Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry lausunto 1.11.2021
Mika Flöjt, toiminnanjohtaja
lappi@sll.fi

Hilkka Lipponen
varapuheenjohtaja

Pelkosenniemen Luonnonsuojeluyhdistys ry
Pekka Nyman, puheenjohtaja
pnyman.lappi@gmail.com

Lähetetty: Sodankylän kalatalousalue
Jukka Korpivuoma, toiminnanjohtaja
kalatalousalue@gmail.com

Lausunto: Sodankylän kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksesta

Kiitämme mahdollisuudesta lausua asiassa. Lausuntoaika oli mielestämme liian lyhyt, jotta
hallintoa olisi hoidettu asianmukaisesti. Koska viimeinen lausuntopäivä (30.10.2021) sattui
lauantaille, katsomme, että meillä on oikeus jättää lausuntomme maanantaihin 1.11.2021
mennessä.

SLL Lappi lausuu suunnitelmaehdotuksesta seuraavaa:
Jos tammukka katsotaan tärkeäksi, niin pienten taimenten elinympäristöt eli pienimmät metsäpurot
on samalla katsottava kalastuksen kannalta tärkeiksi elinympäristöiksi.

Kohta 2.2 (s.6)

Turvemaiden jokien ja humusjärvien luokittelut poikkeavat toisistaan. Humusjärvien luokittelu
riippuu veden väristä eikä maanpeitteen käytöstä. Turvemaiden jokien luokittelu perustuu 25%:n
turvemaiden osuuteen. Koska luokittelut eivät ole yhteneväiset virtavesissä ja järvivesissä, ei
luokittelua voida pitää kattavana. Turvemaiden vesien luokittelun tulee perustua 50%:n osuuteen rantojen lähivyöhykkeistä valuma-alueella. Valuma-alueen käyttö vaikuttaa veden laatuun ja väriin, eikä veden laatua voi luokitella
veden laadun vaan vesimuodostelman muuttuneisuuden arvioinnilla.

Kitinen on allastettu, ja osa joesta on muuttunut järveksi. Muuttuneisuus on merkittävintä
Suvannon sillan alapuolisessa osassa Kitistä ennen Kokkosnivan patoa. Sillan yläpuolinen
jokiosuus on edelleen jokea, ja sillan alapuolinen osuus on muuttunut järveksi. Vaellusyhteydet sivuvesiin ovat olemassa. Mikäli muutkin patoaltaat ovat järvimäisiä, on sivuvesillä vaellusyhteys järveen.
Säännöstelemättömiä ovat Luiron ja Kitisen sivuvedet, ei pelkät latvat.

(s.7)
Riskivesistöjen määrittelyä ei ole avattu. Jos riskit perustuvat luokitteluun, niin huomionarvoista on,
että vesien luokittelu ei korreloi vesien tilan kanssa juurikaan millään lailla. Hyvään ja erinomaiseen
tilaan luokitellut vedet ovat tarkemmalla arvioinnilla usein tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa
tilassa. Suurimmassa uhassa ovat Pessijoki (tila erinomainen), jota uhkaavat metsien hakkuut, ja
Tuormusoja (tila välttävä), jota uhkaavat metsätalous ja maanmuokkaukset. Sekä Tuormusoja että
Pessijoki ovat merkittäviä vaelluskalavesiä. Tuormusoja on suurin pienvesi Kokkosnivan voimalan
alapuolella, ja siitä on yhteys Kemijärveen. Pessijoki on Tanhuan yläpuolella oleva melkein
luonnontilainen metsäjoki, ja siitäkin on yhteys Kemijärveen.

Kitisen koskia uhkaavat ruoppaushankkeet ja Kevitsan kaivoksen jätevedet sekä voimaloiden
katkokäyttö.

Riipijärveen ja Kelujärviin kohdistuu hajakuormituksen sijaan suoraa heikentävää vaikutusta
maataloudesta ja metsätaloudesta.

3.
Jos kalatalousalue aikoo hakea muutoksia kalastuslain säännöksiin, tulee sen myös osoittaa
tutkimusta ja tarkkailua poikkeamisten ekologisten vaikutusten seurantaan.
(s.12)

Lisäarvo tulee kirjata kalatalousalueen aluetalouteen, ei pelkästään Sodankylän.

4. Suurimpia järviä on myös Kohkosen allas Suvannon sillasta alaspäin Kitisellä laajuudeltaan n.
875ha.

5.1.2
Jokirapu Kitisessä Kokkosnivan alapuolisella alueella, Tuormusjoen vesistössä ja Orajärven vesistössä elää
jokirapua. Pelkosenniemen osakaskunta on tehnyt koeravustuksen n. 15 vuotta sitten.
Kalanistutuksia ja kalastusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon raputautien leviämisriskit
(rapurutto).

