Valitettava päätös
Vaasan hallinto-oikeuden päätös 18.6.2018 Nro 18/0222/1, joka koski Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöstä
20.9.2016 Nro 125/2016/1 (Sankapalonsuon turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Ranua ja Simo)
Valitusaika
Valitusosoituksen mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa sitä päivää lukuun ottamatta. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 18.6.2018, joten viimeinen valituspäivä on keskiviikko 18.7.2018.
PERUSTELUT
Asian kuvaus
Aluehallintovirasto on myöntänyt Tainikoski Oy:lle luvan uudelle turvetuotantoalueelle Ranuan Sankapalonsuolla (106,3 ha). Yhtiö saisi laskea kuivatusvesiä Hiiskuanojaan ja sitä kautta Simojokeen.
Ongelma on, että Simojoki on Natura 2000 -verkostossa suojeluperusteinaan Fennoskandian luonnontilaiset joet, kirjojokikorento ja jokihelmisimpukka. Simojoki on myös kalastoltaan erityisen arvokas: siellä on Suomen toinen alkuperäinen ja elinvoimainen lohikanta. Joessa elää uhanalaisista kaloista myös taimen, vaellussiika ja nahkainen.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri, SLL ja WWF – jatkossa ”järjestöt” – sekä Lapin ELY-keskus valittivat aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Järjestöt katsoivat ympäristöluvan olevan ympäristönsuojelulain, vesienhoitolain ja luonnonsuojelulain vastainen.
Järjestöt korostivat valituksessaan, että ominaiskuormituslukujen perusteella lasketut vesistöpäästöt eivät ota riittävästi huomioon varsinkaan kiintoainemääriä ja pH:n vaihteluja esimerkiksi tulvimistilanteessa. Tällä on vaikutuksia vedenlaatuun ja kalastoon – mikä on ongelma myös vesienhoitolain ja kalastuksen kannalta. Lisäksi Natura-arviointia ei tehty. Kirjojokikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei selvitetty kunnolla myöskään sitä koskevan luonnonsuojelulain lajisuojelunpykälän (49 §) kannalta.
Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen katsoen, että turvetuotantoalue ja sen päästöt ovat valuma-alueen kokonaispäästöjen suhteen verrattain pienet. Siksi hanke ei aiheuttaisi ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista eikä olisi ongelmallinen myöskään vesienhoitosuunnitelman, Naturan ja kalastuksen kannalta. Kohde ei sen mielestä sopinut myöskään YSL:n 42 §:n ”erityisten luonnonolosuhteiden” määritelmään.
Katsomme, että Vaasan hallinto-oikeus ei ottanut riittävästi huomioon valituksessa esittämiämme turvetuotannon vesiensuojeluongelmia eikä varsinkaan kuormituspiikkeihin liittyviä kiintoainepäästöjä ja pH-arvojen vaihteluja. Niiden takia hanke voi vaikuttaa uhanalaisten kalojen lisääntymiseen aiheuttaen ongelmia myös kalastukselle ja muulle vesiluonnolle.
1 Valituslupa
Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Asia on valtakunnallisesti tärkeä erityisesti tulkittaessa turvetuotannon kiintoainepiikkien ja pH-arvojen vaihtelujen merkitystä uhanalaisille vaelluskaloille sekä käytettäessä YSL:n ”erityisten luonnonolosuhteiden” määritelmää.
Asiassa on tapahtunut myös ilmeisiä virheitä luonnonsuojelulain edellyttämien selvitysten puuttumisen osalta. Vaasan hallinto-oikeus totesi kirjojokikorentoselvityksen puutteelliseksi. Se hyväksyi puutteen Naturan osalta tulkitessaan ettei hankkeesta tarvittu Natura-arviontia. Se ei kuitenkaan huomannut käsitellä toteamaansa kirjojokikorennon selvityksen puutteellisuutta luonnonsuojelulain lajisuojelun eli 49 §:n kannalta.
Asia on muutenkin erittäin tärkeä liittyessään mm. EU:n luontodirektiivin tulkintaan (Natura- ja kirjojokikorentoselvitykset sekä arvioinnit).
Katsomme tapauksen täyttävän kaikki hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentin mukaan valitusluvan myöntämisen perusteet.
2 Päätöksen kumoaminen
Natura-, kirjojokikorento- ja jokihelmisimpukkatutkimukset
Vaasan hallinto-oikeus myöntää kirjojokikorennon osalta selvitykset puutteelliseksi ja turvetuotannon kuormitukseen liittyvät epävarmuudet (s. 22). Se katsoo kuitenkin ettei jää perusteltuja epäilyjä siitä, että hankkeesta aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia Natura-luontoarvoille.
