Luonnonsuojelua Lapissa puoli vuosikymmentä
Lapin luonnonsuojeluyhdistys perustettiin edistämään luonnonhoitoa ja –suojelua sekä olemaan yhdyssiteenä luonnonystäville. Perustavassa kokouksessa 2.8.1970 Sodankylässä poroerotuksen yhteydessä läsnä oli lähes sata henkilöä. Vilkkaan keskustelun jälkeen uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Rovaniemen maalaiskunnan aluepäällikkö Jukka Häyrinen. Ensimmäisenä täytenä toimintavuonna 1971 yhdistys rekisteröitiin ja jäseneksi liittyi mm. silloinen presidentti Urho Kekkonen. Alkuvaiheessa toiminnan painopiste oli lausuntojen ja aloitteiden antaminen. Yhdistys kiinnitti huomiota moniin maisemaa muuttaviin suunnitelmiin, kalankasvatukseen, matkailun vaikutuksiin sekä metsien moninaiskäyttöön. Ounasjoki, Vuotos ja Koilliskairan luonnonsuojelualue olivat tiiviisti esillä. Paikallisosastoja perustettiin eri puolille Lappia; Sodankylän paikallisosasto (13.9.1971), Koillis-Lapin paikallisosasto Kemijärvelle (25.11.1971), Kemi-Tornion paikallisosasto (29.11.1972), Länsi-Lapin paikallisosasto Muonioon (1.11.1973) sekä Inari-Utsjoen paikallisosasto (28.11.1973). Vuosikymmenen puoleen väliin mennessä jäsenistöä oli kertynyt viitisensataa.
Lapin luonnonsuojelupiiri muodostettiin liiton organisaatiomuutoksen myötä. Samalla paikallisosastot muuttuivat itsenäisiksi yhdistyksiksi. Piirin perustava kokous pidettiin 8.12.1977 Rovaniemellä. 80 –luvun alkupuolella keskeisiä teemoja olivat Vuotos ja Ounasjoki. Piiri osallistui kamppailuihin monin tavoin, mainittakoon suosiota saavuttaneet soudut. Kansalaisaktiivisuuden ansiosta 1983 voimaan astui Ounasjokilaki, joka suojeli Kemijoen suurimman haaran vesirakentamiselta. Tätä täydensi 1987 koskiensuojelulaki, mukana mm. Simojoen vesistöt ja Kemijoen vesistöt Savukosken ja Sallan kunnissa. 1988 soidensuojelulaki suojeli 43 Lapin suota esimerkiksi Lätäseno-Hietajoki, Pomokaira-Tenniöaapa, Viiankiaapa (alueilla menossa malminetsintää). Muita keskeisiä teemoja olivat Pelkosenniemen Suvannon kylän perinnemaisemahoito ja kiista Tornion lohikannoista. Ruotsin ja Norjan luonnonsuojelijoiden kanssa ylläpidettiin tiivistä yhteistyötä 1980-90 -luvulla.
80 –luvun jälkimmäisellä puoliskolla Vuotos, Sokli, vesistörakentaminen ja metsäkysymykset olivat tapetilla. Entistä korostuneemmin nousivat esille erämaakysymykset sekä saastuminen. Lappilaiset havahtuivat todellisen ympäristökatastrofin uhkan olemassaololle, kun tietoja Kuolan alueen päästöistä ja tuhoista alkoi tulla. Tilanteeseen havahduttiin Kuolassakin ja kansalaisten aktivoituminen naapurissa johti yhteistyön alkuun Lapin luonnonsuojelupiirin ja Kuolan luonnonsuojelijoiden kanssa. 1980 –luvun lopussa paikallisyhdistyksiä piirin alueella toimi 19 kappaletta, joissa jäseniä oli kaikkiaan noin 1500.
1990 –luvulla alkuperäisen luonnon suojelun (metsät, suot, vesistöt, lohi) rinnalle nousevat matkailun vaikutukset (mm. moottorikelkkareiti ja roskaantuminen), ympäristöystävällinen kulutus ja kierrätys sekä ongelmajätteet. 1990 –luvun alkupuolella yhteistyö Kuolan päästöjen vähentämiseksi jatkui, ydinvoimalan rakentaminen sekä ydinkokeet Novaja Zemljalla olivat keskiössä. Vuotoksen puolesta järjestettiin vuosittain soutuja ja tapahtumia aina 2000 –luvun alkupuolelle asti. 1992 Natura 2000 -verkosto perustettiin luontodirektiivillä, joka muodostaa yhdessä lintudirektiivin kanssa EU:n luonnonsuojelupolitiikan perustan. Suurin osa Natura-alueista perustetaan olemassa olevien suojelualueiden yhteyteen kuten esimerkiksi Viiankiaavalle ja Kemihaaran soille Vuotoksen alueelle. 1993 aloitettiin vuosittaiset niittotalkoot Keminsaarten Kuusisaaressa. Piiri järjesti lukuisia kursseja ja retkiä sekä teki kannanottoja ja lausuntoja. 1990 –luvun lopussa piirin alueella toimi 20 paikallisyhdistystä, joissa jäseniä oli noin tuhat.
2000 –luvulla piirin toiminta jatkui vilkkaana. 2002 saatiin Korkeimman hallinto-oikeuden Vuotos-päätös, jossa se hylkää Kemijoki Oy:n hakemuksen rakentaa tekoallas Kemihaaran suot -Natura-alueelle. Kiista Vuotoksesta kuitenkin jatkuu, kun hanketta lähdetään viemään tulvasuojelun merkeissä monitoimiallasnimikkeellä. 2018 saatiin Valtioneuvoston Vuotos-päätös, jossa se hylkää Lapin liiton hakemuksen Natura-poikkeuslupapäätökselle Kemihaaran altaalle. Rovaniemen kaupunki päättää kuitenkin vielä valittaa päätöksestä. 2000 -luvulla järjestettiin mielenosoituksia suunnitteilla olevaa ydinvoimalaa vastaan. Kiista vanhoista metsistä ja metsiensuojelusta jatkuu. Taas soudetaan – tällä kertaa Sierilän patohankkeen ehkäisemiseksi. Ilmastonmuutos nousee keskusteluun ja osaksi mm. vesienhoitosuunnitelmia. Kaivosbuumi tuottaa runsaasti keskustelua ja teettää paljon työtä. 2010 Lapin alueella oli 19 paikallisyhdistystä ja jäseniä yhteensä noin 1400.
Piirin nimi muutettiin Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:ksi 21.10.2015 sääntömuutoksen yhteydessä. Samalla päätettiin ruveta käyttämään liiton norppa-logoa. Lapin alueella toimii 14 paikallisyhdistystä ja jäseniä on vajaa tuhat. Vuonna 2020 SLL Lapin piiri täyttää 50 vuotta.