(s.26)
Kalastusta palvelevat rakenteet
Kitisessä Suvannon yläpuolella Räkki-Luostolla on venesatama, Suvannossa venesatama ja
Kokkosnivan padon yläpuolella venesatama. Järvessä Räkki-Luostoon saakka on merkitty
veneväylä, joka on hoitamatta ja vaarallisessa kunnossa. Väylän ylläpitäjiä ovat ilmeisesti kunnat.
Rantautumispaikkoja on myös Nikittäjän kosken ja Jurmun suvannon kohdalla. Jurmussa on myös
veneenlaskuluiska. Veneenlaskuluiskat ovat myös Kokkosnivan padon alapuolella ja Kairalassa
Kitisen sillan yläpuolella.

5.2.2 Harjus
Harjuksen lisääntyminen tulee turvata ja parantaa harjuksen elinolosuhteita myös säännöstellyissä
vesissä.

5.2.8 Jokirapu
Kokkosnivan padon yläpuolelle tulee saada vahva jokirapukanta sekä Kurkiaskan padon
yläpuolelle myös.

6.1.1
Harjusvedet
kalatalousalueella on lisäksi harjusvesiä seuraavat joet: Tuormusoja, Luostonoja, Ala-Korpijoki,
Ylä-Korpijoki, Käyräsjoki, Orajoki ja Kyläjoki Kitisellä sekä Verkko-oja, Hietajoki + Orahaara
sivujokineen, Palamaoja, Lämsänojat, Kuisjoki, Allemaoja ja Hanhijoki Luirolla.
Harjuksen kuturauha ja luontainen lisääntyminen tulee turvata.

6.2.1 (s.34)
Taimenvedet
Säännösteltyjen vesien osalta on huolestuttavaa jos luontaiset kalat eivät voi elää niissä. Vesien
hyvän tilan mukaisesti kalojen täytyy saada vaeltaa joessa vaikka patoja onkin. Kitisen patoaltaat
ovat vaelluskalavesiä kalastuslain 64§:n ja kalastusasetuksen §11 mukaisesti. Altaissa elää siikaa,
taimenta, harjusta ja nahkiaisia. Suunnitelmassa ei ole tarkasteltu kaikkia lajeja, joita laki
(kalastuslaki 4§ kohta 3) tarkoittaa.
Luiron uoma on vaelluskalavesi sivupuroineen. Vaikka jokeen istutetaan kalaa, ei se tarkoita, että
se olisi peruste vaelluskalamääritelmälle.

Kokkosnivan alapuoli on vaelluskalavesi sivupuroineen. Kitisen kosket Akankoski, Ahmaniva,
Petäjäniva ja Kitiskoski ovat merkittäviä kunnostettaviksi koskiksi. Kalataloudellinen kunnostus
tulee turvata ekologisella pysyvällä virtaamalla ja Kohkosen altaan ylärajaa laskea koskien
virtaaman turvaamiseksi.

Luiron nimeäminen istutustaimenvedeksi ei perustu tutkimuksiin. Nimeämisen täytyy perustua
ekologiaan ja vaellusselvityksiin. Luiroon nousee Kemijärvestä jopa 3 – 6 kilon luonnonkantaakin
olevia taimenia syönnökselle ja kutemaan. Luirojoki on pitkä lähes 100 kilometrinen mahdollisuus
kaikkien vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalueeksi, alkuvaiheessa; järvi- ja jokitaimenille,
harjukselle ja siialle, myöhemmin meritaimenelle ja merilohelle. Uuteen Luiron tilan
parantamissuunnitelmaan tulee kirjata Luiron osalta ekologinen virtaama, joka olisi Lokan padolla
1,5 m3/s – 7,5 m3/s vuodenajasta riippuen luontaisen virtaamarytmin mukaisesti. Hyvä esimerkki
vastaavasta ympäristövirtaamasta on uusi Iijoen Irnin säännöstelypadon ympäristövirtaama.
Samalla tulee kirjata myös Kemijärven säännöstelyn muutostarve eli ylärajan lasku 1,5 m, jotta
kosket saadaan virtaamaan ja haitallinen pohjaveden pilaaminen korjaantumaan.
Rautalammin taimen on vierasta kantaa. Istutuksia on perusteltu taimenen vaelluksilla alaspäin, ja
kaikki mitä Kitiseen tai Luiroon istutetaan voivat olla Kemijärvellä tai Yli-Kemillä.

6.2.3
Kitisen patoaltaat ovat järviä. Ainakin Suvannon sillan alapuolinen osa Kitistä Kokkosnivan padolle
on 875 ha suuruinen järvi, jossa elää vaelluskaloja. Huomattavaa on, että mittasääntely on
voimassa, vaikka kalatalousalue käyttäisikin lakiin perustumattomia kalalajien määrityksiä
(tammukka).