Itse asiassa Vaasan hallinto-oikeuden myöntämät kuormitukseen liittyvät epävarmuudet korostavat varovaisuusperiaatetta ja Natura-selvityksen tarvetta. Huomattakoon myös, että valuma-alueen turvetuotanto on kasvanut (s. 24). Lisäksi ilmastonmuutos lisää ilmaston äärevöitymistä ja voi lisätä tulvatilanteita sekä kiintoaine- ja ravinnepiikkejä.
Vaasan hallinto-oikeuden toteama kirjojokiselvityksen puutteellisuus johtaa myös siihen, että päätös on luonnonsuojelulain 65 §:n lisäksi myös 49 §:n vastainen. (Sama ongelma voi olla myös jokihelmisimpukan osalta, vaikka siitä ei ole asiakirjoissa puhuttu senkään vertaa.)
Erityisten luonnonolosuhteiden huonontuminen
Vaasan hallinto-oikeus katsoo, että ”Simojoen keski- ja alaosan lajistosta ei ole asiakirjoissa esitetty sellaisia lajien välisiä vuorovaikutusta, jotka muodostaisivat ympäristönsuojelulain 42 1:n 1 momentin 4 kohdan mukaisina erityisinä luonnonolosuhteina pidettävän ekologisen kokonaisuuden” (s. 23).
Tästä olemme eri mieltä. Pääuoman veden laatu on hyvä ja ekologinen luokka erinomainen (s. 22). Sen lisäksi alue on Naturassa luontotyyppinä. Lisäksi Naturan suojelun perusteena olevien lajien selvitykset on Vaasan hallinto-oikeuskin tunnustanut kirjojokikorennon osalta puutteelliseksi (s. 22). Joen keski- ja alaosa on jopa merilohen (s. 19) ja meritaimenen (s. 22) lisääntymisalue. Katsomme, että alue sopii harvinaisen hyvin YSL:n ”erityisien luonnonolosuhteiden” määritelmään.
Vesistön pilaantumisen aiheutuminen
Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä on käsitelty turvetuotannon vesistöpäästöjä perinteisesti ensisijaisesti fosfori- ja typpikilojen ja keskiarvojen kannalta. Turvetuotannon aiheuttamaa kiintoaine- ja pH:n vaihteluongelmaa ei ole riittävästi tiedostettu. Tulvatilanteissa voi silloin päästä kiintoaineita pintavalutuskenttien yli samentamaan kutusoraikkoja ym. Tällä on merkitystä kalojen ja muiden vesieläinten kannalta alkuperäisen valituksemme ja siinä viitatun tutkimuskirjallisuuden mukaisesti.
Yhteenveto
Katsomme, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös ja ympäristölupa voivat aiheuttaa ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettua merkittävää pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista ja yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden (kalastus) vaarantumista. Nämä vedenlaatuun ja kalastoon liittyvät asiat ovat ongelmallisia myös vesienhoitolain 28 §:n kannalta. Natura-selvityksen puuttuminen on lisäksi luonnonsuojelulain Natura-säädösten ja kirjojokikorennon osalta myös luonnonsuojelulain 49 §:n vastaista.
Lopuksi
Tapaus on valtakunnallisesti tärkeä ympäristönsuojelulain tulkinnalle turvetuotannon vesistöpäästöjen (kiintoainepiikit ja pH-arvojen vaihtelu vs. uhanalaisten vaelluskalojen ym. lisääntymispaikat) ja ”erityisten luonnonolosuhteiden” osalta. Siihen liittyy myös tärkeitä luonnonsuojelulain tulkintakysymyksiä (Natura-selvityksen puute ja hallinto-oikeuden toteama kirjojokikorennon puutteellisuus myös 49 §:n kannalta). Näistä syistä olisi tärkeää, että korkein hallinto-oikeus käsittelisi asian. Tämän lisäksi uudistamme aikaisemmissa asiakirjoissa asiasta toteamamme.
Päiväys
Rovaniemellä ja Helsingissä 18.7.2018
Vakuudeksi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON LAPIN PIIRI RY
Seppo Aikio Anna Bagge
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY
Harri Hölttä Päivi Lundvall
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
LIITE
Vaasan Hallinto-oikeuden päätös 18.6.2018 päätösnumero 18/0222/1