8.1.1
Kitisen patoaltaat soveltuvat sekä taimenen että siian syönnöksiksi että kasvualueiksi.
Kalatalousalueen taulukko ei perustu mihinkään. Veden laatu ja ravintovarat ovat paremmat kuin
karuimmissa sivuvesissä. Kevitsan kaivoksen jätevedet ovat uhka kaikille kaloille Kitisellä ja
alempana Kemijoella.

9.
Kitisen patoaltaissa esiintyy muikkua ja muuta pientä ja keskikokoista kalaa, joka on hyvin
taimenen syönnökselle sopivaa. Taimenen kasvutietoja ei ole esitetty, eikä poikkeamista
alamittoihin tule sallia.
Kitisellä Akankosken ja Ahmanivan kalataloudellinen kunnostaminen sekä Räkki-Luostonojan,
Luostonojan ja Käyräsjoen kalataloudelliset valuma-aluekunnostukset tulee kirjata ohjelmaan, jotta
se turvaisi sekä matkailun tarpeet että kalojen lisääntymisen ja paranevan veden laadun.
Ylämitan määräämisesitys taimenelle 54 cm:iin osoittaa, että kalatalousalue hyväksyy tosiasian,
että patoaltaista liikkuu taimenia sivupuroihin lisääntymään. Tästä on havaintoja Räkki-Luoston
ojasta, jonka lisääntymispotentiaali hyödyttää kaikkea alapuolista vesistöä. Ylämittaa ei tule
muuttaa.
Poikkeusluvan perusteena on käytetty tietoa, ettei joessa ole koski- tai virtapaikkoja. Sillä
perusteella poikkeusta ei siis tarvita. Kun jokea kunnostetaan ja koskialueita entisöidään, on
tarpeen pitää voimassa kalastuslain mukaiset pyyntirajoitukset. Poikkeamiselle ei ole perusteita.
Taimenen syysrauhoitus voidaan poistaa Kitisen Kohkosen altaan järviosalla Suvannon sillan
alapuolisella osalla, joka on muuttunut joesta järveksi. Suvannon sillan yläpuolella taimenilla on

lisääntymisalueita ja vaellusyhteyksiä sivuvesien lisääntymisalueille, eikä syysrauhoituksen
poistaminen siellä ole perusteltua.

9.2.2
Kunnostustarpeita on Kitisen pääuomassa eli säännöstelyn muutoksia ja koskien kunnostusta
(Akankoski, Ahmaniva, Petäjäniva, Kitiskoski ja Mullakkokoski Kitisellä sekä Mantekoski Luirolla).
Tuormusoja on erittäin huonossa kunnossa säännöstelyn yhteydessä kaivettujen suotovesiuomien
ja metsätalouden vuoksi.
Pyhä-Luoston matkailualueen pienvesien kunnostus eli valuma-alueiden kunnon palauttaminen on
osittain myös Sodankylän kalalatalousalueen tehtävä.
Luiron osalta kalatalousalueen tulee kirjata hyvän tilan saavuttamiseksi pysyvä minimivirtaama
Lokan padolla 1,5 m3/s – 7,5 m3/s mitoitettuna joen luontaiseen tulvarytmiin ja virtaamaan.
Samoin Kelukoskelta ja Kokkosnivasta tulee saada pysyvä ekologinen virtaama Kitisen koskille.

11.
Suunnitelma ei noudata biologisen monimuotoisuuden tavoitetta, koska Kitisen patoaltaita ei
merkitä vaelluskalavesiksi, vaikka niissä on lisääntymisalueita, ravintoa ja sopiva veden laatu.

Liite 8
Istustustaimenvedet
Kitisen patoaltaat ja Luiro ovat vaelluskalavesiä aikaisemmin lausumamme mukaan.

Lopuksi

Huomautamme, että suunnitellussa muodossa käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnos ei täytä
kalastuslain sisältövaatimuksia. Kalatalousalueen hakemat poikkeamispäätökset ovat ristiriidassa
kalatalousalueen omien selvitysten kanssa. Altaiden ravintotilanne on nykyisellään hyvä etenkin
altaissa elävän, täysin kalastamattoman muikun vuoksi. Puutteita on vaelluskalavesien
määrittelyjen lajitarkastelussa ja etenkin Luiron ja Pelkosenniemen osien purojen tarkastelussa.
Huomattavaa on, että Kemijärvestä nousee kutuvalmista suurta taimenta Kitiseen ja mahdollisesti
ajoittain myös Luiroon.

Kunnioittaen Rovaniemellä ja Pelkosenniemellä 1.11.2021

SLL Lapin piirin puolesta
toiminnanjohtaja Mika Flöjt
Hilkka Lipponen
varapuheenjohtaja

Pelkosenniemen Luonnonsuojeluyhdistys ry:n puolesta
puheenjohtaja Pekka Nyman